sitä, että mistä te sinkut ruikutatte?
Kuvitelkaa, että teillä olisi avioero vireillä?
Kuvitelkaa, että teillä olisi vaikeavammainen lapsi?
Kuvitelkaa, että olisitte esimerkiksi syöpäsairas tai sokea?
Mielestäni te olette ihan pihalla tämän elämän
todellisuudesta. Kyllä sitä seuraa ja ainakin ystäviä saa, kun ei valvo öitään ja ole kuin depressiopotilas ja jos sellainen on, niin lääkitys päälle ja terapiaan.
Ei kannata kadehtia sellaisia pareja, joiden tulevaisuudesta ei tiedä mitään.
Suurin osa eroaa.
Välit ovat ihmisten ilmoilla kondiksessa, mutta mites on kotona neljän seinän sisällä?
Hommatkaa muutama ihana harrastus, niin eiköhän se elämä ala maistumaan ja olkaa edes niin kauan onnellisia kun teillä on vanhemmat elossa.
Minä vien kynttilöitä vanhempieni haudalle.
Mieti sitä.
En ymmärrä ruikutustanne.
Tunnen aviopareja ja yksinhuoltajia, jotka joutuvat juoksemaan lääkärissä lasten takia joka päivä ja tapauksia, että lapsi on kuolemansairas tai pahasti vammainen.
LOPETTAKAA SE RUIKUTUS.....
Kuvitelkaa, että teillä olisi avioero vireillä?
Kuvitelkaa, että teillä olisi vaikeavammainen lapsi?
Kuvitelkaa, että olisitte esimerkiksi syöpäsairas tai sokea?
Mielestäni te olette ihan pihalla tämän elämän
todellisuudesta. Kyllä sitä seuraa ja ainakin ystäviä saa, kun ei valvo öitään ja ole kuin depressiopotilas ja jos sellainen on, niin lääkitys päälle ja terapiaan.
Ei kannata kadehtia sellaisia pareja, joiden tulevaisuudesta ei tiedä mitään.
Suurin osa eroaa.
Välit ovat ihmisten ilmoilla kondiksessa, mutta mites on kotona neljän seinän sisällä?
Hommatkaa muutama ihana harrastus, niin eiköhän se elämä ala maistumaan ja olkaa edes niin kauan onnellisia kun teillä on vanhemmat elossa.
Minä vien kynttilöitä vanhempieni haudalle.
Mieti sitä.
En ymmärrä ruikutustanne.
Tunnen aviopareja ja yksinhuoltajia, jotka joutuvat juoksemaan lääkärissä lasten takia joka päivä ja tapauksia, että lapsi on kuolemansairas tai pahasti vammainen.
LOPETTAKAA SE RUIKUTUS.....
Vastaukset 13
Vanhimmat
en jaksa tapella jouluna.
jotka asuvat Hervannan Atomikadulla ja sairastavat paranoidista skitsofreniaa, joka saa heidät kuvittelemaan mm. olevansa perheellisiä miljonäärejä ja kirjailijoita.
Eli lopettakaa valitus, sinkut, teillä on asiat hyvin kun olette edes mieleltänne terveitä.
Moni yksinäinen on todella masentunut..niin minäkin. Enpä siis ole mieleläni niin terve enää. Tänäänkin ollut kauhea ahdistus päällä.
Ei kärsimyksiä voi verrata. Jokaisella on oikeus tuntea niin kuin tuntee.
että siellä Atomikadulla asuu kirjailija ja miljonääri kuten minä, joka en asu Atomikadulla enkä Hervannassa.
No, tämä henkilö, joka asuu milloin atomikadulla milloin teekkarinkadulla, milloin ylioppilaankadulla sairastaa varmasti sekä alkoholismia että paranoidista skitsofreniaa.
Lisäys: Ei siinä ole mitään ihmeellistä nykyaikana, että pörssi relaa ja omaisuutta kertyy muutama euromilli.
Tutki verotilastoja....vai oletko sossun elätti, ettet kehtaa.....
Itse olen kirjailija ja sille et sinäkään mitään voi.
kaikki olivat perheellisiä ja melkein kaikki "lapsellisia" ja silloin ihmiset olivat mieleltään terveitä.
Naiset olivat naisia eikä mitään prinsessasyndroomaisia paskiaisia ja panopatjoja oli vain pieni osa, joita huoriksi nimiteltiin.
Siis mitä ihmettä on siinä, että ihmisellä oli 70-luvulla pari lasta?????
Taidat olla todellinen vanhapiika, sinua ei kukaan kyllä huoli. Mitähän alkoholia sinulla on nyt menossa...huhhhhh
Jos vain mies tai nainen on se päämäärä, niin paljosta siinä tapauskessa olette jääneet paitsi.
