Kerro lisää noita sun seksisuhde tarinoita, ne on hyviä! Etkö ajattele mitään muuta kuin seksiä?
Eikö ihminen tule muka toimeen ilman sitä? Onko seksi jotenkin ihmeellistä? Mielestäni se on vain yksi ihmisen tarve, eikä suinkaan ainoa?
Mua on aina etonu tyypit, jotka ei arvosta IHMISTÄ IHMISENÄ, vaan jonain seksileluna, ei siis mitään kunnioitusta! Seksi ei nyt sentään ole ihmisen koko elämä, vaikka en itsekään elä selibaatissa, mut tapaavat ihmiset toisiaan muutenkin kuin panomielessä!
Eikö ihminen tule muka toimeen ilman sitä? Onko seksi jotenkin ihmeellistä? Mielestäni se on vain yksi ihmisen tarve, eikä suinkaan ainoa?
Mua on aina etonu tyypit, jotka ei arvosta IHMISTÄ IHMISENÄ, vaan jonain seksileluna, ei siis mitään kunnioitusta! Seksi ei nyt sentään ole ihmisen koko elämä, vaikka en itsekään elä selibaatissa, mut tapaavat ihmiset toisiaan muutenkin kuin panomielessä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ehkä sinun kannattaisi lukea tarkemmin,tai sitten ei vaan ymmärretä toisiamme.
Onko seksi niin tärkeää,minulle se on.Se on elintärkeää minulle.Teen hiljaista kuolemaa,sillä elämässäni ei ole ollut seksiä seitsemään kuukauteen.Olen hajoamispisteessä.Oikeesti!
Mutta seksi ei ole pelkästään seksiä.Siihen liittyy paljonkin asioita,tekoja,tuntemuksia,jotka ovat minulle vielä tärkeämpiä.Vain hyvin harvat ja valitut osaavat tehdä niitä asioita.
Kaiken a ja o on taito osata antaa ja saada.Minua loukkaa syvästi kun sanot että en arvosta ihmistä ihmisenä vaan pidän seksileluna,se ei pidä ollenkaan paikkansa.
Nimenomaan arvostuksesta se lähtee.Kaikki alkaa ihmisen perusolemuksesta,peruspositiivisuudesta,luonnonlapsi-ilmentymästä,vuorovaikutustaidosta,empaattisuudesta,läsnäolemisentaidosta,huumorintajusta,eroottisuudesta,aisteista,kosketusherkkyydestä,visuaalisuudesta,ominaistuoksusta,keskittymiskyvystä,läheisyydenkaipuusta,hellydenkipeydestä.
Jos omaa nämä kaikki taidot,voi olla onnekas.Vastaparia on vaikea löytää,se voi sattua elämässä kohdalleen muutaman kerran tai vain kerran.Mutta saa varutua totaaliseen hajoamiseen,kun menettää vastaparinsa.
Hyvä keskustelu ja kuuntelemisen taito, ovat myös avainasemassa.Minut jättää hyvin kylmäksi ihminen joka ei osaa keskustella,saati kuunnella.Töissä on kaksi naista,jotka kaatavat kaiken elämänsä epikset joka päivä minun niskaan,kun yritän avata suutani,he eivät kuuntele,tulee kiire töihin.
Samoin moni mies joka yrittää virittää keskustelua kanssani,pelaa pelikortit väärin heti kättelyssä.Olen hyvin hitaasti lämpenevä,annan toisen puhua vaan puolestaan.
Katson silmiin ja kuuntelen.Esitän kysymyksiä,mietin ja kelaan.Jo pelkkä puheääni ja elekieli kertoo paljon.Voi olla että katoan takavasemmalle hyvin pian ja lopullisesti.
Ja sit on niitä miehiä,jonka ensivaikutelma lyö jalat alta.En malta taas olla antautumatta muisteloihin.
Muistan ikuisesti kun tapasin muusikkoystäväni ensimmäisen kerran.Oli elokuun puoliväli,2002.Olin menossa satamasta kaupunkiin,talutin polkupyörää.Oli about keskiyö.
Puiston kohdalla toruin yhtä tuttua nuorukaista,kun niin siinä kohelti kännissä.Edessän seisoi nuorehko pitkähiuksinen mies.Hiukset keinuivat tuulessa.Vihreät silmät katsoivat hyvin syvälle minun sisimpääni,hän hymyili.Hän näytti ihan enkeliltä.
Minun kiire loppui siihen.Me puhuttin ja puhuttiin.Olin aivan lumoutunut.Selvisi että ollaan naapureita,hän asuu vastapäisessä talossa.Sanoin että olen aina halunnu tietää miltä talo näyttää sisältäpäin.
Hän pyysi käymään asunnossaan.Hänellä oli kämppis.Piti olla hiljaa.Hän näytti minulle kaikki kitaransa.Hänellä oli arka marsu,olimme polvillaan lattialla,se ei paljon suostunu tulemaan esiin.
Muistin että en ole paljon syöny päivällä,pyysin että tule minun luo syömään.Ei ollu juuri mitään järkevää kaapissa,paistoin perunoita ja kananmunia.Me syötiin ja puhuttiin kaikkea.Meillä synkkasi täydellisesti.
Tunsin että hän välittää minusta ihmisenä,sellaisena kuin olen.Unohdin jännittää ja hengitin kunnolla enkä pinnallisesti.Nauroin,olin iloinen,heräsin henkiin.
Sitten tuli hetken hiljaisuus.Otin häntä kädestä kiinni,vein huoneeseeni ja sanoin:riisu vaatteesi.Painauduin hiljaa hänen päälle,katsoin silmiin ja suudeltiin.Loput pidän omana tietona.
Parin päivän päästä oli kyynelten aika.Hän sanoi että kertoo sen mieluiten kasvotusten kuin puhelimessa,tai törkeällä tekstarilla.Hajosin täysin,vaikka tiesin että näin tulee käymään.Meillä oli ikäeroa,hän oli levoton heavymuusikko.Hän pelkäsi että ei osaa tulla toimeen lasten kanssa.
Minusta hänellä oli selkärankaa,hän sentään kertoi oikeat syyt ja tuntemuksensa.Mutta hän sanoi että kyllä hän minusta tykkää-"ei susta voi olla pitämättä"
Mutta meistä tuli ystävät.Miten monta kertaa ollankaan juteltu,tuntikausia.Vieläkin.Vaikka hän ei asu enää naapurissa,seurustelee,hänellä on aina aikaa minulle.Hän kuuntelee OIKEASTI mitä minulle kuuluu.
Et hei kamoon,älä sano että pidän ihmisiä leluina.Osaan arvostaa tätä miestä ja ystävyyttämme.Olen myös kerran sanonutkin sen hänelle.Sydämessäni on paikka joka kuuluu vain hänelle.Ikuisesti.
Jokaisella ihmisellä pitää olla edes yksi sieluntoveri,se on rikkauus.
Minulla on kolme.Kaksi miestä ja yksi nainen.
Minä olen upporikas.