Olen paljon ihmetellyt sitä, mikä miehiä oikein vaivaa nykymaailmassa? Eikö kukaan halua enää parisuhdetta? Vai ollaanko siinä niin kauan kuin huvittaa tai tuntuu siltä? Mistä edes voisi uneksia löytävänsä miehen kumppaniksi ja ystäväksi elämäänsä? Alan jo luovuttaa, koska kaikki tuntuu enemmän tai vähemmän olevan outoja ja pelureita. Enkä uskalla itse enää luottaa yhtään. Miksi ihmiset eivät tunnu pelaavan avoimin kortein? Miksi mies esim. sanoo olevansa maailman rehellisin ja luotettavin ja yhden naisen mies ja sitten onkin juuri päinvastaista?
En jaksa vaikutelmamaailmaa jossa halutaan antaa itsestään hieno vaikutelma. Missä on itsensä kanssa sinut olevia ihmisiä? Sellaisia jotka ovat mitä ovat?
En jaksa vaikutelmamaailmaa jossa halutaan antaa itsestään hieno vaikutelma. Missä on itsensä kanssa sinut olevia ihmisiä? Sellaisia jotka ovat mitä ovat?
Vastaukset 19
Vanhimmat
Sitä minäkin mietin. Eipä taida olla rehellisiä ihmisiä tässä maailmassa..itse kun antaisi kaikkensa toisen hyväksi ja olisi täysin rehellinen. Mutta luottamuksen arvoista miestä ei vielä ole kertaakaan tullut vastaan :(
Kaiken kokeneena neuvoisin aloittamaan itsestä ,siis pohdi luotatko itseesi ,ja kun vihdoin kaiken pohdinnan jälkee tulet tuloksee että olet luotettava, tai et itsekkään pysty olemaan yhden miehen nainen , siis olet itsellesi totaalisen rehellinen ,tarkoittaa myös mielikuvitus maailmaasi , niin sen jälkee et pety enään koskaan, ja kyllä löydät pysyvänkin ihmis suhteen , siis itse olet avai asemassa koko juttuun
Minä haluaisin jo todellakin parisuhteeseen, ikääkin tulee jo 26v että olisi kiva jo vakiintua ja vaikka perhekkin perustaa. Mutta kun olen hieman arka lähestymään naisia niin taitaa sekin haaveeksi jäädä kun ei anneta edes mahdollisuutta, naisethan kun ei tunnetusti miehiä lähesty!!
Vielä kun armeijan jälkeen menin heti töihin niin baarissa hyppäämisetkin jäi oikeastaan kouluaikoihin, koska suurin osa kavereistakin on jo nykyään pariutunut niin ei löydy oikein kaveriakaan.
Ikinä en ole edes harrastanut yhden-illan juttuja tai käynyt huorissa, joten pettäminen tai sekoilut ei kuulu minun henkisiin ominaisuuksiin koska olen lojaali toisia kohtaan ja osaan myös näyttään tunteeni.
Näköjään me kiltimmät miehet jäädään sitten sinkuiksi lopunelämää, mutta ei auta valittaa...
Aika lässynläsyksi meni, mutta menköön.
miehet tunnistaa? Minä haluaisin yhden sellaisen :)
No mutta tunnistaa siitä että olen aika ujo katsomaan toisia silmiin, varsinkin tuntemattomia naisia. En tiedä todellakaan mistä tuo johtuu, tosin tuostakin olen oikeastaan jo päästy. En minä omasta mielestä mikään ujo ole, mutta varauksellinen ennen kuin opin tuntemaan ihmisen!
En ole myöskään se aina "esillä" oleva ihminen mutta en suostu nurkassakaan istumaan. Mikään nössö minä en ole joten osaan minä luonteeni näyttää jos se tilanne sattuu, tarkoitan lähinnä samaa efektiä kuin käy tikulla tökimässä kusiaispesää!
Mutta ulkoisesti et luultavasti tunnista mistään.
Vaikeita tälläiset liirumlaarum analysoinnit!
Mutta niin kuin on monesti sanottu nykymittapuun mukaan minä ja moni muu samanlainen "kokematon" mies ollaan niitä tylsiä ja hillitympiä teille joten mun puolesta saatte tyytyä niihin pelimiehiin ja mihin lie renttuihin jos kerran sen kovisjätkän haluatte ettekä ole itse valmiita tekemään asioiden eteen mitään!
Mitäpä tuohon lisäämään,samaa asiaa olemme naisporukassa ihmetelleet.Eipä taida pysyvä parisuhde olla missään arvossa.
naiset on samanlaisia. Siks toiseks naiset ei halua kilttiä ja kunnollista miestä ja vaikka haluis, niin hetken päästä ne valittaa kaverilleen (joka sekin voi olla kiltti ja kunnollinen mies) kuinka perkeleen tylsää on.
