Tradenomin tutkinnosta

menisinkin yliopistoon suorittamaan tutkintoa, mutta kun sisälle en päässyt niin pakko mennä tuolle tradenomilinjalle. Parempi kai se on jotain opiskella ja yrittää yliopistoon ensi vuonna uudelleen.

Ei minulla ole mitään tarvetta pönkittää itsetuntoani näillä kirjoituksilla. Halusin vain ketoa miten asia todellisuudessa on. Vai, että opetuksen taso on sama kuin kauppakouluaikoina? No siitä voidaan sitten saman tien vetää se johtopäätös, että myös KTM:t ova kauppakoulutasoa, sillä niin paljon on samoja luennoitsijoita nykyään ammattikorkeassa ja yliopistossa.

Enkä nyt tosiaankaan mitään arvostusta tällä kirjoittelulla yritä itselleni hankkia. Ihan oikeassa olet siinä, että varsinaiset tiedot ja taidot hankitaan työelämässä.

Ps. ei sitä iskän tarvinnu mulle kertoa, että tradenomi on korkeakoulututkinto.

Näin on. Esim. KTM, FM jne. ovat ylempiä korkeakoulututkintoja ja esim. tradenomi, restonomi jne. alempia korkeakoulututkintoja. Jos siis vaaditaan ylempää korkeakoulututkintoa, KTM käy, mutta tradenomi ei. En kyllä ymmärrä miksi tästä asiasta täytyy tapella.. kumpiaki varmasti tarvitaa jossain...

Hiukan nyt ihmettelen sinun tietämättömyyttä ja silti täälä "informoit" porukkaa.

Tradenomi VOI hakea (ja tradenomilla on pätevyys) hakea virkoihin joihin edellytetään korkeakoulututkintoa. Eri asia on sitten jos haetaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa.

Valitettavaa jos sinä rinnastat AMK-tutkinnon opistoasteen tutkintoon, sitä se ei nimittäin ole, ja mikäli noin ajattelet, osoitat vain tietämättömyyttäsi ja perehtymättömyyttäsi asioihin. Onneksi näin ei työelämässä ole, vaikka niin väitätkin. Toki jossain päin maata voi näin asia vielä olla, joka on toki osittain vielä ymmärrettävää koska tutkinto on vielä sen verran nuori. Siksi näitä asioita onkin tääläkin oikaistava.

..tai tulevaisuudessa tavoitteena on sen rinnastaminen alempaan korkeakoulututkintoon ainakin alla olevien sivujen perusteella...

http://www.virtuaaliamk.fi/channels/www/fin/hallinto/uutiset/1036676521427.html

http://www.acatiimi.fi/2000/10_00/10_00a.htm

MMM kirjoitti:

Hiukan nyt ihmettelen sinun tietämättömyyttä ja silti täälä "informoit" porukkaa.

Tradenomi VOI hakea (ja tradenomilla on pätevyys) hakea virkoihin joihin edellytetään korkeakoulututkintoa. Eri asia on sitten jos haetaan nimenomaan ylempää korkeakoulututkintoa.

Valitettavaa jos sinä rinnastat AMK-tutkinnon opistoasteen tutkintoon, sitä se ei nimittäin ole, ja mikäli noin ajattelet, osoitat vain tietämättömyyttäsi ja perehtymättömyyttäsi asioihin. Onneksi näin ei työelämässä ole, vaikka niin väitätkin. Toki jossain päin maata voi näin asia vielä olla, joka on toki osittain vielä ymmärrettävää koska tutkinto on vielä sen verran nuori. Siksi näitä asioita onkin tääläkin oikaistava.

Lue lisää

Monet nykyiset AMK-tutkinnot ovat entisiä opistoasteen tutkintoja. Monet terveydenhuoltoalan tutkinnot esim. fysioterapeutti, hammashuoltaja, kätilö, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tms. ovat aikaisemmin olleet opintoasteisia tutkintoja, mutta nykyisessä koulutuksessa ne ovat AMK-tutkintoja. Kuitenkin jos et satu tietämään aina kun annetaan uusia pätevyysvaatimuksia jotka kirjataan lakiin (tai niistä annetaan asetus), myös ne tutkinnot, jotka on suoritettu ennen uuden lainvoimaan tuloa ovat hyväksyttäviä mikäli ne ovat aikaisemmin tuottaneet pätevyyden hoitaa tehtäviä. Vrt. Sairaanhoitaja. Ja koska opistoasteisia tutkintoja ei enää järjestetä vaan se koulutus on siirtynyt AMK:hon rinnastetaan opistoasteiset tutkinnot AMK-tutkintoon. Täysin vastaaviahan tutkinnot eivät ole, mutta tuottavat saman pätevyyden. Ja monille työnantajille on opistoasteinen tutkinto paljon tutumpi nimitys kuin ammattikorkeakoulututkinto. Siksi monissa viran avoimeksi julistamisilmoituksissa vaaditaankin opistoasteista tutkintoa.
Toisekseen tuo että AMK:t vaativat, että AMK-tutkinto tulisi rinnastaa alempaan korkeakoulututkintoon ei tarkoita mitään. Se edellyttäisi aika paljon muutoksia mm. AMK:n opetussuunnitelmaan koska yliopisto-opinnot ovat rakenteellisesti hyvin erilaisia. Opetusministeriön työryhmät antavat vain "toiveita", mutta jos vähänkään on seurannut tuo ehdotus ei todellakaan saa suopeaa asennetta yliopistoissa. Sitä paitsi jos joku ei satu tietämään tuo muistio käsitteli etupäässä vain yliopiston tutkintoja portaistamista (vaikka siellä tuota AMK-tutkintoa ehdotettiinkin) ja monet yliopistot ovatkin alkaneet suunnitella tutkintojensa portaistamista, mutta edellenkään ei tee AMK-tutkintoja rinnastettavaksi kandin tutkintoon. Ja niin se vain että taatusti professoriliiton mielipide painaa vähän enemmän kuin ammattikorkeakoulurehtorien neuvosto (vai mikä se nyt on). Joka nyt kuvittelee että AMK-tutkinnot muka joskus tullaan rinnastamaan yliopiston tutkintoihin voi mennä lukemaan vaikka professoriliiton sivuilta useampiakin kannanottoja asiasta. www.professoriliitto.fi ajankohtaista ja lausunnot ja esitykset.
Että näin tällä kertaan.

