Meillä tilanne sellainen että anoppi sanoi raskausaikana auttavansa ja hoitavansa lasta kuinka paljon tahansa. Nyt kun murheita ja avuntarvetta olisi todellakin ollut vaikkapa muutamaksi tunniksi eipä vaan apua tule. Akka hokee vaan että kyllä tasaantuu ja rauhoittuu tialnne ym ja soittelee pitkin maita ja mantuja kertoakseen ja täydentääkseen oman päivänsä juoruilemalla asioitamme. Missä on se luvattu hoitoapu mitä hän lupasi. Ongelma vielä ko henkilön suhteen on vastuuntunnottomuus ei kykene kunnolla edes omia asioitaan hoitamaan. En edes antaisi hänelle hoidettavakseen lasta kun vaan tunniksi pariksi silloinkin olisin hoitanut itse perusasiat kuntoon....oksettavaa toimintaa enkä jaksa enää jonninjoutavia lupaksia ym.
mikä tämä
ihminen oikein on ???
141383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Etkö sen vertaa anoppiasi silloin tuntenut, että olisit ymmärtänyt, että on helppo luvata, kun vauvaa ei vielä ollutkaan?
Nyt kun olsi tosi kyseessä, ei uskalla ottaa vastuuta.
Olisi pitänyt aikanaan se tajuta.
Et kuitenkaan voi olla anoppisi avun varassa, kyllä lapsi pitää saada pätevämmän ihmisen käsiin.
Miten se nyt noin käänty homma. Juuri tuossa aiemmissa keskusteluissa olette huutaneet naama punaisena että anopilla ei ole hoitovastuuta ja oikeutta mihinkään ja nyt olette sitten itkemässä kun hän ei hoida aikä vastaa mistään.
Mikä ihme teillä miniä oikein on ?
Miksi teette lapsia jos ette alunalkaenkaan ole itse sitä vastuuta kykeneviä ottamaan ?
Aloittaja vikisee kun anoppi ei hoida ja samqan hengenvetoon että ei kyllä lasta hänelle antaisikaan.
Teidän pitää aikananne tajuta, kun ukon otatte ja perheen perustamista suunnittelette, että VASTUUKIN on teillä ei vain ne oikeudet !
Herätkää tampiot !
Oon näitä keskusteluja aieminkin lukiessani ihmetellyt, että miks vastataan aina jotain ilkeesti... Eikö kellään oo mitään asiallista sanottavaa, vaan aina melkein poikkeuksetta haukutaan nämä ketjujen aloittajat tyhmiksi jne.
Pidän itseäni asiallisena ihmisenä.
Ennen synnytystä moni ei tiedä, kuinka raskasta synnytyksen jälkeen on. On hormonaalisia muutoksia, on masennusta, on valvomista. Apu on tarpeen.
Anoppi on varmaan ollut jo aikaisemminkin holtiton ja luvannut tyhjää. Miniä on varmasti tuntenut anoppinsa tavat.
Tosiasia on, että sukulaiset hoitavat nuoren perheen asioita, mikäli asiat ovat kunnossa.
Tässä tapauksessa - viestin perusteella - ainakin nuoriäiti on väsynyt ja anoppi haluton hoitamaan vauvaa. Eli asiat eivät ole kunnossa.
Siinä on pelimerkit koossa.
Onko muita mahdollisuuksia saada hoitoapua? Miniän sukulaiset? Nuori isä? Tuttavat?
Vietistäs päätellen vois olettaa, että olet anoppi.Katkera anoppi
Sellainen, jonka oma lapsi on irtisanonut elämästään, eikä ole vaikea arvata miksi..
Jollen minä saa täällä määrätä.....
Tuleeko mieleees omat ajat synnytyksen jälkeen.Nuori äiti on altis hormonaalisille muutoksille...lapsi voi olla vaikea...onko mitenkään ajateltavissa, että perheessä voi olla ihan oikesti kriisi menossa?
JA kuinka voit syyllistää nykyistä kirjoittajaa entisten kirjoitusten perusteella...Ei kaikki tapaukset ole samanlaisia...niihin ei päde menneisyydessä käydyt sodat...vaan jokainen on omanlaisensa...tilanteet ja olosuhteet vaihtelee...
