Olen tosi ihastunut erääseen avoliitossa olevaan mieheen. Tunne on molemminpuolinen. Siis miten mun moraalintaju voi olla niin heikko, että täällä mä vaan suunnittelen, että miten saisin sen miehen itselleni?
Mitään ei periaatteessa ole vielä tapahtunut, mutta tästä tilanteesta ei ole pitkä matka pettämiseen. Ja MINÄ olen se kuuluisa "toinen nainen". Uskomatonta.
Puhukaa mulle järkeä.
Mitään ei periaatteessa ole vielä tapahtunut, mutta tästä tilanteesta ei ole pitkä matka pettämiseen. Ja MINÄ olen se kuuluisa "toinen nainen". Uskomatonta.
Puhukaa mulle järkeä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
tilanne miehellä on ja onko hällä perhettä ja mikä sun tilanteesi on?
Helpompi antaa neuvoo,jos tietää enemmän olosuhteista jne!???
Hän on opiskelukaverini. Avoliitossa, ei lapsia. Käsittääkseni on asunut pari vuotta yhdessä sen naisen kanssa.
Minä puolestani olen sinkkutyttö. En ole itse koskaan seurustellut (tiedän, sekin vielä).
Korostaisin sitä, että tämä mies oli ensimmäiseksi kiinnostunut minusta ja sai sitten (tietysti) minutkin ihastumaan.
tarkkaan,jos ryhtyy tohon,koska siinä yleensä jää itse tyhjän päälle.
Jos olisin sä,niin tekisin näin,kun sulla sentään on järkeä ajatella etkä ole suinpäin rynnännyt ihan tostavaan suhteeseen,niin laita sille miehelle ehto,että joko sinä tai hän!!!
Muuten jäät kakkoseksi,etkä mitään muuta tuu irti saamaan! Näin tiedät onko miehen tunteet edes aidot.
Sinuna en ryhtyisi tosta pidemmälle ja voihan se mies jos tunteita on aidosti,niin jättää entisen taakseen reilulla tavalla ja se on kaikille oikein.Myös hänen kumppanilleen reiluinta ja silloin hän taatusti kunnioittaa pohjimmiltaan suakin enemmän,kun jos saa sulta heti seksiä,niin tulet jäämään siihen..
Etkö itse tajua kuinka säälittävää tuollainen on? Kuinka monen ihmisen elämän aiot pilata loppuelämäksesi?
Tieten tahtoen yrität muiden elämää sorvata sulle sopivaksi. Toivottavasti ymmärrät että jäät loppujen lopuksi katkeruudessasi ihan yksin? Ei ystävätkään enää uskalla luottaa sellaiseen joka muiden miehiä metsästää.
Ja se mies...jos ja kun hän huomaa virheesnä, tiedätkö kuka on silloin syyllinen? Sinä tietysti. Häpeäpaalussa kuljet ja kaikki tietää sut "nimeltä".
Taidat olla ihan se jolle laittelin aamutuimaan jo viestiä, onko näin?
Avoliitto ei ole avioliitto. Nykyisin yhteen muutetaan aika kevein perustein. Lopullistako sen sitten on oltava, vaikka olisi selvää ettei homma toimi?
Mieheni jäi kiinni yli kaksi vuotta kestäneestä suhteesta kun avioliittoamme oli kestänyt 29 vuotta. Kiinni hän jäi siksi kun itse sitä halusi, hänellä ei vaan ollut pokkaa hakea itse eroa.
Sattuihan se ensin saakelisti, vaan ensi järkytyksestä toivuttuani laitoin perheemme asiat kuntoon omaltani ja lastemme osalta.
Odottamaton uusi rakkauskin odotti minua nurkan takana, parempana kuin entinen koskaan.
Kaikista kiitollisin olen naiselle, johon exäni rakastui, hän on niin mustasukkainen, ettei anna exäni olla missään tekemisissä kanssani ja sehän sopii minulle paremmin kuin hyvin. Hänen ei kyllä ole tarvinnut hävetä mitään, suku hyväksyi hänet pyynnöstäni perheeseen, itse vapauduin samalla vanhoista kahleista.
miehen sanojen mukaan (viimeks tänään) et yhdessä ollaan kunnes kuolema meidät erottaa. Että jatkoja vaan sulle sitä odotellessa.:)
on jäädä petettynä jatkamaan liittoa, odottaen seuraavaa kertaa joka varmasti tulee, sillä olethan antanut tavallaan luvan siihen hyväksymällä edellisen.
sinusta siltä tuntuu.Niin helppo ratkaisu.On viulu vaiennut.