Mikähän mättää? Olemme seurustelleet pari vuotta ja aikomus on ostaa talo.
Nyt kun niitä taloehdokkaita olisi, niin mies vetäytyy taakse ja keksii kaikenlaisia tekosyitä, miksi ei juuri sitä ja sitä taloa kannata ostaa. Ja ei kuulemma "kiireellä".
Ensin on kiinnostunut eräästäkin talosta ja sitten ei yhtäkkiä kannatakkaan ostaa juuri sitä.
Haluaa ensin semmoisen mitä tarvitsee remontoida koska tykkää tehdä käsillään, ja sitten se ei käykään, koska isänsä alkaa rakentamaan kesämökkiä lähiaikoina.(senkin kuulin vasta nyt kun erästä taloa olisi pitänyt mennä katsomaan)
Ei siis aikaa omalle talolle/elämälle/perheelle kun haluaa tulevaaisuudessa olla isänsä mökkiä rakentamassa.
Tuntuu vähän siltä, ettei ole varma mitä haluaa, eikä uskalla niin isosti sitoutua.
Vai kuvittenko vaan?
Nyt kun niitä taloehdokkaita olisi, niin mies vetäytyy taakse ja keksii kaikenlaisia tekosyitä, miksi ei juuri sitä ja sitä taloa kannata ostaa. Ja ei kuulemma "kiireellä".
Ensin on kiinnostunut eräästäkin talosta ja sitten ei yhtäkkiä kannatakkaan ostaa juuri sitä.
Haluaa ensin semmoisen mitä tarvitsee remontoida koska tykkää tehdä käsillään, ja sitten se ei käykään, koska isänsä alkaa rakentamaan kesämökkiä lähiaikoina.(senkin kuulin vasta nyt kun erästä taloa olisi pitänyt mennä katsomaan)
Ei siis aikaa omalle talolle/elämälle/perheelle kun haluaa tulevaaisuudessa olla isänsä mökkiä rakentamassa.
Tuntuu vähän siltä, ettei ole varma mitä haluaa, eikä uskalla niin isosti sitoutua.
Vai kuvittenko vaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Et kuvittele, vaan olet päätelmässäsi aivan oikeassa. Hän epäröi vielä, ja onko sitoutuminen liian kiinnilupausta.Voisiko taustalla olla muutakin?Mietin minkä ikäisiä olette.Jos nuoria alle 30v on hän vielä ehkä liian kiinni kotiinsa, jos taas sen yli pitäisi jo olla oman perheen perustamishalut.Ehkäpä alat tarkkaileen ja kuunteleen mitä hän "selittää" ja siitä saat selvityksen,mielestäni hän perääntyy tekosyihin vedoten.
Olin vuosi sitten vastaavanlaisessa tilanteessa seurustelukumppanini kanssa. Katseltiin yhteistä rivitalokotia ja mikään ei tätä miestä miellyttänyt. Aina löytyi vaikka mitä vikaa ja oli liian huono sijainti, liian iso, liian pieni, liian sitä ja tätä...vaikka useampikin asunto olisi ollut juuri täydellinen meille. Totuus selvisi kun kävimme katsomassa asuntoa, josta hän ei enää vissiin keksinyt mitään negatiivista ja itse olisin halunnut tehdä tarjouksen....Hän ei halunnutkaan enää seurustella kanssani. Siihen loppui se tulevaisuuden suunnittelu ja asunnon hankinta.
Niin...(huokaus) Minä yli 30, hän vähän alle.
Ehkäpä se siinä.
Tarvitsee varmaan minunkin miettiä vielä kerran että haluanko maksaa kallista vuokraa lopunikääni vai suunnittelenko itse tulevaisuuteni ja elämäni parhaalla mahdollisella tavalla.
Alkaa se ikä pikkuhiljaa painaa päälle näissä 30:n vuoden laina-ajoissa,valitettavasti.
Kiitos mielipiteestä, on hyvä kuulla että ajatuksissani on jonkun toisenkin mielestä jotain perää.
Harmi että teille kävi niin.
Saapi nähdä kuinka tämä asunnonhaku päättyy..
Onhan se iso askel olla yhdessä vastuussa suuresta lainasummasta monta monta vuotta. Eipä sitäkään kaikki kestä/halua.
Mieti niin et teet omat päätöksesi etkä siihen toista tarvi.Hän peräytyy niin se on nähtävissä, mut sinulla ei ole mitään menettettävää ,ikäsi on vielä nuori joten uutta kohti ja lopeta koko ei juu vaarin housut peli.Sydämestäni toivon Sinnulle onnea.
ostamaan, eli siis yksin maksamaan sitä. Lainanmaksun päälle tulee vielä aika lailla muitakin menoja kuukaudessa, joita ei välttämättä vuokralla asuessa tule lisänä.
"Mieti niin et teet omat päätöksesi etkä siihen toista tarvi."...lisbet...
Entä jos työpaikka meneekin tai tulee sairauksia..ei pystykään maksamaan lainoja.
Ehkäpä tästä syystä nämä miehet ottivat vähä takapakkia talon ostossa..epäilivät maksukykyään, tai sitten yksinkertaisesti eivät olleet kuitenkaan vielä varmoja tunteistaan.
Olinhan sitä minäkin taloa katselemassa kumppanin kanssa, vajaan 3 kk seurustelun jälkeen..olisin halunnut heittäytyä siihen hänen kanssaan, mutta kuitenkin ensin olla yhdessä edes vähän pitempään ennen yhteisen talon ostoa, aika suuri askel se kuitenkin on, ostaa yli 150000 euron mökki tuosta vain..lyhyen yhdessäolon jälkeen. Ehdotukset asumaan yhdessä vuokralle ei häntä sytyttänyt :) on kuulemma niin kova työ muuttaa yhtenään..
Kun emme taloa sitten ostaneet, niin erohan siitä tuli, eli näin heppoisin perustein sitä vain oltiin heti taloa ostamassa, onneksi en tehnyt sitä..