Joka tuossa jossain alempana manasi toisille kuolemaa. Täysi seko koko eukko!
niinkuin sinne huutaa.
Jos aloituksesi on agressiivinen ja syyttelevä niin et voi odottaa päänsilittelyä kaikilta.
Näillä sivuilla on myös muita kuin anoppejaan vihaavat miniät jotka tietenkin riemurinnoin yhtyvät tuollaisiin anopinhaukuntakisoihin.
kyllä teillä anopeillakin on vastuunne eihän teidän käsiin voi yksinkertaisesti lasta edes antaa hoidettavaksi jos ette lupaustanne edes osaa pitää. Kyllä minä hoidan omat asiani ja vastuuni siitä ei ole kyse vaan lupauksen pitämisestä ja huolenpidosta jos kerran lapsenlasta rakastaa..enpä minäkään hoida anoppiani kun hän vanhenee !
Se on selväkin, että nykypäivän miniä ei hoida anoppian, kun tämä vanhenee. Miniä hoitaa työnsä ja perheensä, kuten tähänkin asti.
Yhteiskunta anopin huoltaa, eikä siinä ole mitään pahaa. Oikein se on.
Sen vuoksi on turhaa aina vedota tuohon, sillä tuskinpa yksikään anoppi arkistoi hoitokertoja vastaisen varalle ja vaadi vastapalvelusta kun itse tarvitsee.
Kun miniä uhoaa, että ei sitten hoida anoppiakaan....
niin takana on kyllä muutakin ristiriitaa kuin lapsenhoidosta kieltäytyminen.
tätä samaa asiaa jauhaa.
Tosiasia on, ettet hoitaisi anoppiasi, vaikka hän kuinka paljon lastasi hoitaisi. Älä tuo esille näin lapsellista uhkausta.
Kyllä asia on niin kuin edellinen kirjoittaja sanoi, että yhteiskunta anopin hoitaa, jos hoitaa. Miniä se ei ainakaan ole, joten on raivostuttavaa aina tähän asiaan vedota.
Tuskin niin tyhmää anoppia onkaan, vaikka tyhmiä ovatkin, että lapsenlapsiaan hoitaisi saadakseen miniältä joskus myöhemmin apua. Kyllä siinä vaikuttavat ihan muut seikat.
Tuskin apua saa paljon omalta pojaltaankaan. Jos näin pakon edessä joskus kiireisesti tapahtuukin, niin kyllä anoppi kärsii, kun tuntee nahoissaan vievänsä miniältä hetkenkin pojan ajasta.
Ja sittenhän on usein vielä miniän oma yksinäinen äiti, joka ensisijaisesti on oikeutettu saamaan vävypojan apua kaikenlaisissa miestenhommissa, mihin ei itse pysty.
Onnellinen se anoppi, jolla pojan lisäksi on myös tytär ja vävypoika.
Kyllä anopin on varauduttava, mahdollisuuksien mukaan rahallisestikin siihen, että pystyy maksamaan vieraalle tarvittavista palveluista.
Tai sitten selvitettävä kaikki yhteiskunnan antamat tukipalvelut, joita saa ehkä ilmaiseksi, tai ainakin halvemmalla kuin yksityisiltä.
Jossain vaiheessa, jos elää, eikä enää näilläkään pärjää, on kyllä helpompaa, mikäli onnistuu saamaan paikan jostain vanhainkodista tai sen tapaisesta. Vaikka niitä paljon moititaankin, niin saa siellä ainakin inhimillisemmän hoidon kuin yksin kotona avuttomana maatessaan.
Ehkäpä joku sentään edes jouluna käy vanhainkodissa kääntymässä ja voihan siellä sitten aikansa kuluksi ihailla ja näytellä toisille "kateellisille" vanhuksille lasten ja lastenlasten ulkomaan matkoiltaan lähettämiään kortteja.
No, jokaisella on oma elämänsä ja siinä usein ihan tarpeeksi kestämistä ja raatamista.
