Pakko on nyt avautua asiasta, joka on vaivannut minua pidemmän aikaa. Taustaa: Olen seurustellut afrikkalaisen poikaystäväni kanssa 9kk, minä olen 20v, hän 28. Suhteemme alussa ei ollut mitään tapailu/hengailu vaihetta, vaan poikaystäväni pyysi minua aloittamaan seurustelun heti parien treffien jälkeen. Hän myös sanoi rakastavansa mua vaan parin tapaamisen jälkeen. Rakastamme siis toisiamme ja olemme suunnitelleet yhteistä tulevaisuutta. Hän on sanonut, että olen se oikea hänelle. Lisäksi arvostamme toisiamme ja luottamustakin löytyy, eli periaatteessa kaikki hyvän suhteen perusasiat ovat kunnossa.
Ainoa ongelma onkin, että hänellä ei ole minulle aikaa niin paljon kuin tarvitsisin. Asumme siis samassa kaupungissa, eri kaupunginosissa ja tämä asia on ollut ongelmana aivan suhteen alusta alkaen. Poikaystäväni tulee akateemisesta suvusta ja koulutus on hänelle hyvin tärkeä asia. Hän ottaa opintonsa erittäin vakavasti ja haluaa aina pärjätä keskivertoa paremmin. Hänellä on viimeinen vuosi menossa ammattikorkeakoulussa. Arkena hän on koulussa päivät ja tuntien jälkeen hän jää usein kouluunsa lukemaan kokeisiin/tekemään kotitehtäviä, koska hänellä on siellä koulun tietokoneet käytössä. Hän siis usein menee kouluun aamulla ja tulee kotiin 10 illalla. Hän on usein koulussa myös lauantai päivän lukemassa. Lisäksi hän käy töissä, jotta saa vuokran ym. maksettua. Jos hän ei jää kouluun lukemaan illaksi, hän on illan töissä. Lisäksi hän on töissä usein viikonloppuisin sekä lauantaina että sunnuntaina. Viikonloppuna työt alkaa usein 1-2 aikaan päivällä ja päättyy yöllä 12 maissa. (Ravintola-alalla on kiireistä viikonloppuisin.)
Eli lyhyesti sanottuna poikaystäväni on koulun/töiden takia hyvin kiireinen. Sen sijaan harrastukset/kaverit ei mene minun edelle, eli kun velvollisuuksilta jää aikaa hän soittaa ensimmäisenä minulle. On sanonut olevansa hyvin pahoillaan meidän vähäisesti yhteisestä ajasta, asia kuulemma parantuu kun opiskelut päättyy puolen vuoden päästä. Tiedän myös 100% varmuudella, että hän ei petä minua eli on siellä missä sanookin olevansa.
Tämä asia aiheuttaa suhteelle ongelmia. Minä turhaudun jos joudun olemaan liikaa yksin. Valittaminen asiasta tuntuu pahalta, koska hän on jo valmiiksi koulun takia stressantunut. Eikä varmasti aina töissä oleminen ole helppoa. Hän on usein sen takia hyvin väsynyt. Onko mulla oikeutta valittaa siitä, jos toinen on liikaa töissä/koulussa? Vai pitäisikö mun olla tukena ja yrittää tsempata toista. Hän kokee helposti, että en ole tukena, jos valitan asiasta. onko mulla oikeutta vaatia, että pitäisi joskus esim. la illan vapaata? Vaikka se saattaisi aiheuttaa hänelle taloudellisia ongelmia. Mitä ihmettä tehdä? Ei jaksaisi enää tätä, että tavataan kerran viikossa.
Ja korostan tähän loppuun vielä, että kyse ei ole siitä että hän pettäisi minua, vaikka ulkopuolisen silmiin voi kuulostaa oudolta, että afrikkalainen poikaystävä viettää koulussa illat. Koulutus on hänelle tärkeä asia ja sen avulla hän voi turvata perheen elannon tulevaisuudessa. Olen asiasta täysin varma.
