Teologia

Helsingin yliopistossa teologian opiskeluun kuuluu kyllä uskontotiedettä, mutta pakollisena ainoastaan 5 ov (oman valinnan mukaan uskontotietdettä saa toki tehdä enemmänkin).
Oman kokemukseni mukaan suuri osa
teologian opiskelijoista ei pidä uskontotieteestä ja suosituin pääaine taitaa olla
käytännöllinen teologia (pappistouhua). Teologia on olevinaan tiedettä, mutta kyllä siinä kristinuskon eli yhden uskonnon näkökulmaan sitoudutaan ja ristit kauloissa kuljetaan. Jos tarkkoja ollaan, niin miksi kirkko ei kouluta pappeja pappisseminaareissa? Yliopistossa kristinuskon tutkimuksenkin (eli siis mm. eksegetiikan ja kirkkohistorian), voisi laittaa uskontotieteen alle koska uskontotiede ei ota kantaa ns. uskonkysymyksiin ja on näin ollen ns. tieteellistä.

Eri mieltä kirjoitti:

Helsingin yliopistossa teologian opiskeluun kuuluu kyllä uskontotiedettä, mutta pakollisena ainoastaan 5 ov (oman valinnan mukaan uskontotietdettä saa toki tehdä enemmänkin).
Oman kokemukseni mukaan suuri osa
teologian opiskelijoista ei pidä uskontotieteestä ja suosituin pääaine taitaa olla
käytännöllinen teologia (pappistouhua). Teologia on olevinaan tiedettä, mutta kyllä siinä kristinuskon eli yhden uskonnon näkökulmaan sitoudutaan ja ristit kauloissa kuljetaan. Jos tarkkoja ollaan, niin miksi kirkko ei kouluta pappeja pappisseminaareissa? Yliopistossa kristinuskon tutkimuksenkin (eli siis mm. eksegetiikan ja kirkkohistorian), voisi laittaa uskontotieteen alle koska uskontotiede ei ota kantaa ns. uskonkysymyksiin ja on näin ollen ns. tieteellistä.

Lue lisää

Olen lukenut teologiaa useamman vuoden pääaineena Helsingissä aiemmin. Teologiassa tutkitaan kristinuskoa ja uskontoja yleensä, mutta se ei sinällään tieteenä ota kantaa Jumalan olemassaoloon tai kristinuskoon. Monet tutkijathan ovat asioista siellä aivan eri mieltä kuin mikä on kirkon kanta ja asiat opetetaan tutkimusten tuomien tulosten ei kirkon näkökannan pohjalta. Ja teologisestahan ei valmistuta papeiksi, vaan siihen on oma koulutuksensa tutkinnon jälkeen. Moniin opiskelijoihin tutustuneena voin sanoa, että sieltä löytyy monen erilaisen maailmankatsomuksen edustajia: myös ateisteja. Tietysti kannattaa miettiä opiskelualan valintaa myös siltä kantilta, että missä ammatissa haluaa tulevaisuudessa toimia.

Opiskellessani teologiaa en törmännyt siihen, että joku kavereistani olisi vieroksunut uskontotiedettä. Varmasti tällaisiakin ihmisiä löytyy, mutta ei se ainakaan yleistä ole.

Itse opiskelen tällä hetkellä psykologiaa ja koen että teologian opiskelusta on ollut erittäin paljon hyötyä nimenomaan sen takia, että se auttoi ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja uskonnollisuutta yleensä.

opiskellut kirjoitti:

Olen lukenut teologiaa useamman vuoden pääaineena Helsingissä aiemmin. Teologiassa tutkitaan kristinuskoa ja uskontoja yleensä, mutta se ei sinällään tieteenä ota kantaa Jumalan olemassaoloon tai kristinuskoon. Monet tutkijathan ovat asioista siellä aivan eri mieltä kuin mikä on kirkon kanta ja asiat opetetaan tutkimusten tuomien tulosten ei kirkon näkökannan pohjalta. Ja teologisestahan ei valmistuta papeiksi, vaan siihen on oma koulutuksensa tutkinnon jälkeen. Moniin opiskelijoihin tutustuneena voin sanoa, että sieltä löytyy monen erilaisen maailmankatsomuksen edustajia: myös ateisteja. Tietysti kannattaa miettiä opiskelualan valintaa myös siltä kantilta, että missä ammatissa haluaa tulevaisuudessa toimia.

