LUTERILAINEN VIRSIKIRJA

Tuntemattomaksi jääneitä virsiä on virsikirjassamme yli 100. Kukaan ei viitsi enää ryhtyä näitä seurakuntalaisille opettamaan, vaikka niiden opetus kuuluisi kanttorien työnkuvaan.
Lisäksi on yli 100 virttä sellaista, joita ei juurikaan koskaan veisata.
Turha toivo.
Köykäiseksi on mennyt seurakuntaelämä. Jos ei työntekijät ole innostuneita asiasta, niin tuskinpa joukkoja mukaan saa. Kunhan vain palkka juoksee ja rahaa tulee. Ei ole rahattomia työttömyys-luppo -eikä lakkopäiviä kuten tavan duunarilla.

Veisaaja kirjoitti:

Tuntemattomaksi jääneitä virsiä on virsikirjassamme yli 100. Kukaan ei viitsi enää ryhtyä näitä seurakuntalaisille opettamaan, vaikka niiden opetus kuuluisi kanttorien työnkuvaan.
Lisäksi on yli 100 virttä sellaista, joita ei juurikaan koskaan veisata.
Turha toivo.
Köykäiseksi on mennyt seurakuntaelämä. Jos ei työntekijät ole innostuneita asiasta, niin tuskinpa joukkoja mukaan saa. Kunhan vain palkka juoksee ja rahaa tulee. Ei ole rahattomia työttömyys-luppo -eikä lakkopäiviä kuten tavan duunarilla.

Lue lisää

tänne luettavaksi niistä sinun mielestäsi laulamatta jääneistä virsistä? Tuntuu aika erikoiselta, että kolmasosa virsikirjan virsistä jäisi kokonaan käyttämättä, varsinkin, kun jo pelkästään käytössä oleva kirkon käsikirja antaa jokaista jumalanpalvelusta varten 4-8 virsiehdotusta. Siis ei pelkästään sunnuntaipäiviä varten vaan ihan jokaiseen kirkollisenn juhlapäiväänkin.

Kun virsilistat tehdään, siinä otetaan huomioon tietystikin kirkkovuosi sekä ehdottomasti aina päivän tekstit, jotka löytyvät myös sieltä käsikirjasta ja ovat sitovia, niitä ei voi mennä vaihtelemaan miten sattuu. Lisäksi huomioidaan tila, käytettävissä olevat soittimet ja niiden luonne, kuoron tai muiden laulajien läsnäolo ja tottakai, kanttorin taidot, vaikkakin jokaisen kanttorina toimivan pitää pystyä soittamaan koraalikirja läpi.

Kun olen työskennellyt eri puolilla Suomea, olen selkeästi huomannut, että eri paikkakunnilla saatetaan ns. käyttää eri virsiä. siihen saattaa olla syynä esim. eri herätysliikkeet ja niiden vaikutus paikkakunnalla.

Puhuttaessa nykyisen virsikirjan ja sitä edeltäneen kirjan niistä käyttämättä jääneistä, nykyikstä kirjaa tehtäessä oli ympäri Suomea ns. kokeiluseurakuntia jotka säännöllisesti käyttivät kokeiluaineistoa ja antoivat siitä palautetta. Saadun palautteen pohjalta toimituskunta teki lopulliset ehdotukset kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi. Näin ollen kukaan yksittäinen komitean jäsen ei voinut väkisin saada omia sävellyksiään läpi.

Väillä tuntuu, että mitä tahansa kirkon sisällä tehdään, aina löytyy niitä, joiden mielestä kaikki on perusteellisesti väärin ja harhaoppista tai väärin ja vaikeaa.