Tuossa alempana joku pohdiskelee touhun mielekkyyttä. Olin keväällä samassa tilanteessa ja vuokrasin Näsiltä kunnon veneen. Kirjoittelinkin siitä tänne, mutta lopetin. Oli pelkkää v***lun ja riidan kateutta.
Olen omistanut kaksi matkailuautoa. Ensimmäinen jo 80-luvulla ja reissannut Pohjoismaat ja Euroopan 15 maassa. Kyllästyin siihen "kielletty, kielletty, ei, Ei matkailuvaunuille, maksullinen, maksullinen ulkomaalaisilta" kyltteihin Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Samoin alkoi Lappi ja muu Pohjola olla ajettu ja yövytty tärkeimmiltä paikoiltaan kertaalleen. Siksi piti valita se vene.
Ensi kesäksi olen jo sopinut veneestä Päijänteelle. Sen verran mukava kokemus Näsi oli. Satoi paljon ja satoi paisteen jälkeen, mutta kunnollinen lämmitys piti puolensa. Kertaakaan ei paleltu. Loppupäässä ongin jo melkein mielelläni sateessa tai istuin vain etukannella katselemassa asumattomia rantoja. Pohjoisin paikka oli Jäähdyspohja, josta eteenpäin kai alkoikin Eteläpohjanmaa. Lähtölaituri oli Tampereen Särkänniemi.
Karavanistille, jolle kaikki on jo nähty ja matkaan lähteminen alkaa tuntua puulta, suosittelen venettä. Vuokratkaa se vaikka viikoksi sisäjärveltä. Raahatkaa juomat ja eväät sisään ja köydet irti! Putkuttakaa niihin satoihin lahtiin ja pudottakaa ankkuri! Kunnollisessa ilmassa ei mikään ole parempaa! Se on miellyttävä vastapaino sille naapurin autosakin melulle. Mukavaa kun ei toisella puolen ole ne rokkipariskunnat jne. jne... Vieraslaitureita on melkein jokaisessa kirkonkylässä ja niissä muita jos siltä alkaa tuntua. Jokamiesoikeudella voi ajaa rantaan ja nousta maihin vahingoittamatta mitään ja olla vain.
Olen omistanut kaksi matkailuautoa. Ensimmäinen jo 80-luvulla ja reissannut Pohjoismaat ja Euroopan 15 maassa. Kyllästyin siihen "kielletty, kielletty, ei, Ei matkailuvaunuille, maksullinen, maksullinen ulkomaalaisilta" kyltteihin Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa. Samoin alkoi Lappi ja muu Pohjola olla ajettu ja yövytty tärkeimmiltä paikoiltaan kertaalleen. Siksi piti valita se vene.
Ensi kesäksi olen jo sopinut veneestä Päijänteelle. Sen verran mukava kokemus Näsi oli. Satoi paljon ja satoi paisteen jälkeen, mutta kunnollinen lämmitys piti puolensa. Kertaakaan ei paleltu. Loppupäässä ongin jo melkein mielelläni sateessa tai istuin vain etukannella katselemassa asumattomia rantoja. Pohjoisin paikka oli Jäähdyspohja, josta eteenpäin kai alkoikin Eteläpohjanmaa. Lähtölaituri oli Tampereen Särkänniemi.
Karavanistille, jolle kaikki on jo nähty ja matkaan lähteminen alkaa tuntua puulta, suosittelen venettä. Vuokratkaa se vaikka viikoksi sisäjärveltä. Raahatkaa juomat ja eväät sisään ja köydet irti! Putkuttakaa niihin satoihin lahtiin ja pudottakaa ankkuri! Kunnollisessa ilmassa ei mikään ole parempaa! Se on miellyttävä vastapaino sille naapurin autosakin melulle. Mukavaa kun ei toisella puolen ole ne rokkipariskunnat jne. jne... Vieraslaitureita on melkein jokaisessa kirkonkylässä ja niissä muita jos siltä alkaa tuntua. Jokamiesoikeudella voi ajaa rantaan ja nousta maihin vahingoittamatta mitään ja olla vain.