Otan osaa.
kaikki olivat perheellisiä ja melkein kaikki "lapsellisia" ja silloin ihmiset olivat mieleltään terveitä.
Naiset olivat naisia eikä mitään prinsessasyndroomaisia paskiaisia ja panopatjoja oli vain pieni osa, joita huoriksi nimiteltiin.
Siis mitä ihmettä on siinä, että ihmisellä oli 70-luvulla pari lasta?????
Taidat olla todellinen vanhapiika, sinua ei kukaan kyllä huoli. Mitähän alkoholia sinulla on nyt menossa...huhhhhh
Jos vain mies tai nainen on se päämäärä, niin paljosta siinä tapauskessa olette jääneet paitsi.
Otan osaa.
mene bilettämäään ja hanki kirjeenvaihtotovereita sekä kotimaasta että ulkomailta.
Et taida olla ainoa, joka ei nykyisin löydä paria ja on siinä se hyvä puoli, ettei tartte kärsiä sitä avioeroa.
Mä ainakin olen onnellinen, vaikka olenkin sinkku.
En tarvi kumppania, parisuhde on rankasti yliarvostettu asia, ja kyllä sinkkuna olo aina voittaa mennen tullen hyvänkin parisuhteen, eikä yksinäisyydestä tarvi todellakaan kärsiä.
Mä oon sun kanssa täysin samaa mieltä.Kyllä tässä sinkkuudessa on todella monta hyvää puolta...mä nautin tästä täysillä!!!
Onko kaikki hyvin?
Olen vakavaa tautia sairastava yksinhuoltaja ja vanhempani ovat menehtyneet jo vuosia sitten.
Sisaruksia ei ole, joten melko yksin tässä ollaan.
Kyllä se tuki ja turva arkeen olisi ehdottoman tärkeää, joten mikä perkele sinä olet sanomaan että turhaan ruikutetaan?
Painut pois täältä jos noin ottaa päähän!
Nykyisin eletään hyvin itsekästä ja itsekeskeistä aikaa ja jokaiselle näyttää olevan tärkein se oma minä.
On tietysti erittäin raskasta olla sairas ja lisäksi yksinhuoltaja, mutta nykyisin ihmiset ajattelee, ikävä kyllä, että sääli on sairautta ja jokainen hakee todella sitä omaa hyväänsä.
Ymmärrän, että tilanteesi on vaikea, mutta turha on toivoa nykymiehistä lohduttajaa, jos lasten isä on lähtenyt ja mikähän lienee syy?
Hänen kaiketi pitäisi tuntea sitä sympatiaa sinua kohtaan erosta huolimatta ja rakastaa teidän yhteisiä lapsianne ja tukea myös sinua erosta huolimatta.
Ihmeitä tapahtuu tosi harvoin, ikävä kyllä, se on surullista.
Minun omatkin vanhempani ovat kuolleet ja sisareni ei ole aiheuttanut mitään muuta kuin kyyneleitä, jotka ovat täysin kuivuneet, mutta minulla on ollut vuosikymmeniä oma aviomies ja pojat, jotka ovat sinkkuja, koska nykyisin ei löydy edes komeille ja pitkälle opiskelleille ja terveille nuorehkoille miehille sitä ehtaa eloveenaa Suomesta ja lisäksi on ihmisiä, jotka viihtyvät oikein hyvin työnsä ja harrastustensa ja ystäviensä kanssa.
Ymmärrä kuitenkin täysin tilanteesi ja otan osaa
surulliseen tilanteeseesi. Toivottavasti toivut
parempaan kuntoon ja elämäkin voi vielä hymyillä.
Lapsen isä varmaan välittää lapsestaan pilven reunalla tai missä lieneekin.
Hän jätti minut kun aortta repesi, että ei auta takaisin ruikuttaa.
Että siinä sinulle syytä.
En ole täällä ketään lohduttajaa pyydellytkään, mutta tunteistaan saa kai silti kirjoittaa. Vai eikö?
menehtyi aortan repeämään.
Todella surullista sinun ja lapsesi puolesta, mutta tiedän itse meedioistunnoissa monesti käyneenä, että se ei ole loppu, vaan omaiset ovat meidän keskuudessamme ja vain meedion kautta saamme heihin yhteyden.
Itse olen saanut kymmeniä kertoja ja todellista faktatietoa, ennenkuin itse olen asiaa tiennytkään ja todella tarkasti.
Me täällä olevat tapaamme rakkaamme satavarmasti, siitä voimme iloita.