Masennuslääkkeet vai itsemurha?

hakea apua ammattilaisilta.

Kanssatallaajan neuvo.

...noi on vaihtoehdot, niin ehdottomasti toi ensimmäinen!! Aina löytyy juttukaveri jostain, kun vaan lähtee liikkeelle eikä jää kotinurkkiin murjottamaan. Tsemppiä! Kyllä se siitä!!

Tuota mietin itse välillä, jos tekis pienen katoamistempun.

samantien ja kokeile lääkkeitä.

Oikeasti.

Eihän sinulla ole mitään menetettävää?
Kaikki peliin vain.

käyntiä. Ravintokin auttaa mielialaan rauhoittavasti, esim banaani, kananmuna, epa,kaikki hedelmät ja karnosiini.

Ehdottomasti kannattaa kokeilla lääkkeitä tai ainakin mennä lekurin pakeille. Itellä mielialalääkkeet ja kyllä ne vähän jeesaa.

Yksinäisyys on kyllä kammottavaa. Jaksamisia! Ehkä tästä keinot löydetään itse kukin, pitää yrittää kattoa mitä huomispäivä tuo tullessaan.

Yksinäisyys voi toisinaan olla raskasta, mutta erityisen raskasta se on silloin, jos käyttää suuren osan ajastaan yksinäisyyden ongelmien vatvomiseen ja oman itsen kurjisteluun. Kun keksii itselleen muuta tekemistä, ongelmat pienenevät huomattavasti.

Älä tee itsemurhaa, hyvä mies. Lääkitystä kannattaa harkita, jos ei muuta keinoa keksi. Minä suosittelisin ensi alkuun eräänlaisena itseterapiana ajatusten kääntämistä nykyisiltä urilta aivan muihin suuntiin, päätöstä lopettaa ongelmien ja tuskien vatvominen ja päätöstä nousta niiden yläpuolelle. Ei ole helppoa, tiedän, mutta kyllä se on mahdollista. Ei kenelläkään ole hyvä olla, jos ajatukset kulkevat samaa uraa päivästä toiseen.

ei se itsari ole mikään ratkaisu, jonain päivänä kun kuolee kumminkin.

kyllä se on aika on käytettävä muuhun kuin tämän miettimiseen.
mene vaikka jonkun järjestön kautta ulkomaille vapaaehtoistyötä tekemään tms, tai tietysti vastaava suomestakin löytyy.

hyvää joulua ja voimia ja jaksamista sinulle.

Hei ja halaus, sulle Mies!

Et ole todellakaan ainoa, joka yksinäisyydestä kärsii. Oletko yrittänyt solmia ystävyyssuhteita netin palstoilla? Takuulla löytäisit juttuseuraa joltakin palstalta. Jonkun, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia eikä yksin pyöritellä ja vatvoa yksinäisyyttä päivittäin. Kohtalotovereita kyllä löytyy, kun jaksaa hakea.

Ja ulos kotoa suuntautuminen tekee hyvää ja saa ajatuksia pois itsestä ja pahasta olostaan. Liikunnalla on ihmeitätekevä vaikutus, tuottaa hyvänolonhormoneja. Kunnon rehkiminenkin välillä ja sauna päälle! Harrastuskavereitakin voi löytyä kun yrittää??

Itsemurhaan älä sorru. Et tiedäkään, miten kamalaa se on läheisille, sinullakin varmasti lähisukulaisia on. Se voi tuhota jonkun elämän pitkäksi aikaa......

t. läheisen itsemurhan kokenut

No jos tosissaan tuollaisia miettii, niin ilman muuta heti lääkärin puheille.
Masentuneisuus ei ole mikään häpeän aihe, eikä myöskään avun
hakeminen.

Mikä tahansa vaihtoehto on parempi kuin itsensä tappaminen. Jos se on
kerran toinen vaihtoehto, niin eikö nyt kannattaisi kokeilla
kaikki muut keinot ennen sitä? Miten joku masennuslääke tai
muu voisi olla kauheampi vaihtoehto kuin kaiken loppuminen?

Etkö halua nähdä mitä kaikkea näkemistä maailmassa on? Miten voit
tietää, ettei masennuksesi helpottaisi vaikkapa ensi vuonna, mutta
tapoit itsesi ennen sitä? Mitä saavutat itsesi tappamisella? Maailma
jatkaa edelleen menoaan ja ainut seuraus on omaistesi suru.
Kuten sanoit: Vanhempasi ovat parhaansa tehneet. Etkö sinäkin ole
siis velvollinen edes yrittämään? Et kai voi pelkästään luovuttaa?

Lääkärille nopsaan ja kaikki keinot käyttöön, olivat ne sítten lääkkeitä,
terapiaa tai osastohoitoa. Pelkkä murheista puhuminenkin vähän
helpottaa, kun joku jaksaa kuunnella.

Sitten kun pääset vähän sieltä masennuksen montusta ylös, niin
liikuntaa ja muita harrastuksia. Liikunta nostaa mielialaa ja harrastukset
antavat muutakin ajateltavaa kuin yksinäisyys. Harrastuksissa kohtaa
myös muita ihmisiä.

itssellä on ollut samanlaisia ajatuksia. itsemurha on mielessä käynyt, mutta en tekisi sitä kyllä ikinä. Minulla on yksi setä itsensä tappanut ja olen nähnyt mitä se tekee muille. minulla on hyvä perhe joille en tahtoisi mitään sellaista tuskaa tuottaa. itsekin olen yksinäinen, tahtoisin sen oman kullan, mutta ei ole minulle mitään sellaista tarkoitettu. yhteenvetona, mene hakemaan apua, itsemurha ei ole ratkaisu. sillä pääset itse karkuun, mutta mieti sitä tuskaa jotka jää. jopa yllättävät ihmiset ovat surunmurtamia, olen nähnyt. Sinullakin on elämä kuitenkin edessä niinkuin minulla. vasta tuli 21v täyteen ja nyt se elämä vasta alkaa :) Älä haudo yksinäisyyttäsi yksin!

Älä nyt helvetissä ainakaan itsarilla päiviäsi päätä. Sulla on kuitenkin ihmisiä jotka välittävät susta ja ne jäis todella tyhjän päälle, miettimään että miksi? Kukaan ei vastaa niille. Ja ei oo pitkään aikaan niilläkään hyvä olla. Suosittelen samaa kuin muutkin. Lähde juoksentelemaan, ja juokse niin pitkästi ja kauan kuin vain ikinä jaksat ja huomaat että sulla on kohta ruumiillisesti niin paha olla(ellet ole juoksija) ettet jaksa ainakaan hetkeen miettiä sitä henkistä pahaa oloa. Toimii mulla ainakin. :) Ja sitäpaitsi, kestävyysjuoksu on yksinäinen laji ni siitähän saattaa tulla sulle vaikka uusi harrastus. Hyvää joulua.