Lähes 10 vuotta naimisissa, joista viimeiset pari vuotta voittopuolisesti riitelyä. Yleensä ollaan vaimon kanssa mökötetty (taitaa ennätys olla melkein kuukausi puhumatta...).
Eilen kuitenkin keskustelu valitettavankin rakentavaa, sikäli kun aiheena oli ensikertaa kiihkottomasti avioero vaihtoehtona. Taisimme siinä yllättää itsemmekin...
Olemmehan toki suutuksissamme uhanneet ties millä ennenkin, mutta nytkö olemme tosissamme?
Jotenkin tuli aika tyhjä olo.
Keskustelu kulminoitui siihen että ainoa syy pysyä yhdessä on lähtemisen ja eroamisen vaikeus. omaisuuden jako. muutot. kaamea sotku.
aivan kuin toinen olisi kuolemassa...
blääh. ei oiken mitään järkeviä ajatuksia ja joulukin tulossa.
Eilen kuitenkin keskustelu valitettavankin rakentavaa, sikäli kun aiheena oli ensikertaa kiihkottomasti avioero vaihtoehtona. Taisimme siinä yllättää itsemmekin...
Olemmehan toki suutuksissamme uhanneet ties millä ennenkin, mutta nytkö olemme tosissamme?
Jotenkin tuli aika tyhjä olo.
Keskustelu kulminoitui siihen että ainoa syy pysyä yhdessä on lähtemisen ja eroamisen vaikeus. omaisuuden jako. muutot. kaamea sotku.
aivan kuin toinen olisi kuolemassa...
blääh. ei oiken mitään järkeviä ajatuksia ja joulukin tulossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Melkein kuin olisi omasta suustani. Voimia jaksamiseen!