Ainoa ongelma onkin, että hänellä ei ole minulle aikaa niin paljon kuin tarvitsisin. Asumme siis samassa kaupungissa, eri kaupunginosissa ja tämä asia on ollut ongelmana aivan suhteen alusta alkaen. Poikaystäväni tulee akateemisesta suvusta ja koulutus on hänelle hyvin tärkeä asia. Hän ottaa opintonsa erittäin vakavasti ja haluaa aina pärjätä keskivertoa paremmin. Hänellä on viimeinen vuosi menossa ammattikorkeakoulussa. Arkena hän on koulussa päivät ja tuntien jälkeen hän jää usein kouluunsa lukemaan kokeisiin/tekemään kotitehtäviä, koska hänellä on siellä koulun tietokoneet käytössä. Hän siis usein menee kouluun aamulla ja tulee kotiin 10 illalla. Hän on usein koulussa myös lauantai päivän lukemassa. Lisäksi hän käy töissä, jotta saa vuokran ym. maksettua. Jos hän ei jää kouluun lukemaan illaksi, hän on illan töissä. Lisäksi hän on töissä usein viikonloppuisin sekä lauantaina että sunnuntaina. Viikonloppuna työt alkaa usein 1-2 aikaan päivällä ja päättyy yöllä 12 maissa. (Ravintola-alalla on kiireistä viikonloppuisin.)
Eli lyhyesti sanottuna poikaystäväni on koulun/töiden takia hyvin kiireinen. Sen sijaan harrastukset/kaverit ei mene minun edelle, eli kun velvollisuuksilta jää aikaa hän soittaa ensimmäisenä minulle. On sanonut olevansa hyvin pahoillaan meidän vähäisesti yhteisestä ajasta, asia kuulemma parantuu kun opiskelut päättyy puolen vuoden päästä. Tiedän myös 100% varmuudella, että hän ei petä minua eli on siellä missä sanookin olevansa.
Tämä asia aiheuttaa suhteelle ongelmia. Minä turhaudun jos joudun olemaan liikaa yksin. Valittaminen asiasta tuntuu pahalta, koska hän on jo valmiiksi koulun takia stressantunut. Eikä varmasti aina töissä oleminen ole helppoa. Hän on usein sen takia hyvin väsynyt. Onko mulla oikeutta valittaa siitä, jos toinen on liikaa töissä/koulussa? Vai pitäisikö mun olla tukena ja yrittää tsempata toista. Hän kokee helposti, että en ole tukena, jos valitan asiasta. onko mulla oikeutta vaatia, että pitäisi joskus esim. la illan vapaata? Vaikka se saattaisi aiheuttaa hänelle taloudellisia ongelmia. Mitä ihmettä tehdä? Ei jaksaisi enää tätä, että tavataan kerran viikossa.
Ja korostan tähän loppuun vielä, että kyse ei ole siitä että hän pettäisi minua, vaikka ulkopuolisen silmiin voi kuulostaa oudolta, että afrikkalainen poikaystävä viettää koulussa illat. Koulutus on hänelle tärkeä asia ja sen avulla hän voi turvata perheen elannon tulevaisuudessa. Olen asiasta täysin varma.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hei,
valmistuin tänä vuonna amk:sta ja voin kertoa että viimeinen vuosi oli raskas (duunit päälle siihen että eli jotenkuten). Aika ei meinannut riittää eikä voimat.
Mutta heti helpotti elämä kun opiskelut on förbi ja energiaa vapautuu muuhun.
Oma poikaystävä odotti kärsivällisesti vaikka yhteinen aika oli tosissaan minimissä.
Sinun on itse ratkaistava jaksatko odottaa. Nämä ongelmat on siis ihan jokaisella seurustelevalla opiskelijalla etnisestä taustasta riippumatta.
Siksi vähän hymyilytti tuo "afrikkalaisella" poikaystävällä ei ole aikaa minulle.
