Näin siinä sitten kävi.. Meillä on 5kk vanha lapsi ja menimme viime kesänä naimisiin. Lapsikin on ihan suunniteltu ja toivottu, ei todellakaan vahinko ja lisäksi mieheni perheen perustamista ehdotti. Yhteiseloa on takana lähes 9vuotta. Nuorina toisemme tapasimme.. Nyt olemme 25-vuotiaita..
Mies opiskelee toisella puolella Suomea, valmistuu keväällä tosin onneksi.. Koulukavereilleenkin kuulemma kehunut että kun kaikki on nyt niiiiin hyvin jaja.... Sitten baari-illan päätteeksi oli jonkun tytön löytänyt ja kämpilleen vienyt.. Sinä päivänä meillä oli ollut riitaa, vaikka eipä sillä mitään merkitystä oo eikä se oikeuta mihinkään..
outo viesti tuli miehen puhelimeen ja soitin siihen, kuulemma oli väärään numeroon tullu mies esitti ettei tienny et kuka se oli..no sekin sit selvis kun mies tunnusti viikon päästä et on lähetelly tämän kanssa viestejä, uskoin joo..ja tein kyllä selväksi et jos aikoo mun kanssa olla niin lopettaa tollaset.. Tottakai selvitin asiaa lisää ja soitin tälle tytölle, hän kertoi auliisti kaikenlaista..olivat käyneet kahvilla ja viestitelleet paljon ja kuulemma pantukin on. Tenttasin miestä lisää ja hän tunnusti siihen saakka, että yhdessä olivat taksilla menneet kämpille, mitään ei kuulemma ollu tapahtunut..joojoo..
Päätin antaa anteeksi. Kuulemma on ollut paha olo ja huono omatunto, mut kuitenkin lähettelivät viestejä miehen ekan tunnustuksen jälkeen mun selän takana??
Niin..meidän lapsen takia haluan antaa anteeksi ja korjata meidän välit, mutta..mä en todellakaan halua että mun selän takana pelataan :/ ja nyt on kyllä luotto menny pahemman kerran. Mulla on kamala olla kun ei tiedä mitä mies ajattelee, ihastunut selvästikkin on tähän toiseen. Mistä mä tiedän meneekö se sen luo heti kun koulu taas alkaa?? Tilanteen tekee vielä hankalaksi se, että meillä on tosiaan pieni vauva..mun pitäis jaksaa hymyillä ja leikkiä sen kanssa vaikka tekis mieli vaan itkeä ja vetää peitto korville eikä ikinä nousta sängystä..Mainitsen vielä, että meidän vauva on vaativa..
En tiedä, mitä tällä viestillä haen..ehkä vaan purkaa pahaa mieltäni.. Et tällänen joulu tällä kertaa! Miksi ihminen menee pilaamaan asiansa näin? Kun meillä oikeesti on kaikki hyvin.. oma koti, perhe..
Mies opiskelee toisella puolella Suomea, valmistuu keväällä tosin onneksi.. Koulukavereilleenkin kuulemma kehunut että kun kaikki on nyt niiiiin hyvin jaja.... Sitten baari-illan päätteeksi oli jonkun tytön löytänyt ja kämpilleen vienyt.. Sinä päivänä meillä oli ollut riitaa, vaikka eipä sillä mitään merkitystä oo eikä se oikeuta mihinkään..
outo viesti tuli miehen puhelimeen ja soitin siihen, kuulemma oli väärään numeroon tullu mies esitti ettei tienny et kuka se oli..no sekin sit selvis kun mies tunnusti viikon päästä et on lähetelly tämän kanssa viestejä, uskoin joo..ja tein kyllä selväksi et jos aikoo mun kanssa olla niin lopettaa tollaset.. Tottakai selvitin asiaa lisää ja soitin tälle tytölle, hän kertoi auliisti kaikenlaista..olivat käyneet kahvilla ja viestitelleet paljon ja kuulemma pantukin on. Tenttasin miestä lisää ja hän tunnusti siihen saakka, että yhdessä olivat taksilla menneet kämpille, mitään ei kuulemma ollu tapahtunut..joojoo..
Päätin antaa anteeksi. Kuulemma on ollut paha olo ja huono omatunto, mut kuitenkin lähettelivät viestejä miehen ekan tunnustuksen jälkeen mun selän takana??
