Aikaisemmin olen suhteessani juonut paljonkin, yleensä miehen kanssa yhdessä ja riitaa tuli joka kerta. Päätettiin sitten laittaa peli poikki hullulle dokaamiselle ja suhde voikin paljon paremmin. Kun kerran otin yhden siiderin kotona (oli sunnuntai-ilta ja seuraavana päivänä ei aikaista herätystä) mieheni tullessa kotiin tämä raivostui ja haukkui alkoholistiksi. Myöhemmin katui sanojaan, mutta tässä ärsyttää se, etten saa miestäni lukuisista kerroista huolimatta vakuutettua siitä, että osaan juoda sivistyneestikin ja jättää sen vain siihen yhteen. Ärsyttää kamalasti, kun on pidettävä mieheltä salassa, jos ottaa rentoutuakseen vaikka lasin viiniä. Se ei osaa suhtautua siihen niin, että halusin rentoutua, vaan suhtautuminen on juopoksi haukkumista ja kamalia raivokohtauksia. Olen yrittänyt puhua hyvällä ja pahalla, mutta sitten tulee vain kommentti et "se viinako on sit mua tärkeämpi?" Osaan toki rentoutua ilman viinaakin, erittäin hyvin, mutta joskus tekisi mieli ottaa se yksi, kertoa siitä miehelle ja niin että se hyväksyisi asian ilman mitään.
Mikä ihme tässä auttaisi?? (Kiitos asiallisista vastauksista, muita ei kaivata).
Mikä ihme tässä auttaisi?? (Kiitos asiallisista vastauksista, muita ei kaivata).
Vastaukset 5
Vanhimmat
Minä olen myös holistin tytär edelleen vaikka äitini kuoli yli 10 vuotta sitten. Puran todellakin asioita edelleen.Otan itsekkin toisinaan alkoholia ja mielestäni suhtaudun kyllä normaalisti avopuolisoni ym. alkoholin kättöön.Mutta sama se on vaikka miten päin seisosit niin ei siinä auta mikään jos toinen haluaa vain juoda.
Avopuolisostani on tullut varkain ja hiljaa sitten holisti. Ehkä minun olisi pitänyt suhtautua sen ottamisiin epänormaalisti jo vuosia sitten.Ja epäillä että hän on alkkis! Asiasta on keskusteltu vaikka kuinka monesti.Hän on hakenut jopa apuakin mutta kun se viina on jo herra,niin ei sen ottamiseen voi suhtautua normaalisti edes silloin vaikka tietäisi että toiselle ei jää putki päälle. Sitä pelkää eikä voi luottaa yhteiseen elämään kun se on niin ailahtelevaa.
Ja jos se luottamus on kerrankin mennyt niin ei sitä tahdo tosiaan saada takaisin kuin pikkuhiljaa ja ajan kanssa selvien rajojen kanssa. Puhuminen kyllä auttaa mutta sen toisen on tehtävä itse se myönnytys ja halu muuttua.Ja mielestäni jos se viina on hallitseva tekijä silloin ei ehkä kannattaisi edes sitä yhtä ottaa.
Me olemme nyt sitten eroamassa,koska puheet eivät enään auta ja pullo vie mennesään.Enkä itse enään jaksa tätä vuoristorataa.Olen nuori ja haluan elää. Viinakiintiö on todellakin täysi. Ja kyllä se tuntuu TODELLA pahalta kun toinen on valinnut ennemmin viinan kuin yhteisen elämän. Ja kyllä se sitten sattuu NIIN raskaasti seurata jo toistamiseen kuinka itselle niin rakasta ihmistä viedään tuhoon.Jospa tästä oli jotain apua.
Kiitos kommenteistanne! Itse asiassa mä en ole koko ajan pulloon päin menevää tyyppiä, vaan ollaan molemmat juotu ja riitoja ei ole syntynyt varsinaisesti juomisesta ennen kuin mä olen ottanut ja se ei, ja sit jos sanon takas pikku hiprakassa jotakin, niin syytös alkaa siitä et "tota se viina teettää et sä vittuilet koko ajan" vaik voisin sanoo saman selvinpäinkin... paha selittää tätä tarkemmin, mut jos ymmärsitte niin...
Miehesi agressiivisen suhtautumisen takan on pelko, joka perustuu aikaisempiin alkon kanssa saatuihin kokemuksiin. Hän pelkää joko sinun, hänen tai molempien "retkahtavan" takaisin entisiin kuvioihin... ... Eikä siitä alitajuisesta jäljestä ole helppo irtaantua.
Pallo on sulla sikäli, että sinä näytät avoimesti, etät otat sen YHDEN. Siis oikeasti YHDEN siten, että mies näkee sen... Pikkuhiljaa sitten oppii luottamaan ja ehkä itsekin oppii ottamana vain sen YHDEN.
Salaa älä ala sitä lasillistasi ottamaan - se on epärehellistä ja viittaa todella alkoholiongleman piilotteluun..
Niin, unohdin kans sanoa, että toi piilojuominen on todella pahasta. Se tulee kuitenkin ilmi.
Hengityksesi haisee. Mä haistan mm. kossun hajun jumalauta 50 metrin päästä. Mikään ei ole kamalampi haju (paitsi se yhdistettynä valkosipuliin, tupakkaan, ja hienhajuun aamukrapulaisena).
Puhukaa. Teidän täytyy tehdä tosiaan uusi sopimus, että 1 annos on sallittu. Ja älä ylitä viikkomäärää, onko se naisille 5 annosta viikossa, että on suurkuluttaja.
Joka päivä ei siis tosiaankaan voi ottaa sitä yhtä edes.
Pelosta on tosiaan vaikea päästä - se vain tulee ilmi eri tavoin eri ihmisillä. :-(