Otsikossa olikin jo kysymys. Eli mihin perustuu naisten itsetunto? Voiko se todellakin perustua miesten pönkittämään uskoon omasta viehätysvoimasta?
Eikö sen eteen tarvitse itse tehdä mitään, kuten meidän miesten? Eikö nainen voi rakentaa itsetuntoaan pärjäämällä elämässään, kuten opiskeluissa, työelämässä, harrastuksissa jne..?
Eikö sen eteen tarvitse itse tehdä mitään, kuten meidän miesten? Eikö nainen voi rakentaa itsetuntoaan pärjäämällä elämässään, kuten opiskeluissa, työelämässä, harrastuksissa jne..?
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miehiltä saatu hyväksyntä/ihailu on yksi osa-alue naisen itsetunnossa. Loput ovat mainitsemiasi asioita.
Se oli ihan rehellinen kysymys. Kuinka kauan jaksat jättää huomiotta vastaukset jotka eivät istu "teoriaasi", keskustelun aiheesta ja sinua ehkä valaisevat mielipiteet? Kuinka kauan jaksat jankuttaa omaa teoriaasi naisista ja sulkea silmäsi siltä faktalta että se on mielikuvituksesi tuotetta eikä juuri omaa kiinnikekohtia todellisuudessa?
Milloin kyllästyt?
***
Pohja luodaan samassa paikassa kuin miehenkin itsetunto: lapsuuden kodissa. Huonoin vaihtoehto on, että itsetunto ei pääse ollenkaan kehittymään tai kehittyy väärään suuntaan - vanhemmista riippuen.
Murrosiän jälkeen on vaikea rakentaa itsetunto tyhjästä mutta ei se mahdotonta ole. Silloin puolison / kumppanin rohkaisu ja tuki on ensijaisen tärkeätä.
Iän ja kokemuksen myötä itsetunto vahvistuu mutta se ei päde jokaisen kohdalla alussa mainitsemastani syystä.
Hyvän kysymyksen teit.
Minulla ainakin itsetunto vahvistuu siitä että pystyn toimimaan ja tekemään päätöksiä itsenäisesti.
Pitkässä parisuhteessahan sitä helposti kasvaa toiseen kiinni eikä halua tai kykene tekemään omia ratkaisuja omissa asioissa.
Sitten minun itsetuntoni kasvaa mitä aidommin voin näyttää positiiviset tunteeni kenelle tahansa vastaantulijalle. Tunnen itseni vahvaksi kun luon katsekontaktin ja hymyilen ihmisille. Tiedän, että moni pitää tätä "vinksahtaneen" touhuna, mutta minä saan siitä voimaa. Itsetuntoni pysyy korkealla myös siitä, että voin tarjota apuani muille ihmisille. On siis tärkeää kokea olevansa hyödyllinen.
Pitää myös paikkansa, että minunkin elämässä pärjääminen kohottaa itsetuntoa. Minulla on omat "mittarit" pärjäämiselle. Itsetunnolleni on tärkeää, että käytän omia mittareitani enkä toisen ihmisen laatimia. Esim. hyväntahtoisuus on minulle tärkeä asia, kun taas monelle se lienee heikkouden merkki.
en puutu yhtään enemmän tämän ketjun keskusteluihin. Ei huvita tehdä tehtyä. Seuraan mielenkiinnolla jatkoa...
Ei nyt varmaankaan voi olettaa, että kenenkään naisen itsetunto perustuisi pelkästään yhteen ainoaan asiaan. Eihän? Jokin tekijä on varmasti muita tärkeämpi, mutta ei se yksin riitä rakentamaan itsetuntoa.
Itsetuntoon vaikuttaa koko eletty elämä. Olette ehkä huomanneet, että jo pienet tytöt saavat paljon kiitosta siitä, miltä näyttävät. Onpas sulla nätti kampaus tai mekko, sanotaan. Se on tavallaan harmitonta, mutta jo sieltä alkaa se kiitoksen saaminen viehätysvoimasta.
Kyllä naiset rakentavat itsetuntoaan pärjäämällä opiskeluissa (sehän on suorastaan kansallinen huolenaihe, että tytöt pärjäävät kouluissa paremmin). Työssä ja harrastuksissa naiset pyrkivät hyviin suorituksiin siinä missä miehetkin.
Mutta sitten tullaan tähän kysymykseen viehätysvoimasta. Siinä mennään monesti alueelle, jonka tärkeys on rakentunut jo siellä ihan pikkutyttönä: on hyvä näyttää nätiltä, pitää miellyttää muitten silmää. Usein se sitten on juuri se mies, jonka mielipide on tärkeä.