Niin..meidän lapsen takia haluan antaa anteeksi ja korjata meidän välit, mutta..mä en todellakaan halua että mun selän takana pelataan :/ ja nyt on kyllä luotto menny pahemman kerran. Mulla on kamala olla kun ei tiedä mitä mies ajattelee, ihastunut selvästikkin on tähän toiseen. Mistä mä tiedän meneekö se sen luo heti kun koulu taas alkaa?? Tilanteen tekee vielä hankalaksi se, että meillä on tosiaan pieni vauva..mun pitäis jaksaa hymyillä ja leikkiä sen kanssa vaikka tekis mieli vaan itkeä ja vetää peitto korville eikä ikinä nousta sängystä..Mainitsen vielä, että meidän vauva on vaativa..
En tiedä, mitä tällä viestillä haen..ehkä vaan purkaa pahaa mieltäni.. Et tällänen joulu tällä kertaa! Miksi ihminen menee pilaamaan asiansa näin? Kun meillä oikeesti on kaikki hyvin.. oma koti, perhe..
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mä kuitenkin tekisin niin,
että ottaisin miehen takaisin,
tai ainakin antaisin miehen luulla niin.
Pidättäytyisin seksistä, jos pystyisin,
hoitaisin asiani kuntoon ja odottaisin,
siinä ajassa ns. kakkonen on poissa kuvioista,
eli lapsesi ei tule saamaan hänestä äitipuolta,
mikä tässä tapauksessa on ehkä tärkein asia.
Kenestä tulee äitipuoli. Lopullisesti äijää ei kannata ottaa takaisin. Itse tein sen virheen joskus, kun avomieheni oli vasta ehdotellut työkaverilleni seksiä. Myöhemmin ehdotteli sitä vähän jokaiselle, kun pikkasen viinaa sai. Kaikille ei riitä seksi kolme-neljä kertaa viikossa. :(
selkärangaton jätkä, muka "opiskelija", sitten puoliksi paniikissa oleva äiti, lisäksi lapsiraukka, joka aistii turvattomuuden automaattisesti. On lapsella loistava tulevaisuus takanapäin. Koko porukan sekoiluista saadaan lukea Alibista ennenpitkää.
Kirjoituksesi on kuin minun elämästäni. Tosin meillä on vanhempi lapsi, ja olemme uusperhe. Eli olen jo kerran eronnut, ja kaiken lisäksi taitaa tulla toinen!!! Samanlaista juttua, miehellä toinen nainen, teksiviestejä, tanssimista, ym.ym. Mieheni on jo vanhempi, eikä enää mikään 25! Mutta sama lainalaisuus pätee edelleen. Surkeeta, surkeeta, eikö ihminen opi.
Saat sympatiani, koeta kestää, menkää parisuhdeterapiaan, älkää erotko ennen sitä. Kokemuksesta tiedän ettei lapsen kasvattaminen yksin ole herkkua, ja toisen lämpöä tarvitaan. Miehellesi toivon kypsymistä, ja tajuntaa tekemisestään. Keskustelkaa! Tämä voi lujittaa suhdettanne ja ymmärrystä toisesta. Nyt tarvitaan rakentavaa kanssakäymistä, tunteista puhumista ja rakkaudellisia tekoja! Enkeleitä tiellesi!
Täällä ihan sama tilanne. Olen kolmekymppinen ja mies pari vuotta vanhempi. Erottiin viisi vuotta sitten, ja palasimme tänä kesänä yhteen. Asuin toisella paikkakunnalla ja tulin takas, monta sataa km ihan vain lasten isän takia. Niin se vannoi että on vuosien aikana oppinu mitä pettämisellä saa aikaan ja miten sillä voi tuhota kaiken. no meni kolme kk ihan nätistä ja hups hei mies kävi panee ex tyttöystävää, no meni taas pari kk ja taas..
Arvatkaa viidesti miltä tuntuu.. minä tästä niinkin selviän mutta lasten luottamus isää kohtaan on nyt -100%.Lapset on alle 10 vuotiaita, ja niistä näkee että kärsii, ne halusi oikean perheen takas niinku minäkin.Isä ei ehkä sitä lasten tuskaa näe kun ei ole vuosia niiden kanssa elänyt joten ei tunne niitä niin hyvin kuin minä. En tosiaan tiedä pakenisinko maan alle vai haluaisinko kuolla. Päässä takoo vain kysymys että miksi ja miten joku voi olla niin sika...ei ymmärrä! Eipä sillä vaikka syytänkin itseä että minussa täytyy olla joku vika, lohduttaa myös se että tällä isällä on ollut useita tyttöystäviä viiden vuoden aikana ja kaikkia se on pettäny, ainaki minun kanssa... elämä on!