Joulu ja fiilikset aivan kauheat! Avopuoliso alkoi muutama päivä sitten vihjailemaan, että homma ois siinä. 6v ollaan oltu yhdessä, ei lapsia ja 2v. kihloissa. Tuli kuin pommi puuntakaa!! en nähnyt ollenkaan...
Oltiin muutama vko sitten saatu tietää et saadaan uus isompi kämppä!! Olin ihan innoissani ja siitä ollaan yhdessä kauan haaveiltu. Mutta yhdessä sinne ei ilmeisesti olla muuttamassa...
Muutama kk sitten vielä oli häiden ajankohta mietinnässä yms.
Avovaimoni on tehnyt koko syksyn todella pitkää päivää ja useita viikonloppuja putkeen. Töitä on paljon mutta siellä tuntuu viihtyvän, ei kotona enää. Tunteet kadonneet mutta ei vihainen ja tullaan toimeen. Kuulema liian vähän omaa aikaa ja suostuu liian helposti kaikkiin haluamiini juttuihin (ei tod. koske sexiä).
Haluan ehdottomasti yrittää ja sen olen sanonut! Mutta ei kuulema muuttaisi mitään... mitä helvettiä? Haluan mahdollisuuden! Ollaan pari kertaa keskusteltu ja molemmilla fiilikset tosi sekaisin... Nyt tiedän monia juttuja mitä en aiemmin ole tiennyt, kun hän ei ole saanut suuta auki vaan kerännyt "tuskaa".
Tiedä saiko tästä mitään selvää mutta fiilikset ovat todella epätoivoiset&pelokkaat. Itkua vaan pukkaa... Miten tästä päästä eteenpäin? Miten saada takaisin positiivista ilmapiiriä?
Oltiin muutama vko sitten saatu tietää et saadaan uus isompi kämppä!! Olin ihan innoissani ja siitä ollaan yhdessä kauan haaveiltu. Mutta yhdessä sinne ei ilmeisesti olla muuttamassa...
Muutama kk sitten vielä oli häiden ajankohta mietinnässä yms.
Avovaimoni on tehnyt koko syksyn todella pitkää päivää ja useita viikonloppuja putkeen. Töitä on paljon mutta siellä tuntuu viihtyvän, ei kotona enää. Tunteet kadonneet mutta ei vihainen ja tullaan toimeen. Kuulema liian vähän omaa aikaa ja suostuu liian helposti kaikkiin haluamiini juttuihin (ei tod. koske sexiä).
Haluan ehdottomasti yrittää ja sen olen sanonut! Mutta ei kuulema muuttaisi mitään... mitä helvettiä? Haluan mahdollisuuden! Ollaan pari kertaa keskusteltu ja molemmilla fiilikset tosi sekaisin... Nyt tiedän monia juttuja mitä en aiemmin ole tiennyt, kun hän ei ole saanut suuta auki vaan kerännyt "tuskaa".
Tiedä saiko tästä mitään selvää mutta fiilikset ovat todella epätoivoiset&pelokkaat. Itkua vaan pukkaa... Miten tästä päästä eteenpäin? Miten saada takaisin positiivista ilmapiiriä?
Vastaukset 5
Vanhimmat
kun ei ole lapsia.!Pitääkää paastoa ja aika näyttää mihin on suunta.!X säs on löytäny uuden.???Kyllä joulu sujuu ilman naista.!!!!
Joo kun oliskin joku toinen, siis en toki sitä halua mutta saisin ymmärrystä, että miksi?
Huutaisi edes ja haukkuisi minut pystyyn...
Olen moneen kertaan kysynyt, että onko joku toinen ja vastaus on ettei ole. Toki en 100 varma voi olla mutta 99 ettei siitä ole kyse.
Sä näytät kuuluvan samaan kuppikuntaan mun mieheni kanssa. Ajatte henkisesti ylitse ja peruutatte vielä hyvässä lykyssä päälle. Kaikki johtuu siitä että nainen ei hienotunteisuudessaan sano suoraan kuinka ajattelee. Suhteellanne on tulevaisuutta jos naisesi tajuaa tulla hieman "apinamaisemmalle" tasolle, jotta kommunikointi sujuisi, ja menisi perille. Síllä joidenkin miehien kanssa hienotunteisuus vain yksinkertaisesti joutaa käyttämättömänä romukoppaan. Asiat on sanottava julki suoraan. Miellytti ne tai ei.
valitettavaa tässä on se, ettet sinä voi juuri muuta tehdä kuin kannustaa puolisoasi puhumaan sulle INHO-suoraan. Ja kannustaa häntä olemaan itsekkäämpi, ja ajattelemaan itseään. Ja sitten vain odottaa ja katsoa että vieläkö olet kuvioissa mukana.
Totta on, että jos viesti ei tule perille niin sitä on vaikea ymmärtää mitä toinen oikein ajattelee/haluaa. Suu vain pitäisi saada auki, kun siltä tuntuu ja sanoa EI tai mitä mielessä nyt juuri liikku... sama se onko mies/nainen mutta pitää pystyä puhumaan!!
Monet "pienet" asiat ovat toiselle isompia, kuin toinen edes ymmärtää...
Asunnon vaihto/muutto nosti nämä kaikki asiat hänelle pinnalle... päätöksiä pitäisi tehdä niin pikaisesti (muuttaako toinen, molemmat vai ei kumpikaan eli jäädään nykyiseen). Ilmeisesti havaitsi "hyvän" tilanteen, eli molemmille olisi asunto tarjottimella ja pääsisi pikaisesti pois... nykyistä kämpää ei uskalla irtisanoa ja uudesta on varausmaksut maksettu.
Minulle kävi noin (tarkalleen) noin kuukausi sitten. Avopuolisoni ilmoitti että homma on siinä. Oltu yhdessä 10 vuotta, ei lapsia ja 2v kihloissa. Täysin puuntakaa ja en myöskään nähnyt ollenkaan.
Avovaimoni oli töissä paljon, ilmeisen kova stressi. Minulle selitys oli täsmälleen sama, liian vähän omaa aikaa ja suostuu kaikkiin mun juttuihin liian helposti. Ja ei siis koske seksiä.
Itse maanittelin ja rukoilin että yritettäisiin korjata asiat mutta ei kuulemma osaa sanoa eikä jaksa miettiä. Reilu viikko meni ja hän asui uudessa asunnossa. Sen jälkeen en ole oikein kuullut mitään.
En osaa sanoa mitä sinun pitäisi tehdä, itsekin vielä mietin mitä olisi pitänyt tehdä. Aluksi olin itse myös 99% varma että toista osapuolta ei ole. Nyt reilun kuukauden jälkeen alan olla aika varma että toinen osapuoli löytyy...
Neuvoni on, älä jää odottelemaan mitään, jatka eteenpäin. Jos toinen ei suostu yrittämään/korjaamaan mitään niin et voi asialle mitään.