Olenko läheisriippuvainen?

...kun järki sanoo, että hommasta ei tule enää mitään. Tunnen vain outoa sisarustunnetta miestäni kohtaan, jonka kanssa olen ollut nyt jo 25 vuotta. Pidän hänestä mutten tunne suurta rakkautta. Hän on tilanteeseemme luultavasti tyytyväinen, minä en. Haluaisin tästä eroon, mutta aina kun pitäisi tehdä ratkaisu, alkaa minua jänistää ja pelottaa mahdollinen yksinjääminen. Elämässä on vain tunne siitä, että jossakin olisin onnellisempi...Tätäkö se läheisriippuvuus on? Mitä voin tehdä?
31640
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Mieti hyvin tarkkaan mitä oikeastaan haluat. Haluatko parempaa tai erilaista seksiä, enemmän hellyyttä, toisenlaista otetta elämään mieheltäsi tms.

Kerro sitten miehellesi mitä toivot. Ehkä hän voi muuttua siihen suuntaan mitä etsit ja voit löytää rakkauden uudelleen miestäsi kohtaan. Ihmisten ominaisuudet ja tavat eivät ole kallioon hakattuja, Me pystymme muuttumaan paljonkin jos motivaatio on tarpeeksi suuri.

Kehoitan sinua yrittämään tosissasi nykyisen miehesi kanssa ja jos mikään ei auta niin sitten on parempi erota. Kenenkään ei ole pakko mistään säälistä tai muusta syystä olla kenenkään kanssa. Mutta kannattaa yrittää tosissaan ennen kuin luovuttaa.

Toivottavasti löydät onnen elämässäsi :)

Äänestä

Olet vain kyllästynyt mieheesi ja tunnet huonoa omaatuntoa, kun haluaisit jotain säpinää elämääsi. Minusta sinun ei kannattaisi missään nimessä ajatella erojuttuja, vaan kehittää teidän suhdetta. Jos miehesi on kunnollinen ja kiltti, niin pidä hänet. Eronneena naisena ei ole helppo olla. Miehet suhtautuvat eronneisiin naisiin, kuin he olisivat jotain yhteistä riistaa. Sinkkuna eläminen ei ole mitään loistokasta, varsinkaan jos on keski-ikäinen.

Äänestä
  • mieltä edellisen kirjoittajan kanssa.Jos ajattelet mahdollisesti eläväsi loppuelämäsi yksin, niin tietysti silloin voi miettiä eroa.Mutta mikäli ajattelet, että jonkun muun kanssa asiat voisivat olla paremmin ja voisit olla onnellisempi, niin harkitse tosi tarkkaan.Kokemuksesta voin sanoa, että vanhemmalla iällä uuden suhteen luominen on miltei mahdottomuus tai ainakin tosi vaikeaa.Eli pidä siitä tiukasti kiinni, mitä sulla jo nyt on ja todellakin kehittäkää suhdettanne.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Riippuliitäjä kirjoitti:

...kun järki sanoo, että hommasta ei tule enää mitään. Tunnen vain outoa sisarustunnetta miestäni kohtaan, jonka kanssa olen ollut nyt jo 25 vuotta. Pidän hänestä mutten tunne suurta rakkautta. Hän on tilanteeseemme luultavasti tyytyväinen, minä en. Haluaisin tästä eroon, mutta aina kun pitäisi tehdä ratkaisu, alkaa minua jänistää ja pelottaa mahdollinen yksinjääminen. Elämässä on vain tunne siitä, että jossakin olisin onnellisempi...Tätäkö se läheisriippuvuus on? Mitä voin tehdä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu