kysyttävää. Toistaiseksi.
Vaatiiko rakkaus?
Ei muuta
15570
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
kommentoitavaa toistaiseksi.
Ei se vaadi. En vastaa muuta toistaiseksi.
Rakkaus ei vaadi, ihminen vaatii. Ahneus vaatii.
seuraavaan kysymykseen.
Miksi rakastava ihminen vaatii? Rakastaako ihminen silloin tai luuleeko rakastavan?
En kyllä odota tähäänkään yhtään enemmän vastauksia. En edes senkään verran.
Eiköhän vaatiminen ole inhimillistä. Ei kukaan pysty täydellisen pyyteettömään rakkauteen(eihän me mitään Jeesuksia olla). Vaikka sanotaan että vanhemman rakkaus on pyyteetöntä lasta kohtaan niin sekään ei pidä paikkaansa. Rakkauteen liittyy aina jonkinasteinen omistushalu, joillain enemmän kuin toisilla.
päätellä olevani nykyään epäinhimmillinen. Mielestäni mahdollisuus vaatia jää ainoastaan mahdollisuudeksi, mikä pysyy mahdottomana. Ja mahdottomana pidetty pyyteettömyys jää ainoaksi mahdolluudeksi kokea rakkaus. Ja ei. En ole Jeesus, enkä uskovainen, enkä vähäinen palvelija, enkä mikään muukaan vastaava. Ihan tavallinen ihminen niin kuin muutkin, joka syö, juo, kusee, paskantaa...
Jos rakkaus on yksipuolista eikä saa vastakaikua rakkauden kohteelta niin pyytettömyys onnistuu väkisinkin. Kun on kyse parisuhteesta niin pyyteettömyys ei ole mahdollista.
Miksi ei ole mahdollista? Sitten voisi luulla parisuhdetta, missä on rakkautta mahdottomaksi. Mahdolliseksi, mikä jää ainoastaan mahdolliseksi mahdottomuudeksi. Miksi? Taitaa suurin osa parisuhteista siinä tapauksessa olla rakkaudettomia.
Parisuhde on vuorovaikutusta, antamista ja saamista. Täydellinen pyyteettömyys on välinpitämättömyyttä. Ihminen haluaa aina jotain, mutta se ei sulje pois rakkautta.
kun haluaa antaa ainoastaan siitä syystä, että haluaa antaa. Pyyteettömyys ottaa vastaankin silloin kuin pyyteettömyydelle annetaan syystä, että halutaan antaa. Jos antaa syystä, että haluaa saada... Silloin se ei ole pyyteettömyyttä. Jos ottaa antaakseen, ei ole pyyteettömyyttä. Onko se sitten välinpitämättömyyttä? En tiedä. Onko sekään, minkä uskoisin olevan pyyteettömyyttä pyyteettömyys? En tiedä sitäkään. Ehkä joku muu tietää paremmin.
Pyyteettömyyden ihannoimisestakin saa jotain itselleen: Voi kokea olevansa hyvä ja pyyteetön ihminen, parempi siis kuin nuo muut, jotka vaativat ja pilaavat rakkauden syvimmän ja kauneimman olomuodon. Onko näin?
Enkä ole aina ajatellut ja nähnyt asioita siltä kantilta kuin nyt näen. Näenkö niitä nytkään sellaisina kuin ne on. Olen ollut erittäinkin vaativa joskus parisuhteessa ja samalla jäi usein tahattomasti tai tahallisesti huomaamatta toinen. Aloitin jotain, minkä seurauksia en tiennyt. Olen ollut myös miellyttäjä tai mielistelijä parisuhteessa. Ajattelin tehdä silloin kaiken päinvastoin kuin ennen. Sekin on entinen parisuhde. Se kaatui vaatimuksiin. Koska vaadittiin antamaan silloin kun mitään annettavaa ei ollut. Sellainen tyhjentää ihmisen
kuin ihmisen ja jäljelle jää tyhjä kävelevä kuori. Sitä ei moni vaativa ihminen voi ymmärtää.
Ja ei. En ole hyvä ihminen. Olen aika kaukana hyvästä. En sanoisi itseään pahaksikaan. Sanoisin, että en tiedä. En tiedä minkälainen ihminen olen.
Olet ihan samanlainen ihminen kuin kaikki muutkin, mutta kuitenkin omanlaisesi. Rakasta itseäsi sellaisena kuin olet, se on paras lahja jonka olet saanut ja jonka voit myös muille antaa.
voi. Jos ei rakasta itseään, ei voi rakastaa ketään muutakaan. Silloin ei edes tiedä, mikä on rakkaus. Silloin kun vaatii itseltä, vaatii väistämättä myös toiselta. Kun ei vaadi itseltä, ei vaadi enää toiseltakaan. Silloin ainoastaan hyväksyy...
Ei se vaadi. Rakkauden nimissä tehdään niin paljon pahoja että loattu on koko termi. Ei se silti rakkauden vika ole vaan heikon, tyhmän, kypsymättömän, ahneen ihmisluonnon.