Jos tapaa nettideittisi ilman että olet nähnyt hänen kuvaansa ja sitten ei ulkonäkö miellytä kun tapaatte. Sanotteko vaan suoraan että eo tästä taia mitään tulla vai jatkatteko loppuun asti säälistä?
mitä teet tässä
tilanteessa..
152718
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
mitä mä olen deittitreffeillä käynyt, niin olen kohteliaisuudesta suostunut istumaan sen tunnin verran kahvikupin ääressä ja yrittänyt jutella mukavia, vaikka heti ensisilmäyksellä olen todennut, että ei tää tätä ekaa kertaa pidemmälle tuu jatkumaan...ja heti jälkeenpäin jopa miettinyt, että olikohan toi edes sama tyyppi kenen kanssa tuli kirjoiteltua...
Kyllä valokuva jotenkin pitää saada ennen treffejä. Ei siinä mitkään selitykset auta kun nykyään on digikamerat. En lähde treffeille näkemättä valokuvaa. Ja kun saa kuvan niin vielä voi peruuttaa treffit.
..en enää lähde treffeille ilman kuvaa. Kerran lähdin, kun pidin miehen kirjoitustyylistä ja ajatuksenjuoksusta - tilanne oli vielä sillä lailla epäreilu, että minä annoin kuvan ja hän ei. No menin tapaamaan häntä, eikä hänen ulkoasussaan ollut mitään vikaa, suorastaan komea, mutta kun ei vaan ollut mun makuuni. Nekin treffit olisivat jääneet väliin, jos olisin nähnyt kuvan etukäteen. En suostu enää ilman kuvaa, suosittelen muillekin.
ettet lähde minnekään 4 seinän sisältä, siis jos yhen kerran ei ole miellyttänyt naamataulu niin enää ei voi sokkotreffeille lähteä.????????
Odota nyt edes niin kauan kunnes olet ajokortti-iässä niin treffeille menokin helpottuu jos autolla pääset kulkemaan..
"..en enää lähde treffeille ilman kuvaa. Kerran lähdin,"
Minä lähden mielelläni sokkotreffeille, olen niin tehnytkin monet kerrat, aina on pieni jännitysmomentti ilmassa että millainen taapertaja sieltä tuleekaan, ja mitä hyötyä on kuvasta, mistä tiedät onko se ajan tasalla vai 10v vanha?
Treffit olen aina hoitanut kunnialla läpi, oli kanssapeluri sitten millainen tahansa, mutta sun kannattaa kyllä tarkkaan miettiä kun treffeille lähdet, mun ei tarvi miettiä, ulospäinsuuntautunut , positiivinen mies kun olen, kaiketi juuri päinvastainen kuin sinä.
Älä koskaan hakeudu asiakaspalvelutehtäviin, melko varmasti olet töykeä niille ihmisille jotka eivät täytä sun laatuvaatimuksia..
lyhyiksi, tunti on ehdoton maksimi mutta "kahvikupillinen jossain" on parempi vaihtoehto. Ja silloin fiksu ihminen kyllä sen kahvikupillisen ajan tutustuu toiseen ihmiseen.
on aina sanottu et nyt ei kemiaa ollut suoraan ihan kursaamatta eikä siitä pahaa mieltä kelleekkään tullu.Ilman kuvia ei kannata tavata..ja kuvakin valehtelee sano mulle joskus joku mies..sää oot erinäköönen oikeesti ko kuvassa..kuin voi olla ihmettelen vaa??
että olen aivan samannäköinen kuin kuvassa, ja jopa vielä paremman näköinen:)
En ikimaailmassa lähde treffeille ilman miehen kuvaa.
Ihan jo vaikka sen takia, että en edes kehtaisi istua sitä tuntia kaupunkini kahvilassa jonkun metsänpeikon kanssa..