Muuan sana tästä pätevyydestä.

Tradenomin tutkinnolla voidaan hakea paikkaan jossa vaaditaan esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto, itse on ko virassa tällä hetkellä (edellinen kaveri oli tohtorismiehiä ja työkaveri DI) ja samaan aikaan haki muuan maisterikin, muttei päässeet -> ehkä allekirjoittaneella oli osuutta asiaan :)

Nämä vaatimukset ovat lähinnä suosituksia, mitä viran/- toimenhaltijalta haluttaisiin, mutta ne ovat vain suosituksia. Paremminkin CV ja muut pikkujutut vaikuttavat asiaan. Toinen asia:
mikäli asioilla on selvä hierarkia, esim. farmaseutti/proviisori niin siinä kyllä proviisori ajaa edelle koska farmaseutti ei yksinkertaisesti tiedä asiaa.

Eli ei se tutkinto, vaan se tyyppi. Etenkin kaupallishallinnollisella toimialueella. Yleensä merkitsee se, mikä on sopivin tyyppi joten tutkintoväittelyt pois siltä osin.

Pravda kirjoitti:

Muuan sana tästä pätevyydestä.

Tradenomin tutkinnolla voidaan hakea paikkaan jossa vaaditaan esimerkiksi ylempi korkeakoulututkinto, itse on ko virassa tällä hetkellä (edellinen kaveri oli tohtorismiehiä ja työkaveri DI) ja samaan aikaan haki muuan maisterikin, muttei päässeet -> ehkä allekirjoittaneella oli osuutta asiaan :)

Nämä vaatimukset ovat lähinnä suosituksia, mitä viran/- toimenhaltijalta haluttaisiin, mutta ne ovat vain suosituksia. Paremminkin CV ja muut pikkujutut vaikuttavat asiaan. Toinen asia:
mikäli asioilla on selvä hierarkia, esim. farmaseutti/proviisori niin siinä kyllä proviisori ajaa edelle koska farmaseutti ei yksinkertaisesti tiedä asiaa.

Eli ei se tutkinto, vaan se tyyppi. Etenkin kaupallishallinnollisella toimialueella. Yleensä merkitsee se, mikä on sopivin tyyppi joten tutkintoväittelyt pois siltä osin.

Lue lisää

Mitä väliä hakuedellytyksillä sitten olisi, jos paikan voivat saada epäpätevätkin? Sama laittaa ilmoitukseen sitten "kaikki käy". Mielestäni, jos ilmoituksessa vaaditaan ylempikorkeakoulututkinto ja siihen valitaan tradenomi, joka ei ole ko. tutkinto, olisi ihan oikein, että paikkaa hakeneet pätevät hakijat veisivät jutun oikeuteen ja peräisivät oikaisua tätä kautta.

Riksu kirjoitti:

Mitä väliä hakuedellytyksillä sitten olisi, jos paikan voivat saada epäpätevätkin? Sama laittaa ilmoitukseen sitten "kaikki käy". Mielestäni, jos ilmoituksessa vaaditaan ylempikorkeakoulututkinto ja siihen valitaan tradenomi, joka ei ole ko. tutkinto, olisi ihan oikein, että paikkaa hakeneet pätevät hakijat veisivät jutun oikeuteen ja peräisivät oikaisua tätä kautta.

Lue lisää

Asiaa ei pidä yksinkertaistaa tyyliin "kaikki käy". Akateeminen korkeakoulututkinto on useinmiten vain yksi organisaation sisäinen suositus valintaperusteeksi. Mikäli on sopiva korkeakoulututkinto ja sopiva tausta toimen hoitoon, tulee paremmin valituksi. Ylempi korkeakoulututkinto tasapäisessä tilanteessa kääntyy yleensä akateemisen eduksi (edellyttäen että paperit ovat kunnossa).

Eli: ylempi korkeakoulututkinto ei ole ainoa valintaperuste vaan siihen vaikuttavat muutkin tekijät. Työkokemus, kielitaito, alakohtaiset opinnot jne.

Hakuedellytykset ovat vain useimmissa tapauksissa suosituksia, ellei ole sitten juridisia esteitä miksi vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto kuten aikaisemmin mainitsemani farmasia-alan esimerkki.

CV, testit ja haastattelut ratkaisevat.

Puhun nyt ainoastaan kaupan alan opinnoista. Muuten en halua yliopistojen opintoja kommentoida koska en niistä tiedä tarkemmin.

Tuo väite, että ammattikorkeassa saa opintoviikkoja "lahjaksi" on kyllä melkoista puppua! Ei ainakaan päde tradenomiopinnoissa. Itse asiassa kaveri sai kauppakorkeassa 5 ov vastaavanlaisesta kurssista josta itse sain ammattikorkeassa 3 ov. Ja mistä päättelet ettei ammattikorkeassa lueta vieraskielistä tekstiä? Väitteesi, että alempaan korkeakoulututkintoon vaaditaan tuplamäärä työtä tradenomitutkintoon verrattuna, on kyllä melko perätön väite.Lisäksi ammattikorkeassa erilaiset projektityöt sisältyvät lähes joka kurssiin. Puhun siis kaupan alan opinnoista.

En ymmärrä miksi aloit vertailemaan näitä tutkintoja tällä tavoin. Alkuperäisessä kirjoituksessahan jo sanoin, ettei tutkintojen ole tarkoituskaan olla samanlaisia!

Jaa, eipä ole meikäläinen saanut opintoviikkoja mistään ryyppyreissuista. Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt ja erilaisia projekteja väsännyt. Niistä ne opintoviikot minullekin tuli.

Että tämmöstä. Hyvää kesää.

MMM kirjoitti:

Puhun nyt ainoastaan kaupan alan opinnoista. Muuten en halua yliopistojen opintoja kommentoida koska en niistä tiedä tarkemmin.

Tuo väite, että ammattikorkeassa saa opintoviikkoja "lahjaksi" on kyllä melkoista puppua! Ei ainakaan päde tradenomiopinnoissa. Itse asiassa kaveri sai kauppakorkeassa 5 ov vastaavanlaisesta kurssista josta itse sain ammattikorkeassa 3 ov. Ja mistä päättelet ettei ammattikorkeassa lueta vieraskielistä tekstiä? Väitteesi, että alempaan korkeakoulututkintoon vaaditaan tuplamäärä työtä tradenomitutkintoon verrattuna, on kyllä melko perätön väite.Lisäksi ammattikorkeassa erilaiset projektityöt sisältyvät lähes joka kurssiin. Puhun siis kaupan alan opinnoista.

En ymmärrä miksi aloit vertailemaan näitä tutkintoja tällä tavoin. Alkuperäisessä kirjoituksessahan jo sanoin, ettei tutkintojen ole tarkoituskaan olla samanlaisia!

Jaa, eipä ole meikäläinen saanut opintoviikkoja mistään ryyppyreissuista. Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt ja erilaisia projekteja väsännyt. Niistä ne opintoviikot minullekin tuli.

Että tämmöstä. Hyvää kesää.

Lue lisää

Saanenko tiedustella, minkä pituisen (sivumäärältään) ja laatuisen (tutkimusarvoltaan...) lopputyön kirjoitit tradenomin tutkintoasi varten? 20 sivua?

MMM kirjoitti:

Puhun nyt ainoastaan kaupan alan opinnoista. Muuten en halua yliopistojen opintoja kommentoida koska en niistä tiedä tarkemmin.

Tuo väite, että ammattikorkeassa saa opintoviikkoja "lahjaksi" on kyllä melkoista puppua! Ei ainakaan päde tradenomiopinnoissa. Itse asiassa kaveri sai kauppakorkeassa 5 ov vastaavanlaisesta kurssista josta itse sain ammattikorkeassa 3 ov. Ja mistä päättelet ettei ammattikorkeassa lueta vieraskielistä tekstiä? Väitteesi, että alempaan korkeakoulututkintoon vaaditaan tuplamäärä työtä tradenomitutkintoon verrattuna, on kyllä melko perätön väite.Lisäksi ammattikorkeassa erilaiset projektityöt sisältyvät lähes joka kurssiin. Puhun siis kaupan alan opinnoista.

En ymmärrä miksi aloit vertailemaan näitä tutkintoja tällä tavoin. Alkuperäisessä kirjoituksessahan jo sanoin, ettei tutkintojen ole tarkoituskaan olla samanlaisia!

Jaa, eipä ole meikäläinen saanut opintoviikkoja mistään ryyppyreissuista. Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt ja erilaisia projekteja väsännyt. Niistä ne opintoviikot minullekin tuli.

Että tämmöstä. Hyvää kesää.

Lue lisää

Vielä kommentti viestiisi: "Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt"

- tuskinpa samalla tavalla, taso
on HIEMAN tieteellisempi tuolla yliopiston puolella.

MMM kirjoitti:

Puhun nyt ainoastaan kaupan alan opinnoista. Muuten en halua yliopistojen opintoja kommentoida koska en niistä tiedä tarkemmin.

Tuo väite, että ammattikorkeassa saa opintoviikkoja "lahjaksi" on kyllä melkoista puppua! Ei ainakaan päde tradenomiopinnoissa. Itse asiassa kaveri sai kauppakorkeassa 5 ov vastaavanlaisesta kurssista josta itse sain ammattikorkeassa 3 ov. Ja mistä päättelet ettei ammattikorkeassa lueta vieraskielistä tekstiä? Väitteesi, että alempaan korkeakoulututkintoon vaaditaan tuplamäärä työtä tradenomitutkintoon verrattuna, on kyllä melko perätön väite.Lisäksi ammattikorkeassa erilaiset projektityöt sisältyvät lähes joka kurssiin. Puhun siis kaupan alan opinnoista.

En ymmärrä miksi aloit vertailemaan näitä tutkintoja tällä tavoin. Alkuperäisessä kirjoituksessahan jo sanoin, ettei tutkintojen ole tarkoituskaan olla samanlaisia!

Jaa, eipä ole meikäläinen saanut opintoviikkoja mistään ryyppyreissuista. Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt ja erilaisia projekteja väsännyt. Niistä ne opintoviikot minullekin tuli.

Että tämmöstä. Hyvää kesää.

Lue lisää

Siis sen mitä olen AMK:ssa opiskelleilta kavereilta kuullut on se, että AMK:ssa joutuu kyllä yhtä ovaria varten tekemään suhteessa enemmän työtä (vääntämään esseitä ja tentin, yliopistoissa usein vaan tentti, tosin sivumäärät saattavat olla valtaisia), mutta kun kyse onkin siitä että AMK-tutkinto esim. kaupan alalla on hyvin erilainen kuin KTM:n tai KTK:n tutkinto. Tutkinnot eivät siis ole vertailukelpoisia keskenään.

maisteri kirjoitti:

Saanenko tiedustella, minkä pituisen (sivumäärältään) ja laatuisen (tutkimusarvoltaan...) lopputyön kirjoitit tradenomin tutkintoasi varten? 20 sivua?

