kinkku

Voi sitä itsekin googlettaa hk ja kinkku. tarkistin arvot kotisivuilta ja Juhlakinkku potkalla on 220kcal/100g ja Kypsä savustettu juhlakinkku potkalla on 320kcal/100g! En tiedä onko ihrat laskettu kaloreihin mukaan ku jotku nekin vissiin syö (yök). Edellinen arvioni 100-120 kcal/100g on ainakin joissain pikkukinkuissa ja kinkkuleikkeleissä energiasisältönä.

erhe kirjoitti:

Voi sitä itsekin googlettaa hk ja kinkku. tarkistin arvot kotisivuilta ja Juhlakinkku potkalla on 220kcal/100g ja Kypsä savustettu juhlakinkku potkalla on 320kcal/100g! En tiedä onko ihrat laskettu kaloreihin mukaan ku jotku nekin vissiin syö (yök). Edellinen arvioni 100-120 kcal/100g on ainakin joissain pikkukinkuissa ja kinkkuleikkeleissä energiasisältönä.

Lue lisää

tarkoittaa nimenomaan koko kinkkua, eli rasvoineen kaikkineen. Moni nimittäin syö kinkun niin (en minäkään sitä ymmärrä), ja toiseksi ravintosisältö täytyy lakienkin mukaan aina ilmoittaa koko tuotteesta josta ei ole poistettu mitään. Kinkku, josta näkyvä rasva on poistettu, sisältää noin 120 kcal/100 grammaa. Rasvan määrän saa pienemmäksi paistamalla kinkun lähes ylikypsäksi, jolloin enemmän rasvaa valuu pois.

kalorimäärä... kirjoitti:

tarkoittaa nimenomaan koko kinkkua, eli rasvoineen kaikkineen. Moni nimittäin syö kinkun niin (en minäkään sitä ymmärrä), ja toiseksi ravintosisältö täytyy lakienkin mukaan aina ilmoittaa koko tuotteesta josta ei ole poistettu mitään. Kinkku, josta näkyvä rasva on poistettu, sisältää noin 120 kcal/100 grammaa. Rasvan määrän saa pienemmäksi paistamalla kinkun lähes ylikypsäksi, jolloin enemmän rasvaa valuu pois.

Lue lisää

Paistoin juuri tuollaisen pienehkön (3 kg) kinkun ja siitä meni biojätteeseen pala nahkaa ja noin pari desilitraa selvää läskiä nahan alta. Paistaessa uunipellille valui nestettä n. 0,5 l jos selvää rasvaa noin 1,5 dl, loppu muuta nestettä.

ettei kuitenkin 220 kcal eikä 220 kaloria

Anonyymi kirjoitti:

ettei kuitenkin 220 kcal eikä 220 kaloria

Yleiskielessä hyväksytään myös kcal = kalori. Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalori

Wikipedia taas tietää: ”The large calorie, food calorie, or kilocalorie (Cal, Calorie or kcal), most widely used in nutrition,[3] is the amount of heat needed to cause the same increase in one kilogram of water.[4] Thus, 1 kilocalorie (kcal) = 1000 calories (cal). By convention in food science, the large calorie is commonly called Calorie (with a capital C by some authors to distinguish from the smaller unit).[5]” https://en.wikipedia.org/wiki/Calorie

Anonyymi kirjoitti:

Yleiskielessä hyväksytään myös kcal = kalori. Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalori

Wikipedia taas tietää: ”The large calorie, food calorie, or kilocalorie (Cal, Calorie or kcal), most widely used in nutrition,[3] is the amount of heat needed to cause the same increase in one kilogram of water.[4] Thus, 1 kilocalorie (kcal) = 1000 calories (cal). By convention in food science, the large calorie is commonly called Calorie (with a capital C by some authors to distinguish from the smaller unit).[5]” https://en.wikipedia.org/wiki/Calorie

Lue lisää

selvä homma, alan käyttäämään metriä kilometrin sijaan

"paljonko matkaa sinne kaupalle on?"

"5 metriä"

Anonyymi kirjoitti:

selvä homma, alan käyttäämään metriä kilometrin sijaan

"paljonko matkaa sinne kaupalle on?"

"5 metriä"

No metrissä ei tuollaista tapaa vielä tietääkseni ole, ei edes yleistajuisessa ravitsemusaiheisessa tekstissä.

Kieli ei aina ole johdonmukaista, ja kalorin käyttö kilokalorin sijasta on niin yleistä, ettei sitä voi pitää virheenä. Esim. ylioppilaskirjoituksissa kalori-sanasta tuskin menee yhtään pistettä pois, vaikka tarkoitettaisiin kilokaloria.

Toinen mikä nyppii monia, on ”puolet suurempi”. Tarkoittaako se 50:tä prosenttia suurempaa vai kaksi kertaa niin suurta? Yleisempi tulkinta on 'kaksi kertaa niin suuri kuin', ja Kielitoimiston sanakirja hyväksyy sen: ”Puolta suurempi, pitempi [täsmällisessä kielenkäytössä: kaksi kertaa niin suuri, pitkä] kuin viime vuonna.
Hintaa on korotettu puolella, täsmällisessä kielenkäytössä: hinta on kaksinkertaistettu.”

Anonyymi kirjoitti:

No metrissä ei tuollaista tapaa vielä tietääkseni ole, ei edes yleistajuisessa ravitsemusaiheisessa tekstissä.

Kieli ei aina ole johdonmukaista, ja kalorin käyttö kilokalorin sijasta on niin yleistä, ettei sitä voi pitää virheenä. Esim. ylioppilaskirjoituksissa kalori-sanasta tuskin menee yhtään pistettä pois, vaikka tarkoitettaisiin kilokaloria.

Toinen mikä nyppii monia, on ”puolet suurempi”. Tarkoittaako se 50:tä prosenttia suurempaa vai kaksi kertaa niin suurta? Yleisempi tulkinta on 'kaksi kertaa niin suuri kuin', ja Kielitoimiston sanakirja hyväksyy sen: ”Puolta suurempi, pitempi [täsmällisessä kielenkäytössä: kaksi kertaa niin suuri, pitkä] kuin viime vuonna.
Hintaa on korotettu puolella, täsmällisessä kielenkäytössä: hinta on kaksinkertaistettu.”

Lue lisää

ja kielen ympäripyöreä käyttäminen

mitäs sulle
kuis
kävin tervaris

aaaargh

Anonyymi kirjoitti:

ja kielen ympäripyöreä käyttäminen

mitäs sulle
kuis
kävin tervaris

aaaargh

Netissä oli äsken ihmettelyä, kun Helsingin kaupungin tärkeä virkamies oli korjannut liikenneasiantuntijan tekstiin sanan ”pyöräilijä” tilalle ”pyörällä kulkija”, joka on kuulemma täsmällisempi 😆. Tarina on ikävä kyllä tosi.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4414809

Anonyymi kirjoitti:

Netissä oli äsken ihmettelyä, kun Helsingin kaupungin tärkeä virkamies oli korjannut liikenneasiantuntijan tekstiin sanan ”pyöräilijä” tilalle ”pyörällä kulkija”, joka on kuulemma täsmällisempi 😆. Tarina on ikävä kyllä tosi.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4414809

Lue lisää

Sarjakuvahahmo Pulteri oli kirjaimellisesti pyörällä kulkija, nimittäin yhdellä pyörällä kulkija. Tai tarkemmin ottaen, hänen pyöränsä oli neliskulmainen että millä hän liikkuikaaan?

Anonyymi kirjoitti:

Yleiskielessä hyväksytään myös kcal = kalori. Ks. https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalori

Wikipedia taas tietää: ”The large calorie, food calorie, or kilocalorie (Cal, Calorie or kcal), most widely used in nutrition,[3] is the amount of heat needed to cause the same increase in one kilogram of water.[4] Thus, 1 kilocalorie (kcal) = 1000 calories (cal). By convention in food science, the large calorie is commonly called Calorie (with a capital C by some authors to distinguish from the smaller unit).[5]” https://en.wikipedia.org/wiki/Calorie

Lue lisää

Calor = lämpö. 1 kalori = n.4,2 J = n. 4,2 Ws
Koska kalori on vanhentunut epästandardi energian yksikkö tulisi käyttää Joulea tai wattisekuntia energian yksikkonä. tarvittaessa kkäytetään etuliitteitä kilo, mega, tera jne.

Anonyymi kirjoitti:

selvä homma, alan käyttäämään metriä kilometrin sijaan

"paljonko matkaa sinne kaupalle on?"

"5 metriä"

Käytä mieluummin virstaa,
5 metriä on puoli virstaa.
Tarkenna että puoli Ruotsin virstaa.

Höpsis. Jumalasta seuraava eli EU vaatii, että elintarvikepakkauksessa on oltava energiamäärä sekä kilokaloreina että kilojouleina.

Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/pakkausmerkinnat/pakkausmerkinnat/ (katso opasta nro 8 Ravinto-arvon ilmoittaminen)

Ja mitä ehdottaisit sanan "kaliiberi" sijaan? Ei se kaliiperi ole mikään mittayksikkö...tai jos on, paljonko on yksi kaliiperi?

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis. Jumalasta seuraava eli EU vaatii, että elintarvikepakkauksessa on oltava energiamäärä sekä kilokaloreina että kilojouleina.

Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/pakkausmerkinnat/pakkausmerkinnat/ (katso opasta nro 8 Ravinto-arvon ilmoittaminen)

Lue lisää

Tomppeli! Onko kalori ja kaliiperi SI-järjestelmän mukaisia mittayksiköitä. Sama kuin alkaisit Suomessa käyttää painoyksikkönä paunoja tai kiviä (stone) tai pitkiä ja lyhyitä sentnereitä.

