Kirjoitan tän ehkä väärään paikkaan... mutta ei tää voi olla enää pelkkää ystävyyttä mitä mulla ja eräällä miehellä on. Jos sais mielipiteen asiaan, ois kauheen kiva! :) Ja ei, tätä ei voi tiivistää...
Mies on mua 10v nuorempi, ollaan tunnettu useampi vuosi jo mutta ihan oltu oikeesti vaan kavereita. Tunteita mulla heräsi jokin aika sitten häntä kohtaan mutta hän sanoi, että haluaa olla vain kaveri. Silti tuntui, että hänelläkin niitä oli, kunhan vain salasi ne multa. Käyttäytyi nimittäin ihan eri tavalla kuin kaveri. Tosin, hänellä oli joku hoito siinä samalla, mutta tiedä sitten mikä sekin juttu oli kun ei siitäkään puhunut vaikka kysyin.
On ollut melkoista vääntöä hänen kanssaan viime aikoina. Hän vaihtoi paikkakuntaa muutama kuukausi sitten. Mies soittelee melkein joka päivä mulle eikä sillä mitään asiaa ole. Puhelut on todella pitkiä. Mesessä istutaan tuntitolkulla. Ei kukaan mun muista kavereista tuota tee. Mulla asuu muitakin kavereita muilla paikkakunnilla. Ja kyllä, mulla on muitakin miespuolisia kavereita. On alkanut tuntua, että hänellä olisi tunteita mua kohtaan mutta en ole perään huudellut, koska kerran haluaa vain olla kaveria mun kanssa.
Taannoin kävin kylässä kun hän oli monta kertaa pyytänyt itse käymään, tuli riita, jolloin marssin ovesta ulos, että en minä sen takia sinne mennyt että hän itse pyytää kylään ja sitten ois jättänyt mut yksin istumaan kun hänellä olisi bileet tiedossa. Ei olisi mua mukaan ottanut. Lähdin ovet paukkuen ja päätin, että meidän välit on poikki sillä hetkellä mutta tää heppuhan lähtikin mun perään ja haki pois linja-autoasemalta. Sehän meni kuin elokuvissa. En vastannut soittoyrityksiin matkalla linja-autoasemalle, koska olin jo päättänyt, että me ei enää olla tekemisissä. Mutta en ehtinyt bussiin asti kun herra jo olikin siinä mun luona ja sanoi, että en lähde mihinkään, hän tuli hakemaan takaisin. Pyysi anteeksi. Oon kuulemma tärkeä ja haluaa pitää musta kiinni. Oli hiljainen automatka takaisin, muutama sananen vaihdettiin, mutta sen jälkeen ei puhuttu asiasta ollenkaan.
Tuli sitten ne pikkujoulukekkerit ja hän saapui tänne bilettämään. Siellä se seikkaili vanhan hoitonsa kanssa ja sai mut itkemään sillä. No, oltiinhan sitä kaikki humalassa. Kuitenkin eräs yhteinen tuttava kävi hakemassa hepun mun luo ja siinä tuli "uusia ulottuvuuksia" meidän ystävyyteen. Hän vain hoki, että oon käsittänyt asian aivan väärin ettei se ole mitä luulen jne sitä normaalia läpinää. Sanoin, etten enää koskaan halua olla hänen kanssaan tekemisissä, mutta hän ei sitä halunnut. Hän sanoi, että tiedän mitä hän on minusta mieltä, tiedän mitä hän musta ajattelee. Sanoin, että enhän tiedä ja hänpä sanoi näyttävänsä sen nyt. Kyllä niitä suudelmia onkin odotettu, mutta missä tilanteessa ne nyt tulikaan oli kakkahomma. Hän kertoi kuinka tärkeä ja ihana olen ja että hän tykkää musta oikeasti niinkuin mies voi tykätä naisesta. Että katsotaan nyt mitä meistä voi tulla. Ilta meinasi päättyä seksiin, mutta sen estin minä. En ollut uskoa mitä hän teki. Aamulla hiipi pois hiljaa paikalta jättämättä mitään viestiä tms. Olin ihmeissäni. Nyt sitten on sitä mieltä, että se oli pelkkää kännisekoilua ja hänen moka eikä muista mitään. Mutta kun sanoin, että en voi olla enää pelkkä kaveri hänen kanssaan, että hän ei voi tehdä noin edes kännissä mulle jos kerran ollaan vaan kavereita, ei vastausta. Yritti pistää kaiken mun syyksi, mitä se todellakaan ei ollut. Puhelimeen ei vastaa mutta sentään pariin tekstariin. Jollekin hän oli kertonut että haluaa olla edelleen vain kaveri mutta mulle sitä ei saa sanottua missään muodossa. Ikäeron kylläkin kaivoi esiin, että se on se ongelma. En tiedä... kertokaa miehet, että voiko tän jälkeen enää olla miehen kanssa ystäviä? Oisko parempi vaan katkaista välit vallan ihanan ihmisen kanssa ja itkeä itsensä sen jälkeen joka ilta uneen ja kärsiä koska sydän särkyi? En pysty laskemaan tästä miehestä irti eikä hän näköjään minusta. Please, asiallisia mielipiteitä kaivattais! :)
Mies on mua 10v nuorempi, ollaan tunnettu useampi vuosi jo mutta ihan oltu oikeesti vaan kavereita. Tunteita mulla heräsi jokin aika sitten häntä kohtaan mutta hän sanoi, että haluaa olla vain kaveri. Silti tuntui, että hänelläkin niitä oli, kunhan vain salasi ne multa. Käyttäytyi nimittäin ihan eri tavalla kuin kaveri. Tosin, hänellä oli joku hoito siinä samalla, mutta tiedä sitten mikä sekin juttu oli kun ei siitäkään puhunut vaikka kysyin.