Päättötyöni oli pituudeltaan n.100 sivua ja kyseessä oli alueen elinkeinoelämän kehittämisen tueksi tehty tutkimus, jota tukivat mm. alueen yrittäjäjärjestöt.

En ymmärrä asennettasi. Jos luulet, että tradenomit tekevät 20 sivun pituisia päättötöitä, niin etpä paljon tiedä. Taas lähdet vertailemaan näitä tutkintoja väärällä tavalla keskenään. Tottakai opinnot ovat yliopistossa tieteellisempiä. Etkö lukenut alkuperäistä kirjoitustani? Tutkinnot ovat erilaisia, niiden lähtökohdat ovat erilaisia ja tavoitteet ovat erilaisia! Mutta turhaan aliarviot ja halveksit tradenomin tutkintoa, varsinkaan kun et tunnu sen sisällöstä olevan kovin hyvin perillä.

maisteri kirjoitti:

Vielä kommentti viestiisi: "Samalla tavoin kuin sinä, minäkin olen seminaareissa istunut, opponointeja vääntänyt"

- tuskinpa samalla tavalla, taso
on HIEMAN tieteellisempi tuolla yliopiston puolella.

Lue lisää

Voihan siellä luennoilla istua kuinka tahtoo...

Luehan vastaus jonka kirjoitin yllä olevaan viestiisi.

Anteeksi vaan, mutta minua hiukan ihmetyttää tuo sinun asenne.

eräs yo kirjoitti:

Siis sen mitä olen AMK:ssa opiskelleilta kavereilta kuullut on se, että AMK:ssa joutuu kyllä yhtä ovaria varten tekemään suhteessa enemmän työtä (vääntämään esseitä ja tentin, yliopistoissa usein vaan tentti, tosin sivumäärät saattavat olla valtaisia), mutta kun kyse onkin siitä että AMK-tutkinto esim. kaupan alalla on hyvin erilainen kuin KTM:n tai KTK:n tutkinto. Tutkinnot eivät siis ole vertailukelpoisia keskenään.

Lue lisää

Juuri näin. Näitä kahta tutkintoa ei voi suoraan verrata toisiinsa. Lähtökohdat ja tavoitteet ovat ihan erilaiset.

MMM kirjoitti:

Päättötyöni oli pituudeltaan n.100 sivua ja kyseessä oli alueen elinkeinoelämän kehittämisen tueksi tehty tutkimus, jota tukivat mm. alueen yrittäjäjärjestöt.

En ymmärrä asennettasi. Jos luulet, että tradenomit tekevät 20 sivun pituisia päättötöitä, niin etpä paljon tiedä. Taas lähdet vertailemaan näitä tutkintoja väärällä tavalla keskenään. Tottakai opinnot ovat yliopistossa tieteellisempiä. Etkö lukenut alkuperäistä kirjoitustani? Tutkinnot ovat erilaisia, niiden lähtökohdat ovat erilaisia ja tavoitteet ovat erilaisia! Mutta turhaan aliarviot ja halveksit tradenomin tutkintoa, varsinkaan kun et tunnu sen sisällöstä olevan kovin hyvin perillä.

Lue lisää

Eikö sekin ole ammattikorkeassa mahdollista? =)

MMM kirjoitti:

Juuri näin. Näitä kahta tutkintoa ei voi suoraan verrata toisiinsa. Lähtökohdat ja tavoitteet ovat ihan erilaiset.

ja kuitenkin tulee ensin hirveä rivi tekstiä, jossa mainitaan kuten tämän kerjun ensimmäinenkin kirjoittaja "kyllä ammattikorkeassa joutuu tekemään suhteessa enemmän työtä...plaaplaa"...

maisteri kirjoitti:

Saanenko tiedustella, minkä pituisen (sivumäärältään) ja laatuisen (tutkimusarvoltaan...) lopputyön kirjoitit tradenomin tutkintoasi varten? 20 sivua?

Kyllä näistä graduista ja diplomitöistäkin löytyy välillä aikamoisia höpö-höpö-töitä, jotka olisi voinut kyllä jättää tekemättä. Ainakin Nokian (Oyj) kirjastosta löytyvistä tekeleistä osa on yhtä tyhjän kanssa. Sivukaupalla itsestäänselvää tekstiä ilman minkäänlaisia uusia oivalluksia. No... eihän siitä voi työn tekijää syyttää, vaan sen tarkastajia.

Guru kirjoitti:

Kyllä näistä graduista ja diplomitöistäkin löytyy välillä aikamoisia höpö-höpö-töitä, jotka olisi voinut kyllä jättää tekemättä. Ainakin Nokian (Oyj) kirjastosta löytyvistä tekeleistä osa on yhtä tyhjän kanssa. Sivukaupalla itsestäänselvää tekstiä ilman minkäänlaisia uusia oivalluksia. No... eihän siitä voi työn tekijää syyttää, vaan sen tarkastajia.

Lue lisää

...tuo varmaankin on yleisempää teknillisillä aloilla, erit. nuo firmoihin tehtävät työt. Ainakin humanistisilla aloilla tieteenteko myös opinnäytteissä on tiukempaa, mitä/miten tahansa ei voi kirjoittaa. Tieteellinen viittauskäytäntö, lähdekritiikki ja tutkimusongelman merkittävyys ovat asioita, joiden on oltava kunnossa. Toki teknillisiltäkin aloilta varmasti
löytyy tieteellisesti merkittäviä tutkimuksia ja varmasti myös noista DI-töistä. "Itsestään selvää" tekstiähän tulee periaatteessa aina mukaan jonkin verran, esim. silloin kun esitellään aikaisempaa tutkimusta (ennen kuin työssä siirrytään sitten omien oivallusten käsittelemiseen ja sen perustelemiseen, miksi oma tutkimus tuo uutta aikaisempaan tutkimukseen verrattuna).

Riksu kirjoitti:

ja kuitenkin tulee ensin hirveä rivi tekstiä, jossa mainitaan kuten tämän kerjun ensimmäinenkin kirjoittaja "kyllä ammattikorkeassa joutuu tekemään suhteessa enemmän työtä...plaaplaa"...

Lue lisää

Se taas on ihan suhteellista mikä on enemmän työtä. Toisessa joutuu lukemaan töitä, toisessa tekemään enemmän muita hommia. Vertailu on liki mahdotonta

Riksu kirjoitti:

Eikö sekin ole ammattikorkeassa mahdollista? =)

Jos et tiedä niin yliopistossakin voi tehdä parityönä, mutta on pystyttävä osoittamaan selkeästi mikä osa työstä on kummankin tekemä, mutta kokonaisuus voi hyvin olla kahden ihmisen tekemä :)

eräs yo kirjoitti:

Jos et tiedä niin yliopistossakin voi tehdä parityönä, mutta on pystyttävä osoittamaan selkeästi mikä osa työstä on kummankin tekemä, mutta kokonaisuus voi hyvin olla kahden ihmisen tekemä :)

Lue lisää

missä yo:ssa tämä on mahdollista? Itse en ole kuullut moisesta.

Riksu kirjoitti:

missä yo:ssa tämä on mahdollista? Itse en ole kuullut moisesta.

Kyllä riksu on tässä oikeassa siinä mielessä, että ainakin kasvatustieteen pro-graduja voi tehdä pari työnä. Harvinaisiahan pareittain tehdyt tutkielmat kuitenkin ovat ja varmasti se riippuu oppiaineesta, tiedekunnasta, laitoksesta ja jopa yksittäisestä gradu ohjaajasta, joskaan silloin ohjaaja ei voi kovin paljon vänkäillä vastaan jos tiedekuntatasolla on päätetty että parityö-gradut ovat ok.

Itse en graduani halauisi missään nimessä tehdä parityönä. Kaikenlaiset ryhmätyöt yliopisto/korkeakoulutasolla ovat mielestäni pedagogisesti aivan turhia. Ryhmä- ja yhteisyötaitoja oppii muullakin tavalla kuin osana opintoja.

... kirjoitti:

Kyllä riksu on tässä oikeassa siinä mielessä, että ainakin kasvatustieteen pro-graduja voi tehdä pari työnä. Harvinaisiahan pareittain tehdyt tutkielmat kuitenkin ovat ja varmasti se riippuu oppiaineesta, tiedekunnasta, laitoksesta ja jopa yksittäisestä gradu ohjaajasta, joskaan silloin ohjaaja ei voi kovin paljon vänkäillä vastaan jos tiedekuntatasolla on päätetty että parityö-gradut ovat ok.

Itse en graduani halauisi missään nimessä tehdä parityönä. Kaikenlaiset ryhmätyöt yliopisto/korkeakoulutasolla ovat mielestäni pedagogisesti aivan turhia. Ryhmä- ja yhteisyötaitoja oppii muullakin tavalla kuin osana opintoja.

Lue lisää

Meni nimimerkit sekaisin, eli tarkoitin että nimimerkki eräs yo on osittain oikeassa.

eräs yo kirjoitti:

Jos et tiedä niin yliopistossakin voi tehdä parityönä, mutta on pystyttävä osoittamaan selkeästi mikä osa työstä on kummankin tekemä, mutta kokonaisuus voi hyvin olla kahden ihmisen tekemä :)

Lue lisää

Näinpäs kerran yhden parityönä tehdyn
ammattikorkeakoulun hoitoalan opinnäytetyön.
Työ oli pituudeltaan 30 sivua, ja kun huvikseni
tarkastin viitteitä (siitä ihme kyllä löytyi sellaiset...), niin suurin osa tekstistä oli
kopioitu suoraan lähdekirjallisuudesta. Tekijöiden
"omaa" tekstiä olivat vain 10 avointa kysymystä, jotka tekijät olivat laatineet haastateltaviaan (hoitoalalla työskenteleviä varten) varten. Noin lyhyt työ ja vielä parityönä tehtynä, toisten teksteistä kopioituna ei tuo yhtään lisää uskottavuutta jo ennestäänkin tutkimusarvoltaan kyseenalaiselle ammattikorkeakoululaitokselle, ikävä kyllä. Kuinkahan yleistä tämä on muillakin aloilla ammattikorkeakoulussa?

tiedoksi tällainenkin kirjoitti:

Näinpäs kerran yhden parityönä tehdyn
ammattikorkeakoulun hoitoalan opinnäytetyön.
Työ oli pituudeltaan 30 sivua, ja kun huvikseni
tarkastin viitteitä (siitä ihme kyllä löytyi sellaiset...), niin suurin osa tekstistä oli
kopioitu suoraan lähdekirjallisuudesta. Tekijöiden
"omaa" tekstiä olivat vain 10 avointa kysymystä, jotka tekijät olivat laatineet haastateltaviaan (hoitoalalla työskenteleviä varten) varten. Noin lyhyt työ ja vielä parityönä tehtynä, toisten teksteistä kopioituna ei tuo yhtään lisää uskottavuutta jo ennestäänkin tutkimusarvoltaan kyseenalaiselle ammattikorkeakoululaitokselle, ikävä kyllä. Kuinkahan yleistä tämä on muillakin aloilla ammattikorkeakoulussa?

Lue lisää

Sanottakoon nyt ensin (itsestään)selvyydeksi kaikille, että sivumäärät tai sanamäärät eivät vielä kerro sisällöstä yhtään mitään.

Ja sitten: itse amk:sta tradenomiksi valmistuneena väitän että näitä rimanalituksia riittää. Työ jota itse opponoin oli copy-paste meiningillä tehty, pituutta 36 sivua, riviväli 2, fontti 14. Eikä mitään omaa sisältöä. Oma työni oli 52 sivua, riviväli 1,5, fontti 12, jonkin verran omaa sisältöä, mutta myönnän, aika paljon suoraan lähteistä. Läpi meni molemmat ja hyvälli arvosanoilla (itse sain kiitettävän ja tuo toinen työ hyvän) Ja tämä siis LAMK:ssa, eikä missän pikku amk:ssa.

Nyt opiskelen yliopistossa pääaineena englantia ja jo proseminaarityöt ovat vaativampia. Vaikka sivumäärän ei sentään tarvitse olla prosemmoissa tuollainen, niin sisältövaatimukset ovat huomattavan paljon tiukemmat: löpö-löpö sisällöllä ei hyvää arvosanaa tipu ja lähdeviitteet ja asetukset on oltava kunnossa. Yliopistossa sitä paitsi jo prosemmoissa tehdään opponointia ja luetaan ja kritikoidaan muiden töitä; tämäkin on osa tutkimusprosessia. Amk:ssa tämä tuli vastaan vasta lopputyön kohdalla.

Mutta kannattaa yliopistolaistenkin tässä nyt silti oman arvon tunnossaan muistaa, että eivät kaikki yliopistotason työtkään aina ole välttämättä kritiikin kestäviä: Jari Vilenen pro-gradu, Lasse Lehtisen väitöskirja, ja tekijän nimeä en muista mutta joku lisensiaattityö oli aikanaan kovan ryöpytyksen kohteena. Ok, Vilenin ja Lehtisen työt hyväksyttiin virallisen kritiikin kautta, mutta ovatko ne oikeasti tieteelisesti/akateemisesti arvokkaita? Haluttiinko Lehtisen väitsärillä vain pinnoja (julkisuutta ja rahaa) yliopistolle?

Tieteellisesti/akateemisesti hyvien tutkimusten syntyminen joutuu sitä paitsi nykyajan tulosvaatimusvimmassa koville, ja väitänpä että siten melkein mikä tahansa gradutason-viritelmä, jossa edes perusasiat ovat kohdallaan menee kyllä todennäköisesti läpi. Ainoastaan silloin saadan ns. hyviä töitä jos yliopisto on onnistunut opettamaan työn tekijälle tieteen teon etiikan ja tekijä on tämän myös itse sisäistänyt. Mm. tästä syystä on väärin että nuoria patistetaan liian aikaisin opiskelemaan: tällöin voi päätyä alalle johon ei ole motivaatiota, ja jos ei ole motivaatiota niin ei synny hyvää tutkimusta. pitkällä tähtäimellä.

... kirjoitti:

Sanottakoon nyt ensin (itsestään)selvyydeksi kaikille, että sivumäärät tai sanamäärät eivät vielä kerro sisällöstä yhtään mitään.

Ja sitten: itse amk:sta tradenomiksi valmistuneena väitän että näitä rimanalituksia riittää. Työ jota itse opponoin oli copy-paste meiningillä tehty, pituutta 36 sivua, riviväli 2, fontti 14. Eikä mitään omaa sisältöä. Oma työni oli 52 sivua, riviväli 1,5, fontti 12, jonkin verran omaa sisältöä, mutta myönnän, aika paljon suoraan lähteistä. Läpi meni molemmat ja hyvälli arvosanoilla (itse sain kiitettävän ja tuo toinen työ hyvän) Ja tämä siis LAMK:ssa, eikä missän pikku amk:ssa.

Nyt opiskelen yliopistossa pääaineena englantia ja jo proseminaarityöt ovat vaativampia. Vaikka sivumäärän ei sentään tarvitse olla prosemmoissa tuollainen, niin sisältövaatimukset ovat huomattavan paljon tiukemmat: löpö-löpö sisällöllä ei hyvää arvosanaa tipu ja lähdeviitteet ja asetukset on oltava kunnossa. Yliopistossa sitä paitsi jo prosemmoissa tehdään opponointia ja luetaan ja kritikoidaan muiden töitä; tämäkin on osa tutkimusprosessia. Amk:ssa tämä tuli vastaan vasta lopputyön kohdalla.

Mutta kannattaa yliopistolaistenkin tässä nyt silti oman arvon tunnossaan muistaa, että eivät kaikki yliopistotason työtkään aina ole välttämättä kritiikin kestäviä: Jari Vilenen pro-gradu, Lasse Lehtisen väitöskirja, ja tekijän nimeä en muista mutta joku lisensiaattityö oli aikanaan kovan ryöpytyksen kohteena. Ok, Vilenin ja Lehtisen työt hyväksyttiin virallisen kritiikin kautta, mutta ovatko ne oikeasti tieteelisesti/akateemisesti arvokkaita? Haluttiinko Lehtisen väitsärillä vain pinnoja (julkisuutta ja rahaa) yliopistolle?

