Puolustusvoimien upseeristolla on traditionaalisesti ollut ongelmallinen suhde demokratiaan ja ihmisoikeuksiin. Sisällissodan valkoisen terrorin ja kesän 1944 reserviläismurhien haamu esittäytyy uudessa variantissaan maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan Sampo Terhon tutkimuksessa "Silmä silmästä. Kuolemanrangaistuksen historiaa." Kirjassa tosin myönnetään ilmeisen vastentahtoisesti kuolemanrangaistuksesta luopumisen liittyneen historiallisesti eurooppalaisen humanismiin ja valistusideologiaan, mutta samalla esitetään herrojen upseerien näkökulmasta toiveikas näkemys siitä, että jonkin merkittävän mullistuksen seurauksena Eurooppaankin "saattaa kuolemanrangaistus palata nopeammin kuin sen kieltävät sopimukset ehditään repiä". Tutkija suvaitsee puolustella kuolemanrangaistusta sen epämääräiseksi jäävällä ylimuistoisella yhteisön arvoihin pohjautuvalla laillisuudella ja leimaa kuolemanrangaistuksesta luopumisen omat lähtökohtansa paljastaen liberaalin vasemmiston pohjimmiltaan epädemokraattiseksi hankkeeksi, joka kaiketikin upseeriston ihanteeksi asettamassa aitoa kansanvaltaa toteuttavassa yhteiskunnassa kumottaisiin.
Maanpuolustuskorkeakoulun Terhot ja Niemiset ovat hyvä esimerkki siitä, että puolustusvoimat tulee pitää tiukassa parlamentaarisessa valvonnassa ja äänioikeuttaan käyttäessään on aiheellista käyttää äänensä todella viisaasti.
Maanpuolustuskorkeakoulun Terhot ja Niemiset ovat hyvä esimerkki siitä, että puolustusvoimat tulee pitää tiukassa parlamentaarisessa valvonnassa ja äänioikeuttaan käyttäessään on aiheellista käyttää äänensä todella viisaasti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiitos tutkija Terholle rohkeasta esiintulosta. Suomalaisella siviilillä on kaksi vihollista, sisäinen ja ulkoinen. Sisäinen uhka ei nykypäivänä malta enää edes peitellä tarkoitusperiään. Neuvostoliitto on kuollut, sosialismi on henkitoreissaan ja markkinatalouden demokraattisuus on jo nähty. Fasismi voitti sittenkin vaikkakin viiveellä.
Ei voi kuin hämmästellä sitä, mihin yhteiskunta on menossa. Ennen ei olisi puolustuslaitokselta päässyt läpi tuollaista hengentuotetta, vaikka epäilemättä kaaderiupseerit ovat olleet aina taipuvaisia totalitarismin kannattamiseen. Ollessani kutsuntatilaisuudessa, paikalla ollut everstiluutnantti piti puheen, jossa hän totesi nuorten miesten eläneen tähän asti demokratian pelisääntöjen mukaan ja että nyt on aika opetella elämään aivan toisenlaisten sääntöjen mukaan. Ehkä en tullut vetäneeksi puheenvuorosta aivan niin pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuin olisi pitänyt. Reservin upseerina korostan kuitenkin vannoneeni valani vain edustuksellista demokratiaa kunnioittavalle maanpuolustustoiminnalle. Fasistista Suomea ei tämä upseeri palvele.