En lähtis erottelemaan naisia ja miehiä. Sanotaan että ihmiset on perseestä :)
t: positiivinen olento.
Aivan samaa mieltä särkyneen kanssa. Toki,onhan noita naisissakin.
Niin,mikä niissä rentuissa miellyttää? Miten niihin aina sotkeutuu? Vaikka yrität olla sotkeutumatta niihin. Kaksi viimeistä suhdetta mieheen oli juuri särkyneen kuvailema. Toinen miehistä varsinkin oli omasta mielestä rehellinen ja toisia huomioon ottava... ja totuus olikin ihan päinvastainen,kun selvisi sattumalta. Mikä helvetti siinä on? Tällä hetkellä luottamus on ihan pakkasen puolella. Jos tässä taas puoli vuotta oleilisi ihan yksin,kerätä voimia ja sitten pitämään silmiä auki...
Moi,
kuulen tuollaista niin usein, että siitä voisi puhua 24/7. Itse olen mies, olen elänyt parisuhteessa 8 vuotta, kyllä saman uskomattoman ja upean naisen kanssa. Kyllä, olemme edelleen onnellisia. Voin sanoa, etten ole koskaan ollut minkäänlainen peluri tai pervo vaan osaan tasapainoilla fyysisen ja henkisen tarpeiden välillä. Kaverini ovat samanlaisia ihmisiä, heillä on hyvin toimiva parisuhde. Itse asiassa olen vain tullut ystäväksi sellaisten ihmisten kanssa, jotka jakavat kanssani samanlaisia arvoja. Tiedän miehenäkin, että on maailmassa on paljon kusipäämiehiä valitettavan paljon. Mutta kaikki eivät ole. Siinä onkin se juju, että minkälaisia ihmisiä vetää puoleensa. Esimerkiksi, missä heitä tapaa. No, harvoin baarista löytyy tulevaa aviopuolisoa vai mitä? Sun pitäis alkaa herkistymään erottamaan aidot miehet luusereista. Silloin ei tarvii tehdä montaa virhettä, jotta löytää sopivan miehen. Minullakin on ollut elämässäni monta kertaa mahdollisuus aloittaa suhde naisen kanssa, mutten lähtenyt koskaan päätä pahkaa suhteeseen. Saattaa kuulostaa uskomattomalta, mutta minulle ei ole exiä, josta olen hyvin onnellinen. Toivon sinulle menestystä ja kaikkea hyvää ja ennen kaikkea: ÄLÄ LUOVUTA! Hyviäkin miehiä löytyy maailmasta.
Sen että jos naiset viittisivät vähänkin tehdä sen miehen löytymisen eteen jotain niin ei teidän tarvisi täällä koko elämää itkeä ja marista kun kusipää ja muut pelimiehet pettää ja vie kun pässiä narussa!!
Itse olen vielä sinkkuna(M25v) päättänyt että jos en naista löydy muualta kuin baarista niin olen mieluummin ilman koska pärjään hyvin näinkin!
Olin ennen suht ujo. Rehellinen, liian liian kiltti. Uskoin arvoihin todella vahvasti.
Olin yhden tytön poika. En saanut vastakaikua koskaan niihin tapauksiin. Olin 22v yksin sillä tyylillä ja edelleen yksin mutta nyt edes tapahtuu jotain.
Taas edelleen olen yhden naisen ihminen, mutta koska taaskaan en saa mitään vastakaikua ja koska alan vihdoin laskeutumaan maailman tasolle, etsin naisia yhtenään, välittämättä oikeastaan mitä tunnen. Arvot pikkuhiljaa katoaa. Olen nykyään jollakin asteella pelimies vaikken itse niin tunne,
enkä sinäänsä itseäni enää edes tunnista.
Tahtoisin olla sellainen kiltti ja todella hyvä ihminen mutta ei sillä ole saanut koskaan vastarakkautta.
Eipä taida kiinnostaa ne hiljaiset pojat?
En minä ainakaan koskaan kiinnostanut.
Mulkkuja kaikista niistäkin lopulta kasvaa
kun tarpeeksi yksinäisyydessään kärsii.
Olen mitä olen ja aidosti yritän olla jotenkin puhdas ihminen, mutta maailma vaatii tiettyjä uhrauksia, elän niin ettei tarvitse miettiä itsensä tappamista joka päivä. Eli pidän hauskaa enkä elä sydänsuruissa päivästä toiseen kun ei saa vastakaikua...
Jos näet minut pelimiehenä, kun minut varaat niin voit herättää sen todellisen hyvän, arvokkaan ihmisen mitä todella todella haluan olla.
Mutta nyt en enää osaa kyllä sanoa että mistä olen oppinut arvoja ja mitä en koska molemmat vanhemmat pettäneet toisiaan.