Tieteellisesti/akateemisesti hyvien tutkimusten syntyminen joutuu sitä paitsi nykyajan tulosvaatimusvimmassa koville, ja väitänpä että siten melkein mikä tahansa gradutason-viritelmä, jossa edes perusasiat ovat kohdallaan menee kyllä todennäköisesti läpi. Ainoastaan silloin saadan ns. hyviä töitä jos yliopisto on onnistunut opettamaan työn tekijälle tieteen teon etiikan ja tekijä on tämän myös itse sisäistänyt. Mm. tästä syystä on väärin että nuoria patistetaan liian aikaisin opiskelemaan: tällöin voi päätyä alalle johon ei ole motivaatiota, ja jos ei ole motivaatiota niin ei synny hyvää tutkimusta. pitkällä tähtäimellä.

Lue lisää

Juuri näin. Yliopistossa jo opiskelun alku- ja keskivaiheilla noudatetaan kirjoittamisessa
kurinalaisuutta - hyviä arvosanoja ei tosiaankaan
tipu proseminaaritutkielmistakaan, jos ne eivät
ole kriittisiä, oivaltavia ja tieteellisin kriteerein tehtyjä. Seminaari-istunnoissa ei esitelmän tekijä yliopistossa pääse helpolla.

Ammattikorkeakouluissa taas kiitettävät arvosanat irtoavat helposti?!

Rimaa hipoen läpi menneet pro gradut ovat tieteellisesti arvottomia, joten ne saavat
"rangaistuksensa" jo tästä käyttökelvottomuudestaan - huonon gradun tekijän haaveet väitöskirjasta kariutuvat lyhyeen. Sen sijaan kiitettävän arvosanan (eximia, laudatur) saaneet gradut ovat jo hyödyksi uudelle tutkimukselle ja toimivat esimerkkeinä opiskelijoille.

tiedoksi tällainenkin kirjoitti:

Näinpäs kerran yhden parityönä tehdyn
ammattikorkeakoulun hoitoalan opinnäytetyön.
Työ oli pituudeltaan 30 sivua, ja kun huvikseni
tarkastin viitteitä (siitä ihme kyllä löytyi sellaiset...), niin suurin osa tekstistä oli
kopioitu suoraan lähdekirjallisuudesta. Tekijöiden
"omaa" tekstiä olivat vain 10 avointa kysymystä, jotka tekijät olivat laatineet haastateltaviaan (hoitoalalla työskenteleviä varten) varten. Noin lyhyt työ ja vielä parityönä tehtynä, toisten teksteistä kopioituna ei tuo yhtään lisää uskottavuutta jo ennestäänkin tutkimusarvoltaan kyseenalaiselle ammattikorkeakoululaitokselle, ikävä kyllä. Kuinkahan yleistä tämä on muillakin aloilla ammattikorkeakoulussa?

Lue lisää

On se niin, että rimanalituksia on varmasti olipa oppilaitos sitten mikä tahansa. Kerroit lukeneesi jonkin hoitoalan opinnäytetyön. En osaa hoitoalan opinnoista sanoa mitään, mutta ainakaan meillä kaupan alalla (ja ammattikorkeakoulussa jossa opiskelin) ei 30 sivun mittaisella opinnäytetyöllä kyllä hyväksyttävää arvosanaa saa. Mutta en osaa tosiaan sanoa miten asia on muilla aloilla.

Kuten jossain viestissä jo kirjoittelin on amk-opetus kehittynyt paljon alkuvuosista ja amk:t ovat vieläkin hyvin nuori koulujärjestelmä verratuna yliopistoihin. Mutta sen voin sanoa, että tuosta 1996 vuodesta on meno muuttunut aika tavalla.

Se, että vertaat tradenomeja merkonomeihin on sinun mielipiteesi ja meillä kaikilla on siihen oikeus. Totuuspohja tuolta väitteeltäsi mielestäni kuitenkin puuttuu. Ja mikä ihmeen entinen merkonomi? Merkonomejan valmistuu edelleen! Varmasti laajoja töitä tehdään koulussa kuin koulussa, eihän tässä siitä ole kysymys.

Ja vielä kerran, en ole halunnutkaan verrata tradenomin tutkintoa KTM:n tutkintoon tuolla tavoin kuin esität vertauksen insinööreistä ja diplomi-insinööreistä.

Miksi on niin vaikea tajuta, että on olemassa erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita eri koulutusorganisaatioilla, myös korkeakoulujärjestelmässä.

MMM kirjoitti:

Kuten jossain viestissä jo kirjoittelin on amk-opetus kehittynyt paljon alkuvuosista ja amk:t ovat vieläkin hyvin nuori koulujärjestelmä verratuna yliopistoihin. Mutta sen voin sanoa, että tuosta 1996 vuodesta on meno muuttunut aika tavalla.

Se, että vertaat tradenomeja merkonomeihin on sinun mielipiteesi ja meillä kaikilla on siihen oikeus. Totuuspohja tuolta väitteeltäsi mielestäni kuitenkin puuttuu. Ja mikä ihmeen entinen merkonomi? Merkonomejan valmistuu edelleen! Varmasti laajoja töitä tehdään koulussa kuin koulussa, eihän tässä siitä ole kysymys.

Ja vielä kerran, en ole halunnutkaan verrata tradenomin tutkintoa KTM:n tutkintoon tuolla tavoin kuin esität vertauksen insinööreistä ja diplomi-insinööreistä.

Miksi on niin vaikea tajuta, että on olemassa erilaisia lähtökohtia ja tavoitteita eri koulutusorganisaatioilla, myös korkeakoulujärjestelmässä.

Lue lisää

Katsoin vanhoja opinto-oppaita ja totesin merkonomien ja tradenomien opintosisällön olevan prikulleen sama. Tradenomien 140ov saadaan kun merkonomien 100ov. lisätään harjoitttelu 20ov. valinnaisaineet 10ov. opinnäytetyö 10ov.

