Neuvostoliitolla oli 60-70 -luvuilla todella mahtavaa tekniikkaa. Heillä oli mm. kolme miehittämätöntä luotainta, jotka matkasivat Kuuhun ja TAKAISIN, tuoden näytteitä. Edestakaiset matkat kestivät alle kaksi viikkoa.
Tekniikkaa, josta nykyajan teknologian survallat, mm. Kiina ja Japani, USA mukaanlukien voivat vain haaveilla. Ensimmäinen näistä lennoista tapahtui jo vuonna 1970 (Luna 16). Kuunäyte muistutti kuulemma Apollo 12:n näytteitä.
Seuraava näyte haettiin vuonna 1972, 30 grammaa kuuperää (Luna 20). Luna 24 (1976) on toistaiseksi viimeinen pehmeästi laskeutunut Kuuhun lähetetty laite. Se toi 170,1 grammaa kuunäytettä, jonka se oli porannut kahden metrin syvyydestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luna
Eurooppalaisten ylpeys, kuuluotain Smart-1 oli varustettu modernilla ionimoottorilla, jolla samasta polttoaineesta saadaan jopa kymmenkertainen hyöty kemiallisiin raketteihin verrattuna.
Smart-1 siirtyi Kuun kiertoradalle matkattuaan vähän yli vuoden (27.9.2003-15.11.2004). Kolmen vuoden kuluttua laukaisusta SMART-1 iskeytyi Kuun pintaan 7200 kilometrin tuntinopeudella ja sai tehtävänsä päätökseen.
SMART-1:n toteutus maksoi 110 miljoonaa euroa.
Tekniikkaa, josta nykyajan teknologian survallat, mm. Kiina ja Japani, USA mukaanlukien voivat vain haaveilla. Ensimmäinen näistä lennoista tapahtui jo vuonna 1970 (Luna 16). Kuunäyte muistutti kuulemma Apollo 12:n näytteitä.
Seuraava näyte haettiin vuonna 1972, 30 grammaa kuuperää (Luna 20). Luna 24 (1976) on toistaiseksi viimeinen pehmeästi laskeutunut Kuuhun lähetetty laite. Se toi 170,1 grammaa kuunäytettä, jonka se oli porannut kahden metrin syvyydestä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luna
Eurooppalaisten ylpeys, kuuluotain Smart-1 oli varustettu modernilla ionimoottorilla, jolla samasta polttoaineesta saadaan jopa kymmenkertainen hyöty kemiallisiin raketteihin verrattuna.
Smart-1 siirtyi Kuun kiertoradalle matkattuaan vähän yli vuoden (27.9.2003-15.11.2004). Kolmen vuoden kuluttua laukaisusta SMART-1 iskeytyi Kuun pintaan 7200 kilometrin tuntinopeudella ja sai tehtävänsä päätökseen.
SMART-1:n toteutus maksoi 110 miljoonaa euroa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Amerikkalaisten Apollo-ohjelma maksoi nykyrahassa noin 150 miljardia dollaria, eli vähän yli 100 miljardia euroa, eli noin tuhat kertaa niin paljon kuin mainitsemasi SMART-1:n kustannus.
Sen jälkeen minkään maan veronmaksajat edustajiensa kautta eivät ole hyväksyneet kuulentoihin enää lähellekään sellaisia summia.
SMART-1:n pienitehoinen ionimoottori ei kyennyt lennättämään sitä suoraan Kuuhun, vaan se kiersi Maata, ja sen kiertorataa nostettiin pikku hiljaa.
http://sci.esa.int/science-e/www/object/index.cfm?fobjectid=30535
Todellinen supervalta jolle kaikki oli mahdollista, joskun kehitys menee näin ikävästi takapakkia ja tieto entisten aikojen mahtavista Kuumatkoista on hävinnyt, toivottavasti ei iäksi!
http://www.youtube.com/watch?v=4Xc87zr9PI4
http://vsm.host.ru/e_lunhod.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunokhod_programme
http://www.oobject.com/category/soviet-satellites/
http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/lunar/lunarussr.html