Silläkin uhalla, että täällä tulee vain törkyvastauksia, kysyn.
Miten olette kestäneet sen, että puoliso/kumppani jää kiinni webcamseksin duunaamisesta muiden ihmisten kanssa?
Olen ylipäätään ihan tyrmistynyt, sydän särkynyt, taidan kuolla.
Miten olette kestäneet sen, että puoliso/kumppani jää kiinni webcamseksin duunaamisesta muiden ihmisten kanssa?
Olen ylipäätään ihan tyrmistynyt, sydän särkynyt, taidan kuolla.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Siis huonosti olen kestänyt. Asian selviämisestä on jo 1,5 vuotta ja mies lopettanut hommelinsa, silti vieläkin tulee päiviä, jolloin olen aivan hulluuden partaalla tämän asian kanssa.
tyrmäys oli mullekin täydellinen, matto vedettiin jalkojen alta hetkessä. Kymmenen vuoden suhde ja neljä yhteistä lasta tuntui menettäneen merkityksensä. Mies tajusi onneksi kerrasta ja lopetti nettihommailunsa. Kertoi mulle enemmän, mitä olisin ikinä itse saanut selville, itki ja oli huojentunutkin, että tilanne laukesi ja selvisi. se kuulemma auttoi hänet pysähtymään ja lopettamaan. Oli jonkinlaisessa koukussa nettiin ja varmaan joku seksiaddiktikin. Asiaa on puitu meillä loputtomasti ja mies juuri eilen sanoi, että ei ole ollut vaikeuksia pysyä poissa niistä hommista, tarvittiin vaan joku pysäyttämään, että oli laitettava asiat tärkeys järjestykseen. Tajusi sitten menettävänsä perheensä, jos ei lopu hommat. Ja itki ja aneli, että voitaisi aloittaa alusta, koska ei kuulemma ollut ikinä ymmärtänyt asia olevan niin tuomittava ja piti sitä vain hauskan pitona ja jännityksen etsimisenä. Johonkin parisuhdeterapiaankin olisi raahannut minut väkisin, en kuitenkaan sinne lähtenyt. Hän meni sitten yksinään juttelemaan jollekin psykologille, ei siitä kuulemma paljon irti saanut. Mutta hänellä oli niin luja tahto parantaa meijän suhdetta, että yritti kaikkea.
Nyt meillä menee mutten tosi hyvin, mutta mulla vaan aika ajoin masis päällä edelleen, koska järki ei riitä käsittämään, miten joku voi tehdä niin ihmiselle, jota kaikkein eniten maailmassa rakastaa. Sen hän on aina kertonut olevan niin. Edes "nettiseksiaikoinaan" ei ikinä epäillyt rakkauttaan minuun ja onkin aina ollut tosi mahtava, huolehtiva ja osallistuva perheenisä.
Ja lopuksi; neljästä lapsesta huolimatta en ole itsekään mikään rupsahtanut kurttu. Ikää on n. 30 vuotta, ulkonäkö kiva, normaalipainoinen pitkähiuksinen tummaverikkö. Tämän kerron siksi, koska muuten joku siellä kohta irvailee, miten ukon pitää alkaa etsiä hemaisevampia naikkosia, kun oma akka lösähtää ja tekee vain lapsia.
Kiitos, jos jaksoit lukea vuodatukseni!
Kiitos vastauksesta! Uskon kyllä että kohtalotovereita on aika paljonkin nykyaikana. Netti tuo seksin ja pornon jokaiseen kotiin ja uusi ja jännittävä seksikumppani on vaan parin klikkauksen päässä. Useimmat vaimoista/miehistä ei vain tiedä kumppanin touhuja, näin uskon.
Meillä on kohtuullisen tuore suhde, intohimoinen, rakkautta ja tulevaisuudensuunnitelmia on paljon. Seksiä on paljon ja se on monipuolista. Viihdymme erinomaisesti yhdessä. Kaikki on siis muuten täydellistä??
Tämä asia kiusaa minua todella paljon, tunnen epäluottamusta, mustasukkaisuutta, ihmetystä... En keksi muuta syytä kuin addiktion. Kun luin tekstiäsi, en itse ainakaan hetkeäkään ajatellut, että syy voisi olla sinussa, ulkonäössäsi tms asioissa. Koska itsekin tiedän, ja tunnen mieheni rakastavan ja haluavan minua, ja tunteet ovat molemminpuolisia. En ole täydellinen (ulkoisestikaan), mutta ei ole hänkään.
Tästä tekstistäkin varmaan näkee ristiriitaiset tunteeni, jotka ailahtelevat puolelta toiselle. En voi jättää häntä. Toisaalta en tiedä, meinaako hän jatkaa. Miten sen sitten kestän?
kyllä oikeesti täytyy olla tosi kusipäinen seksiaddikti,joka moista harrastaa. Ei kun vaihtoon vaan.