Vastaukset 14
Vanhimmat
että kyllä karavaanarielämä voittaa. Minulla on ollut vaunu/auto vuodesta 1975 ja on edelleen. Vene oli minulla vuodesta 1990 vuoteen 1998.
Tämä ikuinen vesikeli suomessa pisti veneen myyntiin ja asuntoauto käyttöön.
Meille karavaanielämä on elämä ja veneilu ei kiinnostaa.
Olen toiminut juuri päinvastoin, seilannut purjeveneellä 70-luvun puolivälistä noin vuosituhannen loppuun ja siirtynyt sen jälkeen maallisempiin harrastuksiin matkailuautolla. Ei ero lopulta niin suuri ole ja nyt viime vuosina ovat monet entiset purjehduskaverit ostelleet matkailuautoja.
Olen purjehtinut merellä paitsi Ruotsissa Mälarilla pari kertaa. Merta on riittänyt Tanskaan asti joten on sitä ankkuriakin laskettu moneen lahteen. Sen sanon, ettei mikään pirumpi harrastus. Suurin vika hommassa oli kesän lyhyys, kun työ haittasi niin kesä muodostui seuraavasti: ensin pari-kolme viikonloppua kunnostusta, sitten 3 - 4 viikonloppua purjehdusta jos ei ollut häitä tai muita sukujuhlia, seuraavaksi 4 - 5 viikkoa purjehduslomaa ja toive siitä, ettei kukaan mene juuri silloin ripille ja vielä 5 - 6 viikonloppua ennen kuin vene taas piti nostaa ylös ja laittaa talvikuntoon. Nyt matkailuautolla on mahdollisuus viettää aikaa myös kaamoksessa, se oli suurin parannus ajanvieton kannalta.
Minua ei ole yhtään kenkuttanut se,että tulin valinneeksi purjehtimisen, se ajoi oman asiansa pitkän aikaa. Minua ei myöskään ole kenkuttanut vaihto maalliseen matkailukulkineeseen, molemmat ovat oivia vapaa-ajanviettovälineitä.
veneellä liikuttiin saaristossa monet vuodet, mut sitten tuli kyllästyminen, sateisia kesiä, eikä mitään tekemistä päiväkausiin. Muutettiin poies rannikolta ja alettiin reissaamaan autolla pitkin pikkuteitä ympäri Suomen, metsissä majoituttiin,ja kanootti katolla rantoja koluttiin. Tämä toimii, ja antaa paljon vaihtoehtoja. En halua enää koskaan venehommiin, kun tähän on tottunut.Veneessä on ain kiinni vedessä, mikä rajoittaa niin hitosti menemistä.
Sehän on niin kuivaa ja lämmintä sadekesässä...
Minä veneilin sisävesistössä. Siis täällä tammr kosken toisella, eli Pyhäjärven puolella.
Se kesti taisi n.10 vuotta seki puuha. Veneet vaihtu ja meineinki oli aina hiuka erilaista, oliko retkivene vai hiukan muskelimpi :)
Mut kyllä nää vedet vuosien saatossa alkaa pieneksi käymään. Eri juttu on tietty näillä rannikon asukeilla, jotka saavat nauttia purjeveneistä. Siinä taitaa reissun hienous alkaa siitä ku saadaan purjeet ylös....?
Vapaita saaria ei ole liielmälti, ja neki on kyllä, varsinki viikonloppuna, melko täytee buukattu. Ainaha voi tietty yöpyä "redillä", jos ei vallan pieni ole paatti.
No minä ostin sitte prätkän. Jiihaa...Se oliki jo tositosi vapautta.
Reissut eteni rivakasti, joskus vähemmän rivakasti. Laivoihin pääsi juuri paikkoja varaamatta, maat ja maisemat vaihtu, rokki soi, ja olutki jotenki niiku maistu paremmalta...
