tänään mieheni muutti pois.Sydän itkee tuskaa ja yksinäisyyttä,sitä kaikkea hyvää mennyttä.Vaikka me oltiinkin niin epäsuhta pari,kumpikin halus muuta ja en koskaan saanu kumppania vierelle vaikka yritin.Jostain syystä mua vastaan kuului taistella vaikka kaikessa koitin rakastaa ja osottaa sen.Sydän vaan itkee,luopuminen silti kaiken 8v jälkeen on vaikeaa,mutta onneksi lasten takia jaksan!
On se kumma vaikka niin tätä hetkeä odotin,niin silti se tuskamöykky painaa rintaa.Ja niin kaipaan rakastavaa syliä,olkapäätä johon hetken nojata,pään silittäjää ja lämmintä syliä...On ikävä olla yksin.
On se kumma vaikka niin tätä hetkeä odotin,niin silti se tuskamöykky painaa rintaa.Ja niin kaipaan rakastavaa syliä,olkapäätä johon hetken nojata,pään silittäjää ja lämmintä syliä...On ikävä olla yksin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.