Kansa ja kieli elää omaa elämäänsä. Hevosvoimistakin luovutaan vasta kun sähköautot valtaavat markkinat.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä ehdottaisit sanan "kaliiberi" sijaan? Ei se kaliiperi ole mikään mittayksikkö...tai jos on, paljonko on yksi kaliiperi?

Kaliiperi voidaan ilmaista pituusmittayksikköinä, painoyksikköinä tai putken tai piipun reiän halkaisijana.

Colt M1911 on .45 eli 11,4 millimetrin (0,45 tuumaa) käsiase.

0,45 tuumaa .45 Colt on 11,4 mm käsiase, mutta kansa ja USA puhuu. Se on tuumissa ja pysyy.

7,62×51 mm NATO on Winchesterin sotilaskäyttöön kehittämä kiväärin patruuna. Millimetreissä.

Anonyymi kirjoitti:

Tomppeli! Onko kalori ja kaliiperi SI-järjestelmän mukaisia mittayksiköitä. Sama kuin alkaisit Suomessa käyttää painoyksikkönä paunoja tai kiviä (stone) tai pitkiä ja lyhyitä sentnereitä.

Kansa ja kieli elää omaa elämäänsä. Hevosvoimistakin luovutaan vasta kun sähköautot valtaavat markkinat.

Lue lisää

Ei EU eikä kansa välitä SI-järjestelmästä. Système international d’unités on tarkoitettu luonnontieteitä varten. Siinä esim. lämpötilan perusyksikkö on kelvin. Antaa tiedemiesten puhua kelvineistä ja jouleista, me muut puhumme celsiusasteista ja kaloreista.

”Sama kuin alkaisit Suomessa käyttää painoyksikkönä paunoja tai kiviä (stone) tai pitkiä ja lyhyitä sentnereitä.”

Suomessa kilo on vakiintunut painon yksikkönä. Ei kukaan täyspäinen suomalainen puhu paunoista tai kivistä (paitsi korkeintaan leikillään).

kilon lyhenne = kg
kalorin lyhenne = kcal

Anonyymi kirjoitti:

Ja mitä ehdottaisit sanan "kaliiberi" sijaan? Ei se kaliiperi ole mikään mittayksikkö...tai jos on, paljonko on yksi kaliiperi?

Luonnollisestikin 454 g lyijyä. 10 kaliiberia on torrakko jonka palloammus painaa siis 45.4 g. Käytetään enää haulikoissa mutta ennen oli mm. 4 kaliiberin kivääreitä. Luoti siis painoi jotain 150 g koska ei ollut pallomainen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei EU eikä kansa välitä SI-järjestelmästä. Système international d’unités on tarkoitettu luonnontieteitä varten. Siinä esim. lämpötilan perusyksikkö on kelvin. Antaa tiedemiesten puhua kelvineistä ja jouleista, me muut puhumme celsiusasteista ja kaloreista.

”Sama kuin alkaisit Suomessa käyttää painoyksikkönä paunoja tai kiviä (stone) tai pitkiä ja lyhyitä sentnereitä.”

Suomessa kilo on vakiintunut painon yksikkönä. Ei kukaan täyspäinen suomalainen puhu paunoista tai kivistä (paitsi korkeintaan leikillään).

kilon lyhenne = kg
kalorin lyhenne = kcal

Lue lisää

"Suomessa kilo on vakiintunut painon yksikkönä. "

Juu niin on, samaten kuin rahan määränä tonni.

Kehitys on huolestuttavaa, jos kaikki puhuisivat eksaktisti oikeita sanoja käyttäen, väärinymmärrykset olisi varmasti vähempiä. En väitä että noiden edellämainittujen kanssa käy usein väärinymmärryksiä, mutta on paljon sanoja joiden kanssa niin käy.

"Nähdääks patsun nurkalla?"

Toinen menee paloasemalle, toinen menee paviljongille.

hvp27 kirjoitti:

Luonnollisestikin 454 g lyijyä. 10 kaliiberia on torrakko jonka palloammus painaa siis 45.4 g. Käytetään enää haulikoissa mutta ennen oli mm. 4 kaliiberin kivääreitä. Luoti siis painoi jotain 150 g koska ei ollut pallomainen.

Lue lisää

.45 on 0,45 tuuman ase eli piipun halkaisija tuumissa eli 11,4 millinen. Vastaavia ovat .44 sekä 0.357. Nykyisin kaliiperi ei viittaa aseissa painoyksikköön.

Suomessa yleinen käsiase on vaikkapa ysimillinen (piipun halkaisija on 9 mm), joita käyttää mm. viranomaiset.

Kalorin lyhenne on cal tai kcal, riippuen puhuntaanko kansasta vai kansasta.

Alan olla jo siinä iässä, että joulutortut jäävät haaveeksi. Kinkkua kyllä löytyisi, sen kun valitsee.