On ollut melkoista vääntöä hänen kanssaan viime aikoina. Hän vaihtoi paikkakuntaa muutama kuukausi sitten. Mies soittelee melkein joka päivä mulle eikä sillä mitään asiaa ole. Puhelut on todella pitkiä. Mesessä istutaan tuntitolkulla. Ei kukaan mun muista kavereista tuota tee. Mulla asuu muitakin kavereita muilla paikkakunnilla. Ja kyllä, mulla on muitakin miespuolisia kavereita. On alkanut tuntua, että hänellä olisi tunteita mua kohtaan mutta en ole perään huudellut, koska kerran haluaa vain olla kaveria mun kanssa.
Taannoin kävin kylässä kun hän oli monta kertaa pyytänyt itse käymään, tuli riita, jolloin marssin ovesta ulos, että en minä sen takia sinne mennyt että hän itse pyytää kylään ja sitten ois jättänyt mut yksin istumaan kun hänellä olisi bileet tiedossa. Ei olisi mua mukaan ottanut. Lähdin ovet paukkuen ja päätin, että meidän välit on poikki sillä hetkellä mutta tää heppuhan lähtikin mun perään ja haki pois linja-autoasemalta. Sehän meni kuin elokuvissa. En vastannut soittoyrityksiin matkalla linja-autoasemalle, koska olin jo päättänyt, että me ei enää olla tekemisissä. Mutta en ehtinyt bussiin asti kun herra jo olikin siinä mun luona ja sanoi, että en lähde mihinkään, hän tuli hakemaan takaisin. Pyysi anteeksi. Oon kuulemma tärkeä ja haluaa pitää musta kiinni. Oli hiljainen automatka takaisin, muutama sananen vaihdettiin, mutta sen jälkeen ei puhuttu asiasta ollenkaan.
Tuli sitten ne pikkujoulukekkerit ja hän saapui tänne bilettämään. Siellä se seikkaili vanhan hoitonsa kanssa ja sai mut itkemään sillä. No, oltiinhan sitä kaikki humalassa. Kuitenkin eräs yhteinen tuttava kävi hakemassa hepun mun luo ja siinä tuli "uusia ulottuvuuksia" meidän ystävyyteen. Hän vain hoki, että oon käsittänyt asian aivan väärin ettei se ole mitä luulen jne sitä normaalia läpinää. Sanoin, etten enää koskaan halua olla hänen kanssaan tekemisissä, mutta hän ei sitä halunnut. Hän sanoi, että tiedän mitä hän on minusta mieltä, tiedän mitä hän musta ajattelee. Sanoin, että enhän tiedä ja hänpä sanoi näyttävänsä sen nyt. Kyllä niitä suudelmia onkin odotettu, mutta missä tilanteessa ne nyt tulikaan oli kakkahomma. Hän kertoi kuinka tärkeä ja ihana olen ja että hän tykkää musta oikeasti niinkuin mies voi tykätä naisesta. Että katsotaan nyt mitä meistä voi tulla. Ilta meinasi päättyä seksiin, mutta sen estin minä. En ollut uskoa mitä hän teki. Aamulla hiipi pois hiljaa paikalta jättämättä mitään viestiä tms. Olin ihmeissäni. Nyt sitten on sitä mieltä, että se oli pelkkää kännisekoilua ja hänen moka eikä muista mitään. Mutta kun sanoin, että en voi olla enää pelkkä kaveri hänen kanssaan, että hän ei voi tehdä noin edes kännissä mulle jos kerran ollaan vaan kavereita, ei vastausta. Yritti pistää kaiken mun syyksi, mitä se todellakaan ei ollut. Puhelimeen ei vastaa mutta sentään pariin tekstariin. Jollekin hän oli kertonut että haluaa olla edelleen vain kaveri mutta mulle sitä ei saa sanottua missään muodossa. Ikäeron kylläkin kaivoi esiin, että se on se ongelma. En tiedä... kertokaa miehet, että voiko tän jälkeen enää olla miehen kanssa ystäviä? Oisko parempi vaan katkaista välit vallan ihanan ihmisen kanssa ja itkeä itsensä sen jälkeen joka ilta uneen ja kärsiä koska sydän särkyi? En pysty laskemaan tästä miehestä irti eikä hän näköjään minusta. Please, asiallisia mielipiteitä kaivattais! :)