Pelkään jopa itseäni sen takia. Mitä minusta maailma tekee...
niin idiootteja ja tyhmiä ja sokeita :) Te ette näe niitä AITOJA, REHELLISIÄ miehiä ollenkaan. Ne ei KIINNOSTA teitä. Niissä ei ole mielenkiintoa, haastetta:)) Itte olin ihan täys kusipäärenttu aikoinaan, ja manipuloin ja pelasin, petin jne. Naisia tuli ja meni..okei...
Ja sitte kun aloin asettua, ja elää kunnon elämää, olin rehellinen ja luotettava jne, niin sitten Te vitun akat ette älyä pitää kiinni. Nyt olen taas pelimies, ja voi nam, nam... että nautin näistä vollotuksisanne. Eli sitä saa mitä tilaa :)))))
Todellakin säälin Sinua. Miten sellaisen rehellisen miehen voisi tunnistaa tai miten sellaiseen voisi luottaa,jos poljalta löytyy tuollaista pohjasakkaa kuin sinä.
Ole sinä rauhassa pelimies japyörittele naisia...toivottavasti se riittää sinulle.
mukavan ja kivan miehen tunnistaa siitä että se on lämminsydämminen, mukava, rehellinen ja kiva. Eli sellainen, joka ei sytytä, pistä sukkia pyörimään jaloissa ja ei ole sitä kemiaa ja kipinää. Semmoinen, mille sanotte parin tapaamisen jälkeen että "ollaan vain kavereita". Siitä ne tunnistaa semmoiset miehet. Jos jaksaisitte tutustua sellaiseen avoimin mielin pidempään ja paremmin, voisitte löytääkkin jotain, mutta kun ei. Retkahdatte kerta toisensa jälkeen sellaiseen, mistä kaikki oleellisin on nähty ja opittu parissa minuutissa... Hajotkaa biologiaanne!!!!
Kyllä rehellinen, kunnollinen, mukava, lämminsydäminen mies voi saada ja saakin, sukat pyörimään jaloissa. MUTTA heitä on vain niin paljon vaikeampi lähestyä.
Kyllä se kunnon mieskin saa sisällä jotakin liikahtamaan. Vai olisiko toisesta osapuolesta kivaa,jos toinen ei tunne mitään ja yhdessä olisi? Minä en haluaisi ainakaan pettää toista sillä tavalla. Eihän sen toki tarvitse olla "rakkautta tulista ensi silmäyksellä" vaan se jokin pieni ääni sisällä,että tähän ihmiseen haluan tutustua.
Siihen tulokseen olen tullut,että ainoa,joka antaa 110% ehdotonta rakkautta on oma lapsi. Nykymaailmasta sitä ei muuten tunnu löytyvän parisuhteen muodossa varsinkaan. Vaaditaan vaikka mitä,antamatta kuitenkaan itse samaa. Onneksi on niin hyviä ystäviä,että parempaa ei voisi tällä hetkellä edes toivoa.
Rehellinen, kunnollinen, mies ei kiinnosta vaikka niitä naiset profiileissaan etsivät. Tylsää, harmaata ja arkipäiväistä vaan annas olla kun tulee "jännittävä" renttu tai pelimies, nam. OK, ymmärretään...en vaan viitsi itseäni enää muuttaa pelimieheksi, paskat, olen mikä olen ja siis ilmeisesti yksin lopun ikäni.
Kiitos kommenteistanne. Ottaisin kritiikin vastaan jos olisin sellainen nainen joka etsii jännitettä ja säpinää, mutta kun ei..
Etsin kunnollista ja rehellistä ja mukavaa ja tavallista miestä elämän ystäväksi, niin kauan kuin sellainen osuu kohdalle. Näitä tarjokkaita on todella vähän. Ehkä tätä tekee vielä kimurantimmaksi se, että ne tavalliset miehet eivät lähesty viehättävää ja hyvännäköistä naista niin herkästi kun pelkäävät ettei olisi mahdollisuuksia, tai en minä tiedä. Aion olla niin kauan ilman miestä ennenkuin löydän sen rehellisen kaverin. Jos en löydä, pyhitän elämäni vaikka kodittomille eläimille.. ;)
Ja hei, vinkkinä, mistä näitä rehellisiä ja kunnollisia miehiä löytää tai miten heidät tunnistaa?
Samaa olen tässä minäkin pohtinut.Ei taida hyvällä parisuhteella olla enää mitään arvoa.
Valehdellaan ja kieroillaan,toisen tunteista viis.
Itse olen 50 ehdottomasti yhden miehen nainen ja parisuhdetta kunnioittava.
Naiselliseksi ja tyylikkääksikin kehuttu eikä tuo pääkoppakaan taida ihan tyhjä olla,vai pitäiskö?