Vanhan sairaan ihmisen hoitaminen voi viedä kestokyvyn rajoille. Olen sen omakohtaisesti äitini kohdalla kokenut, joten en syytä ketään.
Anoppini kuoli pian avioitumisemme jälkeen, joten siihen ruljanssiin en edes joutunut.
Kuitenkin tämä on anoppien (harvoja poikkeuksia lukuunottamatta) tulevaisuus (Näin oletan olevan omallakin kohdallani). Hoitaa sitten lapsenlapsiaan, tai on hoitamatta.
Niin, että lopettakaa tällä asialla uhoamisenne, niin makealta kuin tämä lause "Enpä minäkään hoida anoppiani, kun hän vanhenee!" tuntuukin.
Tietenkin anopilla on vastuu lapsesta, jos hän ottaa sen hoitoonsa.
Mutta hän ei ole vastuussa jostain epämääräisestä "kyllä minä sitten autan"-tokaisusta, joka on annettu kuukausia sitten.
Sellaisiin heittoihin syyllistyvät lähes kaikki ihmiset: "Soita jos kaipaat apua!"
Sanoisin, että se on sitä smool tookkia, josta on viime aikoina puhuttu. Amerikkalaisethan sitä viljelevät aina ja kysyvät, voivatko olla avuksi.
Se on yhtä todellinen kysymys, kuin suomalainen "mitä kuuluu".
Minusta on muuten ihan hyvä, että anoppi osoittaa, ettei halua lasta hoiviinsa ainakaan vauvaikäisenä, sillä sillä tavoin hän osoittaa vastuunsa. On edellisen vauvan hoidosta n. 30 vuotta, joten hän ei ehkä tunne olevansa kovinkaan varma lapsenhoitaja.
On aika kohtuutonta harjoitella uudelleen vanhoja taitojaan eläväisellä lapsenlapsella. Entäs jos jotain sattuisi!
Lupaukset ovat aina vain lupauksia sekä liian helppoja antaa. Meillä näitä katteettomia lupauksia tuli varsinkin silloin jos joku muu ihminen (sukulainen tai kaveri) sattui olemaan paikalla!
Uskomattomin valhe oli toteamus minulle suureen ääneen ettei hän voi ostaa meidän lapsellemme eräänä jouluna joululahjaa kun tarvitsee säästää rahaa jotta voi ostaa keväällä syntyville mieheni veljen kaksosille kaiken aina pinnasängyistä lähtien (ja siis kaksin kappalein!) Meille ei ollut ostanut mitään lapsen synnyttyä. No jälkeen päin kävi ilmi ettei kaksosparatkaan olleet mitään saaneet, eli MIKSI täytyy kerskua/ valehdella tällaisista asioista???
Eikös sinulla ole miestä apuna jos kerran anoppikin löytyy?
Noh, minun anoppini hehkutti ennen yhteistä etelänlomaamme (ensimmäinen ja viimeinen sellainen!), että hän sitten apen kanssa yhtenä iltana katsoo lapsenlapsiaan (3kpl), jotta vanhemmat pääsevät vähän tuulettumaan. Illat toisensa jälkeen menivät eikä hoidosta puhuttu. Viimeisenä iltana otimme puheeksi sen iltahoidon niin anoppi närkästyneenä siihen, että onko hän täällä vain joku lapsenvahti! Koko matkan aikana ei yhtään "vahtinut" lapsia tai oikein muutenkaan heitä huomioinut. Koko ajan hän käskytti ja vahti kaikkien toimintaa ja kaikki oli toteutettava hänen ajatuksiensa mukaan. Jos joku halusi tehdä jotain omin päin siitä nousi kauhea meteli..
vastuuntunnottomalle ihmiselle hoitoon? Kai sinulla nyt jotain muitakin tuttavia tai sukulaisia on. Ja MLL:ltä saa kyllä hoitajan.
Ymmärrän närkästyksesi, mutta eihän anoppisi ole millään tasolla velvollinen lastasi hoitamaan. Ainoat siihen velvolliset olette sinä ja lapsesi isä. Ethän sinä voi suuttua kenellekään siitä, että ei toinen halua hoitaa sinun lastasi... ja puheet on aina vain puheita, käytäntö on ihan toista!