Tsemppiä teille kuiteskin ja kaikkea hyvää sinne suuntaan!"
Kiitos vastauksestasi. Laitoin, että afrikkaisella poikaystävällä, koska muuten ihmiset alkaa ihmetellä, miksi kirjoitin monikulttuuriset suhteet palstalle.
No sinänsä ei ollut edes mitään syytä kirjoittaa nimenomaan tälle
palstalle, koska kysehän ei ole mitenkään kulttuurisidonnaisesta
ongelmasta. Samalla tavalla ne monet suomalaiset opiskelevat pariskunnat
kärsivät ajanpuutteesta. Yhtä hyvin olisit siis voinut kirjoittaa vaikka
parisuhde- tai vaikkapa opiskelu-palstalle. Minua vähän ihmetytti tuo
"ulkopuolisen silmiin voi kuulostaa oudolta, että
afrikkalainen poikaystävä viettää koulussa illat"
Miksi kuulostaisi? Ihan yhtä laillahan Afrikkalaiset voivat panostaa
opintoihinsa kuin Eurooppalaiset, varsinkin jos miehen suku
arvostaa opiskelua. Silmillä tosin harvemmin kuunnellaan :)
Olen samaa mieltä kuin ensimmäinen vastaaja: Kyseessä on väliaikainen
tilanne. Miehelläsi on oikeasti kiire ja kyse on tärkeistä asioista.
Mitä jos miehesi löysäisi opiskelujaan takiasi, mutta vuoden päästä
olisi vihainen kun tuli huonot arvosanat todistukseen?
Jos kyseessä on kerran jo viimeinen vuosi, niin ethän sinä enää
ikuisuuksia joudu odottamaan tilanteen helpottumista?
"Ihan yhtä laillahan Afrikkalaiset voivat panostaa
opintoihinsa kuin Eurooppalaiset"
Niin voivat mutta äärimmäisen harvoin. Afrikkalaisten käsitys työmoraalista on aivan toiselta planeetalta kuin esim. suomalaisten.
Mutta jos alkuperäisen afrikkalainen miesystävä on todellakin niin ahkera ja omistautunut työlleen ja opiskelulleen kuin tämä väittää niin täytyy onnitella että on onnistunut löytämään sen yhden harvan poikkeustapauksen. Missään tapauksessa ei kannata alkaa nalkuttaa ahkeruudesta yhteisen ajan kustannuksella, koska alkuperäisen kuvailema työmoraali on todella poikkeuksellista afrikkalaiselle ja olisi sääli jos siitä "rangaistaisiin".
itse iltaisin?
Jos opiskelet, opiskele niin ahkerasti, ettei aika tule pitkäksi. Ota vaikka ylimääräisiä kursseja tai mene avoimeen yliopistoon.
Jos opiskelu ei vie aikaasi, ota iltatyö. Siten voit auttaa kaveriasi taloudellisen taakan kantamisessa. Käsitinkö oikein, että asutte yhdessä? Kyllä sinunkin olisi syytä osallistua vuokranmaksuun.
Ei siitä mitään tule, että toinen räytyy ja pitkästyy kotona toisen rehkiessä.
Ikävä tuoda tällainen näkökulma esiin, enkä nyt väitä että miehesi olisi tällainen, mutta itselleni kävi näin afrikkalaisen miehen kanssa.
Mieheni opiskeli yliopistolla ja väitti aikansa kuluvan opintojen ja tentteihin lukemisen parissa. ja minä hölmö uskoin häntä, koska mies käyttäytyi muuten aivan uskomattoman ihanasti (puhui yhteisestä tulevaisuudesta ym.). Noh, sitten sain hänet kiinni pettämisestä. Oli harrastanut seksiä useamman kuin yhden kanssa. Olin tottakai todella loukkaantunut ja miehen selitys hämmästytti minut todella. Hän nimittäin väitti, ettei seksi toisten kanssa ole väärin, silloin kun mukana ei ole rakkautta. Ja väitti, että rakastaa vain minua, muut suhteet ovat pelkkää seksiä. Tämä kuulema kuuluu afrikkalaiseen kulttuuriin ja sanoi että kaikki hänen kulttuurinsa miehet käyttäytyvät näin, eikä nähnyt siinä mitään kummallista.