Joku vois jopa nähdä, kuvitella jotain meidän välille ja saumat seuraavaan vaarantuis!
mutta livetapaamisessa ne kuuluisat kemiat testataan. Kohteliasta varmaan jutella kahvikupin ääressä jonkin aikaa. Toisaalta jos olo on kiusallinen miksi venyttää tapaamista turhaan. Sitäpaitsi kuviakin on monenlaisia eivät aina kerro koko totuutta.
että olisit myymässä tai ostamassa jotain tuotetta, ja toinen ehdottaa että jos tavattais vaikka jossain kahvilassa, niin puhutaan siellä lisää näistä tuotteista...ja sä, neiti tavis (osuva nimi) vastaisit siihen että voisitko ensin lähettää kuvasi niin tiedän kehtaanko tulla kahvilaan kanssasi, kuvan saatuani päätän sitten jos tapaisimmekin jossain sivummalla mieluummin...:)
Ethän sä voisi mennä edes isäsi tms.kanssa minnekään kun joutuisit kaikille koko ajan kertoilemaan että tämä tässä on mun isä, eno, vaari etc, hahhahhah..emme siis seurustele, ihan kuin jotain oikeasti kiinnostaisi..luulet vain ,tavis.
hakeudu vapaaehtoistyöhön, jossa ollaan kaverina kehitysvammaisille, ja pidä huolta ettei ystäväpiiriisi eksy yhtään mielenterveyskuntoutujaa tai muuten poikkeavaa. Olisihan se kamalaa, jos ihmiset kuvittelisivat, että alennut seurustelemaan rumien tai vammaisten ihmisten kanssa.
Nyt täytyy ottaa huomioon pari asiaa. Jos profiilissa on vain yksi kuva on tosiaan aika vaikea saada oikeaa kuvaa henkilöstä. Ei ehkä näe vartaloa tai kotkan sivuprofiilia. Laittakaa useampi kuva, eri kuvakulmista eikä aina sitä samaa pikkujoulukuvaa johon ammattilainen teki meikit. Sitten ihmetellään että ei se mies tykännytkään musta. Homma on niin että peili valehtelee kun siinä voi aina kääntää kulman edukseen. Ne ns. huonot valokuvat itsestä yleensä kertoo totuuden.
Yksi asia muuten, miksi nainen jolla on selvästi vatsaa laittaa itsensä profiilissa hoikaksi? Olen törmännyt jo useampaan. Olen itse tiukassa kunnossa ja sen aika heti tietää ettei tule mitään jos nainen ei ajattele samalla tavalla. Ei vain tule suhde pitemmän päälle toimimaan.
Enemmän minua pelottaa, millainen luonne on uudella tuttavuudella. Osaako keskustella ja olla henkevä, onko ystävällinen ja elämää ymmärtävä. Haluaako hän muutakin kuin mittailla minua silmillään.
Olen ihan hyvännäköinen, mutten millään tavalla sitä mainosta profiilissani enkä ole laittanut kuvaa, kun en halua seuraa, jota kiinnostaa enimmäkseen näytellä kumppaniaan kavereilleen.
on toissijainen asia, mikäli juttu luistaa. Ite tapasin kaverin ensimmäisen kerran ilman, että olimme vaihtaneet kuvia puolin tai toisin. Totesin ensimmäisenä, että ahaa, eipä ole minun tyyppiäni, enkä olisi vilkaissutkaan toista kertaa, jos kadulla olisi kävellyt vastaan. Ajattelin, että käydäänpä nyt sitten syömässä, joka tuli luvattua. Joka tapauksessa rakastuin tuohon ihmiseen ja suhteemme kesti puolisen vuotta.
Ja voin sanoa, että tuo, jos mikään vahvisti sitä, että aina ei ulkonäkö/ensisilmäys ratkaise.
Kyllä sen kahvikupposen varmaan voi juoda vaikka ulkonäkö ei aivan odotuksia vastaisikaan. Joutuuhan sitä monesti olemaan muutenkin seurassa joka ei täysin miellytä. Jonkunlaisia käytöstapoja varmaan olisi hyvä ylläpitää tässä treffihommassakin.