Vastaukset 7
Vanhimmat
kissa ja hiiri leikkiä joka toivois päättyvän sänkykamariin. Välillä se turhauttaa, välillä se sulostuttaa, välillä se saa itkemään, tekemään hölmöjä. Välillä se saa naurun alaseks, kuumottamaan poskia. Se saa hymyilemään se saa miettimään.
Oisko se kenties rakkautta, jonka olosuhteet tekee vaikeaksi? Ei tartteis ku olla pikkaisen joustava ja puhua vähän järkeä toisillenne niin siitä vois tullakki jotain. Ootteko te järkeviä?
Tässä on muuten kyseessä sama nuori mies kuin tässä keskustelussa, johon sain sultakin tosi hyviä ja kivoja neuvoja :)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000005&conference=3500000000000010&posting=22000000030518516
Me ollaan kaks melkoista jääräpäätä mutta ihan terve järki on kummankin päässä. Sitä vaan toivon, että oon nyt antanut tekstareilla sille ajattelemisen aihetta ja että se oikeesti miettis miten tästä eteenpäin. Se tietää miten tärkeä se mulle on koska oon sen kertonut. Toivon vaan, ettei viina saanu sitä valehtelemaan ja sanomaan mulle noita asioita. Oon myös kertonut tän hässäkän takia senkin asian, että oon vielä neitsyt kun rupesi syyttelemään vapaamieliseks. Se oli mun mielestä loukkaavaa. Tuota asiaa en välttämättä ois halunnu kertoa sille, mutta toisaalta hyvähän senkin on tietää... kai. Järkevyyttä siitä hepusta löytyy kun se niin haluaa. Aikaa annan taas kerran lisää tähän ja joustan itse enemmän.
sama mies tunnustan. Yleensä viina ei laita valehtelemaan ellei miehellä ole taka-ajatuksia. Pikkasen varovaisella tunnustelulla ja väsytyksellä saa yleensä paremmat tulokset kuin raa-alla voimalla.
Tsemppiä =)
Totta tuo ainakin tän miehen kohdalla :) Täytyy varmaan nyt yrittää tuota taktiikkaa. Raaka voima ei päde tämän herran kanssa muuten kuin karkoittamalla. Taka-ajatuksia en keksi että ois ellei se ollut sitten sitä, että pelkää mun todellakin katkovan välit, niin kuin hänelle sanoin. Kiitos taas sun mielipiteestä! :)
Ikäsi ja luonteesi huomioiden, on vaikea kuvitella, että kyse olisi jostain muusta.
että tosta voisi tulla jotakin, mutta epäilen että kaveri ei tunne kuten sinä sitä kohtaan.
Mä en nää tuossa mahdollisuuksia, se vaan tykkää pitää sua löysässä hirressä, nauttineeko sitten siitä kun tietää että sä haluisit sitä.
Sun olisi parempi ihan oman itsetuntosi kannalta etsiä joku muu joka tykkäisi susta, ton tyypin kanssa sä vaan pikkuhiljaa tapat ittees.
Voihan se olla niin. Oon vaan niin toivoton tapaus, että mun haaveet miehistä kuoli vuosia sitten. Kun ei tämmönen tavallinen pulliainen näemmä kelpaa. Nyt kun tuli tämmöistä niin oon sitten ihan ulkona kuin lumiukko. Kiitos mielipiteestä joka tapauksessa ja kaikkea hyvää sulle! :)