Puhutaan naisista, jotka ovat sinut itsensä kanssa. Minulle tämä tarkoittaa naista, joka tajuaa, mihin tämä tarve saada viehätysvoimalleen pönkitystä perustuu. Ja kun sen tajuaa, se asettuu oikeaan mittakaavaansa: kiva jos joku tykkää, mutta se ei ole välttämätöntä.
ihmisarvoon mulla. ei mihinkään tekemiseen tai miltään näyttämiseen. Mä olen rakastettu ja hyväksytty virheinenikin, enkä voi menettää mitään oikeasti. Jos se perustuisi jollekkin epävarmalle tai hajoavalle asialle, silloin se tuskin olis terve itsetunto. Tottakai itsetuntoa voi rakentaa monella tapaa, ja jos yhdessä asiassa ei pärjää, silti on monta muuta, joissa pärjää. Ei tää elämä nyt niin vakavaa ole, et se jäis jostain miellyttämisestä kiinni esmes, vaik välillä onkin vähän harmaampia päiviä.
Mosaiikkitauluni:(=hyvä itsetunto)
1.Hyvä olo
2.itsensä tunteminen
3.arvostava läheisten ihmisten piiri
4.ulkonäön ylläpito
5.raha
6.harrastukset, kunnianhimot
7.ura
Mulla se ei ainakaan perustu mihinkään miesten sanaan, koska mies voi päästää vaikka mitä sammakoita suustansa päästäkseen tavoitteeseensa.
Jos ihmisellä on perusasiat ok, saanut lapsena kannustavan kasvatuksen, moraali ok, jne..
Kirjoitit: "Eikö nainen voi rakentaa itsetuntoaan pärjäämällä elämässään, kuten opiskeluissa, työelämässä, harrastuksissa jne..?"
Vastaan, että kyllä voi ja mm.. nuo asiathan just mielestäni kasvattaa naisen itsetuntoa jos vain osaa arvostaa omaa onnistumistaan. ;)
Kysyit helpon vaikeasti selitettävän kyssärin, mutta halusin kuitenkin yrittää jotain vastata.
tuntea itseään.
Asetti kysymyksensä huonosti. Teki vastaamisen liian helpoksi. Paljasti heti mihin oma itsetunto perustuu.
Kotona luodaan itsetunnolle pohja. Tyttöä kannustetaan ja rohkaistaan, annetaan hänelle mahdollisuus toteuttaa itseään, kokea onnistumisia ja myös niitä kasvattavia epäonnistumisia. Sosiaaliset verkostot; perhe ja ystävät. Harrastukset ja niistä tuleva mielihyvä. Opiskelumenestys omien tavoitteiden mukaan. Tavoitteiden saavuttaminen yleensä. Kehittyminen osaavaksi ammattilaiseksi työssään. Se, että tuntee itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on. Eli pitkälti samoja asioita ovat kuin miehen itsetunnon rakennusaineet.
Kumman sukupuolen seksuaalinen huomio on tärkeämpää bi-naisille?
Siihen varmasti jokainen bi-nainen ja mies vastaa omalla kohdallaan oman mieltymyksensä mukaisesti. Herranjestas. Luuleeko vielä joku että tietynmerkkisen seksuaalisuuden omaavat ihmiset ovat aina samaan muottiin valettuja??
***
Yhteistä teille bi-naisille on, että te haluatte nussia ja nuolla toisia naisia samalla kun olette suhteessa miehen kanssa mutta mies ei saisi edes katsella toisia naisia.
Ylensä naiset saavat itsetuntonsa miesten ihailusta ja kehuista. Bi-naisilla toisten naisten kehut vaikuttavat samoin.
Ajatteles Tristar, jos miehet olisivat yhtä hankalia kuin naiset. Olisi teillä siinä tekemistä.
Toinen mies tietää paljon paremmin, mikä miehestä tuntuu hyvälle. Riko rajasi ja kokeile, et tule pettymään.
En tietenkään voi vastata kaikkien bi-naisten puolesta. Itse ilahdun enemmän naisen antamasta ulkonäkööni liittyvästä kohteliaisuudesta. Suurin osa naisistahan on heteroita, ja jos heteronainen vilpittömästi kehuu toisen naisen ulkonäköä, ei siitä voi olla muuta kuin otettu.
Bi- ja lesbonaisten kohteliaisuudet lämmittävät myös mieltä; ne ovat itselleni niin kovin harvinaisia kun en juurikaan käy homobaareissa.
Treffeillä tympäisee, jos treffikumppani kehuu ulkonäköä. Paras saamani kohteliaisuus oli, kun deittini sanoi että minun kanssani on kiva jutella. Ulkonäön kehuminen ensitreffeillä on niin.. pinnallista.
Toisaalta, jos joku tuntematon ihminen ihan spontaanisti käy kertomassa minulle että olen kaunis, eikä vaadi minulta mitään kehua vastaan, olen tosi otettu. Sellainen kehu on vilpitön, eikä sillä yritetä kalastella pisteitä tai kehuta vain siksi että niin "kuuluu" tehdä.
Minulle riittää, että kuulen yhden ihmisen, rakastettuni suusta olevani kaunis ja viehättävä, oli hän sitten mies tai nainen.