No pari vuotta meni siinä, ja paatti myyntiin, eihä sitä ku vaivaa ollu.
No pyörät vaihtun useamman kerran. Kilometrejä tullu varmaa maapallo ympäri pariinkertaan. Vuosia on menny vähä toistakymmentä.
Nyt on sitten vaunu tuossa kokeilun alla.
Tähän onki jotenki vaikeempi asettua.
Nuo "kämpinkit" on aivan hanurista, karavaanari porukka vaikuttaa itseään täynnä olevilta nousukkailta, vaikka uskoisin näiltä herroilta nousukasvuosien olevan jo takana päin. Jos laivaan tämän yhdistelmän, tunnen että olen joutunu ryöstön kohteeksi.... Veturi verotetaan ilmeisesti kuoliaaksi tämän uuden hallituksen aikana...Voin tietenki yrittää vetämistä eko tojotalla, tai onhan niitä tietty smarttejaki, jos nyt haluaa egoaan korostaa mersulla :)
Mutta missä tämä vaunu on hyvä, on se retkeily, melonta, ja kalastus reissuilla loistava tukikohta, verrattuna nyt vaikka telttaan. Mihin ei vaimoni tulisi suurin surminkaan.
Ehkä tässäkin touhussa on potenttiaalia..
Asuntoautoa en kyllä tällä syönnillä edes harkitse.
Perheessämme joudutaan jo nyt pitämään useampaa autoa töiden takia...Ehkä sitten eläkkeellä.
Niin, sitä venettä kokeilin uudemman kerran.
Sai kaveriltani asevelihintaan liisattua ihan asiallisen matkaveneen viikoksi.
Kierreltiin sillä vaimon kanssa sitten näitä vanhoja tuttuja vesiä.
Ei se nyt oikein napannu sekään... Jotenki vain tuntuu, että vanhan kertaus ei ole mun juttu, niiku sanotaan.
Mä vielä pidän prätkäni, en vielä sitä myö...
Kyllä näissä kaikissa jutuissa on oma mielekkyytensä.
Erillaisia asioita mielestäni kannatta kokeilla.
Mutta onnellinen varmasti myös hän, joka löytää kerralla sen yhden ja oikean....sis harrastuksen.
Ostimme asuntoauton. Pähkäilimme pitkään pitkäaikaisen vuokramökin / asuttavan veneen ja asuntoauton välillä.
Auto saatiin juhannukseksi ja opettelimme ensin vain vuorokauden kestäviä matkoja. Heinäkuun puolessa välissä sitten jurrutettiin Lappiin.
Satoi mennessä ja iltaisin laitettiin lämmitys päälle, kun oli suoraan sanottuna kylmä. Pokkesimme kolmeen viralliseen "karavanileiriin". Meno ei missään ollut kovin rauhaisaa tai mukavuutta henkivää. Ilmapiiri kärttyisä ja jokin kiireelisen väliaikaisuuden leima kaikkialla.
Pohjoisessa olimme viikon yksityisellä maatilalla, jossa kaistale "omaa rantaa" ja kolhoosisauna grillillä. Se meidän oma rantamme oli yhteinen kaikkien lomakylän lapsille. Grillin piti itsellään pari makkaramestaria kaljakoreineen yötä päivää.
Norjassa satoi ja satoi ja oli kylmää. Ruotsissa elokuun alussa satoi ja oli kosteaa jo autossakin. Ajoimme lopulta Kalajoelta hermostuneena yhtä kyytiä Turkuun kotiin. Oli lämmitelty kaksi pulloa nestekaasuakin.
Mieheni myi melkoisella tappiolla kymmenentuhatta ajetun auton pois ja ilmoitti, että seuraavat lomat ovat hotellilomia lämpimässä.
Nyt sitten katselemme kevättalviloman paikkaa Intiasta tai Brasiliasta. Niitä näyttää saavavan kolmeksi viikoksi parilla tonnilla. Sama raha meiltä meni asuntoautolla Lapissa.