Teoriapohjalta olette merkonomeja, kesätyöt tuovat harjoitteluovarit ja valinnaisaineita on aina kiva lukea, vaikka viulun soittoa kuittaisi. Opinnäytetyöt onkin eri juttu ja saattaa joskus olla hyväksi semmoisen suorittaminen. Mielestäni se on kuin yliopistojen gradu tutkielma mutta pienemmällä vaivalla saavutettava

Los MK kirjoitti:

Katsoin vanhoja opinto-oppaita ja totesin merkonomien ja tradenomien opintosisällön olevan prikulleen sama. Tradenomien 140ov saadaan kun merkonomien 100ov. lisätään harjoitttelu 20ov. valinnaisaineet 10ov. opinnäytetyö 10ov.

Teoriapohjalta olette merkonomeja, kesätyöt tuovat harjoitteluovarit ja valinnaisaineita on aina kiva lukea, vaikka viulun soittoa kuittaisi. Opinnäytetyöt onkin eri juttu ja saattaa joskus olla hyväksi semmoisen suorittaminen. Mielestäni se on kuin yliopistojen gradu tutkielma mutta pienemmällä vaivalla saavutettava

Lue lisää

Kertoisitko, minkä oppilaitosten ja minkä vuosien opinto-oppaista on kyse, muutenhan tuo todistelusi on yhtä tyhjän kanssa? Ilmeisesti tosiaan aika vanhoja oppaita olet lukenut, koska merkonomitutkinnon laajuus on jo aika kauan ollut 120 ov.

kyllästynyt kirjoitti:

Kertoisitko, minkä oppilaitosten ja minkä vuosien opinto-oppaista on kyse, muutenhan tuo todistelusi on yhtä tyhjän kanssa? Ilmeisesti tosiaan aika vanhoja oppaita olet lukenut, koska merkonomitutkinnon laajuus on jo aika kauan ollut 120 ov.

Lue lisää

Vertasin vuoden 1999 TAMK opinto-opasta ja samanvuoden TAOn kaupan ja hallinnon opinto-oppaasta. 120ov on peruskoulupohjaisen opintomäärä mutta yo-puoli on 100. Vertaan tradenomia edelleen yo-merkonomiin.

Los MK kirjoitti:

Vertasin vuoden 1999 TAMK opinto-opasta ja samanvuoden TAOn kaupan ja hallinnon opinto-oppaasta. 120ov on peruskoulupohjaisen opintomäärä mutta yo-puoli on 100. Vertaan tradenomia edelleen yo-merkonomiin.

Lue lisää

Itse olen käynyt tampereen ammattiopiston kaupan ja hallinnon puolen (Tao)ja aloittanut tamkissa. Opintoviikoista ei saa yhtäkään hyväksiluetuksi, joten en ymmärrä miten voit väittää että koulutusohjelmien kurssit olisivat samat. Uskon, että asiaan perehtyneet kyllä antaisivat hyväksilukea näitä, jos koulutuksessa olisi niin paljon samaa. N. 20 ov saa suoritettua tiedot- ja taidot testeillä eli asiat ovat samoja joita on kauppiksessa käyty, mutta niissäkin täytyy silti osoittaa että osaa kyseiset asiat myös amk-tasolla. Itse tamkin kursseja käyneenä voin sanoa, että ne oikeastaan lähtevät syventämään sitä mitä kauppiksessa on opittu. Näissä 20 ov:ssa, jotka saa tentittyä, käydään asiat, joita kauppiksessa opiskeltiin kolme vuotta.

Halusin alunperinkin nimenomaan ammattikorkeakouluun opiskelemaan. Enkä minä tätä kirjoittele todellakaan sen takia, että minun täytyisi jotenkin päteä, ei todellakaan, vaan haluan tuoda esille millainen tilanne ammattikorkeakouluissa nyt on. Eikä koulutus vielä sinällään mitään takaa, työelämässä ne taidot vasta punnitaan.

Ammattikorkeakoulut ovat kehittyneet huimasti alkuvuosistaan. Ammattikorkeakoulu on vieläkin nuori ja varmasti vielä paljon on kehitettävää mutta mielestäni kovin kummallisia ovat nuo väitteet, että "merkonomeja te todellisuudessa ootte" varsinkin jos on yhtään perehtynyt tämän hetkiseen ammattikorkeakouluopetukseen ja kun tietää, että varsinaisia merkonomeja valmistuu edelleen! Ja puhun nyt taas pelkästään kaupan alan koulutuksesta.

Ja haluan nyt vieläkin korostaa, että en missään nimessä haluakaan sanoa, että KTM ja tradenomi olisivat sama asia ja että heillä olisi samanlainen koulutus! EI vaan ne ovat eri tutkintoja, jotka pohjautuvat eri lähtökohdista ja joilla on eri tavoitteet. En ymmärrä mistä johtuu tämä (luultavasti yliopistossa opiskelevien) tarve lähteä aliarvioimaan ja haukkumaan ammattikorkeakouluja?! Enhän minäkään täälä yliopistoja hauku.

Ja päättötyöni tein yksilötyöni, sitä joku kysyi.

"Ja työelämää vartenhan niitä kouluja käydään."

Minä en omalta kohdalta ole valmis allekirjoittamaan tällaista väitettä. Itse opiskelen vain ja ainoastaan siksi että minua kiinnostaa se mitä opiskelen. Myönnetään että AMK:ssa ollessani opiskelun motivaatio tuli pääosin juuri siitä, että opiskelin vain ja ainoastaan päästäkseni sitten joskus töihin. Pääsinkin sitten kuitenkin ylioopistoon opiskelemaan oppiainetta(aineita), joka oikeasti itseäni kiinnostaa. AMK-tutkinnosta on ollut sitten lähinnä hyötyä kesätöitä hakiessa.

Mutta hyvää jatkoa kaikille, työssä tai opiskellessa.