Kävi sitten niin, että rakastuin tulisesti mieheen, joka päällisin puolin vaikutti hellältä, kiltiltä ja rennolta tyypiltä. Nyt ollaan seurusteltu melkein vuosi ja kaikki on pikku hiljaa kääntynyt ylös alaisin. Poikaystäväni on katkera ja vihainen kaikesta mahdollisesta, hän valittaa LÄHES kaikesta ja hermot on aina kireällä. Nämä asiat eivät suoraan johdu minusta, rakkautta ja läheisyyttä suhteessa on kyllä, mutta hän stressaa todella helposti ja suuttuu äkkiä jos asiat eivät menekkään niinkuin hän haluaisin ja purkaa kaiken minuun. Hänen suuttumuksensa aiheet ovat joskus niin naurettavia että en voi muuta kuin jäädä suu auki miettimään, miten joku voi olla niin lapsellinen. Nykyän riidat eivät jää kiukutteluun, poikaystäväni puhuu ja haukkuu minut, käyttäytyy aggresiivisestikin, joskus jopa pelkään hänen käyvän käsiksi minuun.
Rakastan poikaystävääni ja olen kestänyt kaikki raivarit, mutta pikkuhiljaa on tullut myös surullinen tunne, että jaksanko aina varoa tekemisiäni ja sanomisiani niin, ettei vaan tarvitsisi pelätä poikaysätvän uutta "raivokohtausta".
Onko muilla kokemusta kiukuttelevista kumppaneista ? Miten saan kumppanini ymmärtämään, etten jaksa kauaa...voiko hän ehkä muuttaa käytöstään?
Rakastan poikaystävääni ja olen kestänyt kaikki raivarit, mutta pikkuhiljaa on tullut myös surullinen tunne, että jaksanko aina varoa tekemisiäni ja sanomisiani niin, ettei vaan tarvitsisi pelätä poikaysätvän uutta "raivokohtausta".
Onko muilla kokemusta kiukuttelevista kumppaneista ? Miten saan kumppanini ymmärtämään, etten jaksa kauaa...voiko hän ehkä muuttaa käytöstään?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Voit muuttaa vain ja ainoastaan itseäsi.
Jos haluat, että poikaystäväsi muuttaa käytöstään, on halu siihen löydyttävä häneltä itseltä. Toki voit auttaa häntä keskustelemalla asioista, jotta hän ymmärtää välillänne olevan dynamiikan ja sen mitä hänen käytöksensä sinussa aiheuttaa. Yhteistyöhalua voi löytyä tai sitten ei.
Parisuhteessa on aina kaksi osapuolta. Jos ette toimi yhteisen hyvän ja edun nimiin, niin ei se sitten ole parisuhde.
Moi
Onko poikaystävälläsi välillä masennusta? Eräs teoria on se, että hänellä on bipolaarinen mielialavaihtelu eli kaksisuuntainen mielialahäiriö, mikä on hoidettavissa oleva juttu.
Depression kanssa vuorottelee tai on osin päällekkäin mania, joka voi olla tyypiltään juuri kuvatun laista eli kiukuttelua, suuttumusta, raivareita, jopa aggressiivista käyttäytymistä.
En ole lääkäri, vaan puhun omasta kokemuksestani, koska minulla on tuosta taudista diagnoosi ja asian selviäminen oli helpotus itselle ja perheelle ja se on sairaus, joka on hoidettavissa.
Olen itse sitoutunut hoitoon täydellisesti ja ollut valtava helpotus, kun olen löytänyt tasaisemman mielenlaadun.
Mania voi esiintyä toisentyyppisenäkin eli yliaktiivisuutena, jossa ei malta nukkua ja esim. shoppailee hullun lailla ja on estoton seksielämässä jne.
kuulostaa omalta suhteelta. Meillä vaan onneksi mies on sanonut haluavansa muuttua, mutta edelleen löytyy hyvin helposti pikkumaisen turhia suuttumisen aiheita... Välillä ei meinaa jaksaa, mutta aina parempaa päivää odotellessa... Pitäisköhän pyytää menemään hoitoon? ;)
sairaus josta tässä puhut, kuulostaa pelottavasti minun poikaystävältäni.hän ei mitään raivareita kylläkään harrasta,mutta masennusta ja suuria mielialavaihteluita.välillä hän on niin eri ihminen..sillon kun on masentunu,mikään ei kiinnosta,en edes minä.onko aiheesta mitään kirjaa tj mistä voisi lukea enempään tiedätkö?
järkevästä vastusesta, tutkin tuota asiaa tarkemmin ja oikeastaan löysin "pelottavan" paljon oireita, jotka sopii poikaystävääni.
Hän on hieman masentunut ja elämä on ollut hieman vaikeaa, selittää joskus käyttäytymistään sillä.
Moi
Itse lainasin pinon kirjallisuutta aiheesta, mutten toki ulkoa muista tekijöitä enkä nimiä tätä kirjoittaessani, mutta kirjastosta asia selviää joko hakemalla hakukoneella itse tietoa tai kysymällä tiskiltä.
Monissa kansantajuisissa psykiatrian yleisteoksissa on paljonkin asiaa kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä. Yleispiirteenä sanottakoon, että usein siihen liittyyvät lääkket ja päihteet, kun mielialavaihteluista kärsivät yrittää siten saada itsensä rauhoittumaan esin. iltasella, jotta pystyisi nukkumaan. Senkin takia tauti tarvitsee hoitoa, jotta ei jää päihteistä riippuvaiseksi, mikä on taas uusi ongelma lisää.
No eihän tuollaisen kanssa voi elää! Joutuu olemaan kieli keskellä suuta koko ajan. Etkö vain halua olla vapaa ja itsenäinen? Se voittaa huonon suhteen kirkkaasti. Katsoppa nyt ja mieti miksi olet suhteessa? Rakastaakohan tuo poikaystäväsikään sinua? Mieti jos teillä on lapsia. Isä, joka saa raivareita mitä mitättömimmistä ja lapsellisimmista asioista, saa takuulla sellaisia raivareita lasten kanssa, ettei sitä herkkä lapsi kestä.
Mieti kuinka kauan jaksat niitä raivopuuskia ja lähdetkö ovesta ulos lopullisesti, kun se ensimmäisen kerran käy kunnolla fyysisesti kimppuun? Lyöden ja silleen?
Sorry. Onko oikein rakastaa niin paljon, että näyttää 2 vuoden kuluttua noin 7 v vanhemmalta. Etkö voisi vain lähteä, jos hän ei kykene keskustelemaan? Olen jättänyt enkä kadu. Muutkin naiset ovat jättäneet. Seuraava tunne on pelko.
Kuulostaa ihan normaalilta naisen käyttäytymiseltä. Tarkasta taustat. Jos setä onkin täti?!