Toivon todellakin, ettei sinun kohdalla ole kyse tästä, mutta ehdotan että kuitenkin tarkistat, onko miehesi todella opiskelemassa 10 asti illalla.
"Asumme siis samassa kaupungissa, eri kaupunginosissa..."
"Käsitinkö oikein, että asutte yhdessä?"
Joo, käsitit, niillä on vaan tarpeeseen nähden liian iso asunto.
valistuksesta!
Minua hämäsi maininta, että kaveri "tulee kotiin" kello kymmeneltä. Kun kirjoittaja asuu toisaalla, olisi luontevampaa kirjoittaa "menee kotiin" tai "pääsee kotiin" tms. Eihän kirjoittaja edes voi tietää, milloin toinen "tulee kotiin", ellei ole itse paikalla.
Se siitä. Kuinkahan myöhään oppilaitos tai kirjasto on iltaisin auki?
ja tinkii jostain muusta,näin toimii rakastunut ihminen,sellainenhan ei voi elää ilman toista.
Onkohan poikaystäväsi kanssasi vain mukavuussyistä,että on olemassa joku jonka kanssa voi harrastaa seksiä silloin tällöin,niin ettei itse tarvitse antaa mitään enempää.
Kuullostaa niin samanlaiselta kun oma entinen suhteeni.Oli just tuollanen, en usko että hänkään petti minua,muttei myöskään mitenkään panostanut suhteeseen. Tuli silloin kun halusi,ja oli kiukkuinen jos minulle ei sattunut tapaaminen juuri silloin sopimaan.
Minulle tuli ainakin sellainen olo,että olin hänelle "tyttöystävänä" vain seksuaalisia tarpeita varten.
Mies ei ollut suomalainen.
Kukaan ei rakastu parin tapaamisen jälkeen,eikä myöskään ole normaalia sanoa rakastavansa noin nopeasti,ellei se palvele tarkoitusperiä,mitkä ovat aivan jotkut muut kuin oikea rakkaussuhde.
Kyllähän sinä sen tiedät.
joopa joo....ihan varmaan on iltakymmeneltä jossain koulussa opiskelemassa. Todennäköisesti puikottaa jotain luokkakavariaan jossain läheisessä opiskelijaboksissa. Silmät auki vaan.
Ainakin minun kouluni on auki puoli kymmeneen, ja siellä on vielä siihen aikaan monia ahkeria (afrikkalaisiakin) opiskelijoita.
ole hyvä asia, että jotkut jaksavat olla ahkeria. Kaveri ei saa opintotukia tai asumislisiä yms. sossun avustuksia, vaan tekee töitä pystyäkseen elämään?
No eipä tietenkään.
"Minä turhaudun jos joudun olemaan liikaa yksin."
Sen sijaan, että ottaisit oppia ja seuraisit esimerkkiä, turhaudut. Ratkaisu voisi olla etsiä itsellesi joku yhteiskunnan elätti, jolla on rajattomasti aikaa nojailla sinuun.
se olikin afrikkalainen? No, usko mitä uskot.
Hei,
On todella kurjaa, etta nuori nainen pitkastyy, kun joutuu odottamaan milloin miehelle sopii tavata.
Jos tapaatte kerran viikossa pikaisesti, en parhaalla tahdollakaan usko, etta kyseessa on rakkaussuhde...sitahan sina sisimmassasi toivot!
Han ei ikansa puolesta ole enaa mikaan kokematon ja sina olet kovin ymmartavainen ja uskollinen.
Tee salapoliisin tyota ja selvita mitka asiat pitavat paikkansa.