Kaltaista asiaa olen itsekin miettinyt. Eli toimiiko se miesten antama huomio, vähän kuin porkkanana. Ollaan suhteessakin valmiita raja aitojenkin yli astumaan, että saadaan huomiota. Sinkkuna taas tietty ei ole rajoja, muutakuin ne henk.koht. rajat. Summa summarum: Teet jotain, josta seuraa palkkio, tässä tapauksessa hyväksyntä/huomio.
Miksi niin monet opiskeluissa ja työssä menestyneet miehet täällä valittelevat että itsetunto on ihan nollissa kun ei ole naista saanut? Syytetään ihan suoraan itsetunnon puutteesta naisia. Harvemmin täällä naiset sellaista ovat valitelleet.
,,,siksi myös naisen itsetuntoon vaikuttaa ihmissuhteet ja niissä onnistuminen sekä toisten ihmisten mielipiteet. Miehille suoritukset nostavat tai laskevat itsetuntoa.
On vain yksi ihminen, jonka hyväksyntä on merkitsee, ja se on jokaiselle oma itse. Ei ole juurikaan väliä, vaikka puolimaailmaa buuaisi, mikäli itse tietää tehneensä asian hyvin. Vastaavasti, ei ole merkitystä vaikka koko maailma taputtaisi käsiään, jos itse tietää, että asian olisi voinut tehdä paremminkin.
Ihmisen itsetunto vahvistuu kohtalaisen helposti, jos on jokin asia, minkä suhteen asettaa itselleen tavoitteet. Tavoitteiden eteen sitten tehdään tarvittava määrä töitä. Niiden saavuttamisen jälkeen voi asetella uudet tavoitteet. Eipä tule mieleen montaakaan asiaa, minkä saavuttamiseen tarvitsisi kommentteja ulkonäöstä; ellei nyt sitten missikisojen voittoon tähtää. Jos ihmisellä ei ole mitään omia tavoitteita, saattaa olla, että tuollaisella ulkonäköhömpällä on merkitystä itsetuntoon.
Ongelmallista sattaa olla, jos tavoitteet on asetettu jonkun toisen ihmiseen varaan.
"Jonkun muun on tehtävä sitä taikka tätä" ja "jonkun muun on avattava minulle ovet" -asenne ei useinkaan ole järin toimiva. Toisten eteenpäin jeesaaminen ilman vastapalveluksen odottelua on taas palkitsevaa, tekee hyvän mielen ja sattaapa pönkittää itsetuntoakin siinä ohessa. "Potkitaan vuorotellen toisiamme takamukselle eteenpäin-menemisen merkeissä" mentaliteetti luo kivaa ilmapiiriä vaikkei suoranaisesti itsetuntoon vaikuttakaan.
Yllä viitattiin kumppanin tuen merkitykseen huonon itsetunnon pönkittämisessä. Se on pönkittäjälle monasti aika raskas rooli. Kaikkea kokona sanomaansa on mietittävä, ettei toinen käsitä sitä itseään kohtaan suunnatuksi kritiikiksi. Ja monasti pitäisi jättää itselle tärkeät asiat vähemmälle, taikka kokonaan pois, jotta sillä todistaisi toiselle, että hän on ainut tärkeä asia elämässä.
Joitakin kertoja on tullut aloitettua parisuhde, jossa vasta turhan myöhään on tajunnut eron itsetuntojen vahvuuksissa. Pönkittäminen saattaa toimiakin, mikäli molemmat kaipaavat toiselta itsetunnonpönkitystä. Kun oma itsetunto ei juuri pönkittelyä kaipaa, ja toisen taas kaipailee sitä päivittäin, alkaa toisen itsetunto-ongelmat helposti tuntumaan kokopäivätyöltä. Tukena vaikeana aikana voi tietysti olla, jos parisuhde on jo kestänyt jonkin aikaa. Toisen jatkuva tuen tarve, varsinkin jos se ilmenee jo suhteen alkuvaiheessa, saa suhteen hiljalleen tuntumaan terapeutti-potilas suhteelta tai äti-poika suhteelta. Sen jälkeen on hyvin vaikeaa saada suhdetta tuntumaan enää tasa-arvoiselta parisuhteelta, tai ylipäätään parisuhteelta. Parisuhde tuntuu olevan helpointa saada onnistumaan, kun molempien itsetunnot ovat suunnilleen saman vahvuisia.
Jos joku jaksoi lukea tänne asti, niin lämpimät onnitteluni kärsivällisyydestä.
Minun itsetuntoni perustuu siihen kasvatukseen jonka olen saanut lapsena. Vanhempani kasvattivat minut uskomaan itseeni, olemaan ylpeä itsestäni ja arvostamaan itseäni.
Olen aina ollut "itserakas", eikä se tarkoita sitä että pitäisin itseäni parempana kuin muita.
Toki olen aina uskonut että olen myös viehättävä, mutta se ei juuri asiaan liity. Ainoastaan sillä tavalla ettei mun ole tarvinnut sitä ihmetellä.