Ostetaan "kallis" matkailuauto, eikä viitsitä opetella sitä käyttämään oikein. Lopputulos on, kaikki mikä voi mennä pieleen, menee myös varmasti pieleen.
Mikä oli edellisen kertojan tarinan opetus? Harjoittelu karavaanitaipaleen alkuun on hyvä tehdä vuokrakalustolla. Vasta kun on varma, että harrastus on kolahtanut pysyväksi, ostaa omaa kalustoa.
Säästyy monelta harmilta vielä jälkeenpäinkin.
No, provohan se tarina oli, vaikka aika hyvä sellainen.
Ei se tihkussa autossa kyyhöttely ole mukavaa. Tuskin moni nauttii siitä pihalla märkänä seisomisestakaan. Pyrimme käymään monilla nähtävyyspaikoilla kierroksellamme. Ähtärit, Ranuat, linnat, Kolit ja Raatteet oli kärsimystä kuravellissä kävellä litkuttaa.
Nämä rastien yhteisgrillit oli juoppojen mekastuspaikkoja. Saunat siivottomia edellisen jäljiltä. Yöt oli mekkalaa ja auton ympärillä kuuhkijoita. Mitään tavaraa ei voinut jättää ulos. Varastettuhan ne olisi.
Kyllä meiltäkin karavaanielämä rasteilla jää vähälle. Ajamme mieluummin tuttavien pihoihin ja kesäpaikkoihin.
En minäkään ymmärrä miksi noihin paikkoihin pitäisi mennä (Ähtärit, Ranuat, linnat, Kolit ja Raatteet)
jos haluaa haluaa välttämättä Suomessa pysyä, niin sfc -alueilla ei tätä esinny:
"rastien yhteisgrillit oli juoppojen mekastuspaikkoja. Saunat siivottomia edellisen jäljiltä. Yöt oli mekkalaa ja auton ympärillä kuuhkijoita. Mitään tavaraa ei voinut jättää ulos. Varastettuhan ne olisi."
Sinä et ole missään ollutkaan tai korkeintaan peräkammarissa äitisi vahtina. Kerta viikossa käyt ABS:llä
Kun nyt kysyit, niin Essolla käyn joskus tankaamassa. Olemme nimittäin kesät euroopassa, jossa vielä Essoja on.
Törkyrastit ovat törkyrasteja vaikka niissä kävisi päiväseltään hotellimajoituksesta katsastamassa. Ei se tihkusade ja olosuhteet paikanpäällä miksikään muutu sen mukaan missä on majoittuneena. Itsekin monia erilaisia paikkoja viime kesänäkin kolunneena tiedän, ettei jokaisen rastin viereen halua yöpymään jäädä. Usein jo varsin lähellä on sopivan viihtyisä ja rauhallinen yöpaikka tarjolla. Ellei sitten halua jo vaihtaa maisemaa toista rastia kohti, ja jäädä matkalle yöksi.
Vanha sananlasku pitää tässäkin paikkansa; "Kyllä Siperia opettaa". Kokemuksella oppii välttämään pahimmat törkypaikat, mikäli kärsivällisyys riittää opetteluun.
Kuten kirjoitin niin kesällä kenkutti se vittuilu kirjoituksiin. Nyt ei enää ja samaa ruikkua heittää luultavasti samat nimetkin tässä ketjussa.
Aloittajarouvalle tiedoksi, että ei kannata noihin pariin nimimerkki-idioottiin tuhlata kauniita, tai rumia sanoja. Ne istuu täällä 24 tuntia ja vääntää sontansakin housuun.
Meitä oli varmaan paljon kesällä, jotka luimme niitä matkaraporttejasi Näsiltä. Toivoimme, että olisit jatkanut, vaikka pikku, pikku ilkimykset ja ajattelemattomat tyhjäsivät ongelmansa päällesi. Hyvää jatkoa sinulle lämpimässä lomassa!