Opiskellessani teologiaa en törmännyt siihen, että joku kavereistani olisi vieroksunut uskontotiedettä. Varmasti tällaisiakin ihmisiä löytyy, mutta ei se ainakaan yleistä ole.

Itse opiskelen tällä hetkellä psykologiaa ja koen että teologian opiskelusta on ollut erittäin paljon hyötyä nimenomaan sen takia, että se auttoi ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja uskonnollisuutta yleensä.

Lue lisää

Olen myös opiskellut teologiaa pääaineena Helsingin yliopistossa, useamman vuoden. Itse koin tuon paikan niin, että siellä ei oikein tahdota suvaita erilaisia maailmankatsomuksia, siksi vaihdoin pääaineeni uskontotieteeseen. Uskontotiede on nimenomaan se tieteenala, joka on erikoistunut uskonnollisuuden (ja erilaisten uskonnollisuuksien) tutkimiseen yleensä. Tutorini teologisessa muuten sanoi heti ensimmäisenä opiskelupäivänäni: "yäk, uskontotiedettä en ainakaan ota pääaineekseni, suuntaudun käytännölliseen teologiaan". JA, kun maailmanuskontojen peruskurssi alkoi, teologian opiskelijoiden keskuudessa kuuli harva se päivä suvaitsemantonta hymähtelyä ja paheksuntaa maailmanuskontojen luennoitsijan juttuja ja ns. "vieraita" uskontoja kohtaan.

Yhä eri mieltä kirjoitti:

Olen myös opiskellut teologiaa pääaineena Helsingin yliopistossa, useamman vuoden. Itse koin tuon paikan niin, että siellä ei oikein tahdota suvaita erilaisia maailmankatsomuksia, siksi vaihdoin pääaineeni uskontotieteeseen. Uskontotiede on nimenomaan se tieteenala, joka on erikoistunut uskonnollisuuden (ja erilaisten uskonnollisuuksien) tutkimiseen yleensä. Tutorini teologisessa muuten sanoi heti ensimmäisenä opiskelupäivänäni: "yäk, uskontotiedettä en ainakaan ota pääaineekseni, suuntaudun käytännölliseen teologiaan". JA, kun maailmanuskontojen peruskurssi alkoi, teologian opiskelijoiden keskuudessa kuuli harva se päivä suvaitsemantonta hymähtelyä ja paheksuntaa maailmanuskontojen luennoitsijan juttuja ja ns. "vieraita" uskontoja kohtaan.

Lue lisää

Itse koin taas niin, että siellä nimenomaan käydään paljon vuoropuhelua eri maailmankatsomusten välillä. Itselläni on sellainen tuntuma viitaten tuohon maailmanuskontojen peruskurssiin ja yleensä, että sieltähän löytyy opiskelijoista myös pieni ryhmä näitä tosi tiukkiksia. Ja ne on yleensä niitä, jotka aina kommentoikin sitten luennoilla, mutta niiden kommentit ei edusta todellakaan 150:n muun ihmisen mielipiteitä! Hassua että meille on jäänyt opiskelusta näin erilainen kuva: minun tutorini esimerkiksi ei kuulunut ollenkaan kirkkoon. Itseäni esimerkiksi kiinnosti pääaineena uskonnonfilosofia tai teologinen etiikka, eikä todellakaan käytännöllinen teologia. En usko, että käyttis on mikään pääaine-suosikki, mutta olen kuullut, että monet näihin tiukasti ja kapeasti ajatteleviin "ääriryhmiin" kuuluvat valitsevat sen mielellään pääaineeksi.

opiskellut kirjoitti:

Olen lukenut teologiaa useamman vuoden pääaineena Helsingissä aiemmin. Teologiassa tutkitaan kristinuskoa ja uskontoja yleensä, mutta se ei sinällään tieteenä ota kantaa Jumalan olemassaoloon tai kristinuskoon. Monet tutkijathan ovat asioista siellä aivan eri mieltä kuin mikä on kirkon kanta ja asiat opetetaan tutkimusten tuomien tulosten ei kirkon näkökannan pohjalta. Ja teologisestahan ei valmistuta papeiksi, vaan siihen on oma koulutuksensa tutkinnon jälkeen. Moniin opiskelijoihin tutustuneena voin sanoa, että sieltä löytyy monen erilaisen maailmankatsomuksen edustajia: myös ateisteja. Tietysti kannattaa miettiä opiskelualan valintaa myös siltä kantilta, että missä ammatissa haluaa tulevaisuudessa toimia.

Opiskellessani teologiaa en törmännyt siihen, että joku kavereistani olisi vieroksunut uskontotiedettä. Varmasti tällaisiakin ihmisiä löytyy, mutta ei se ainakaan yleistä ole.

Itse opiskelen tällä hetkellä psykologiaa ja koen että teologian opiskelusta on ollut erittäin paljon hyötyä nimenomaan sen takia, että se auttoi ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja uskonnollisuutta yleensä.

Lue lisää

Miksi jätit teologian opiskelun ja
vaihdoit psykologiaan?

teol.yo kirjoitti:

Miksi jätit teologian opiskelun ja
vaihdoit psykologiaan?

lähdin teologiaa opiskelemaan puhtaasta mielenkiinnosta tieteenalaa kohtaan ja jossain vaiheessa alkoi ahdistaa, että mikäs minusta sitten tulee, kun en halunnut papiksi enkä opettajaksi. Lisäksi huomasin, että pidin teologisessa kuitenkin eniten sielunhoitoon ja psykologiaan liittyvistä kursseista. Niinpä sitten hain psykaa lukemaan ja nyt on "enää" gradun teko kesken. Teologian opiskelu ei silti kaduta ja siltä ajalta jäi hyvä fiilis. Ainoa miinuspuoli tiedekuntaa kohtaan on, että eivät antaneet 70 ov:n opinnoista edes appron merkintää eli tästä johtuen en saanut teologiaa sivuaineeksi.

opiskellut kirjoitti:

Olen lukenut teologiaa useamman vuoden pääaineena Helsingissä aiemmin. Teologiassa tutkitaan kristinuskoa ja uskontoja yleensä, mutta se ei sinällään tieteenä ota kantaa Jumalan olemassaoloon tai kristinuskoon. Monet tutkijathan ovat asioista siellä aivan eri mieltä kuin mikä on kirkon kanta ja asiat opetetaan tutkimusten tuomien tulosten ei kirkon näkökannan pohjalta. Ja teologisestahan ei valmistuta papeiksi, vaan siihen on oma koulutuksensa tutkinnon jälkeen. Moniin opiskelijoihin tutustuneena voin sanoa, että sieltä löytyy monen erilaisen maailmankatsomuksen edustajia: myös ateisteja. Tietysti kannattaa miettiä opiskelualan valintaa myös siltä kantilta, että missä ammatissa haluaa tulevaisuudessa toimia.

Opiskellessani teologiaa en törmännyt siihen, että joku kavereistani olisi vieroksunut uskontotiedettä. Varmasti tällaisiakin ihmisiä löytyy, mutta ei se ainakaan yleistä ole.

Itse opiskelen tällä hetkellä psykologiaa ja koen että teologian opiskelusta on ollut erittäin paljon hyötyä nimenomaan sen takia, että se auttoi ymmärtämään erilaisia maailmankatsomuksia ja uskonnollisuutta yleensä.

Lue lisää

Olen itse teologi ja kyllä se opiskelu on kristinuskon kannattamista eikä muuta. Olin aikeissa ottaa uskontotieteen pääaineeksi ja kun kerroin siitä opiskelukaverille "Eikö siellä kyseenalaisteta uskominen?" Sitä rataa. Mielestäni ainoastaan uskontotiede teologisen tiedekunnan pääaineista kuuluu yliopistoon, siellä sentään ollan neutraaleja. Esim. luterilaisen kirkon pappiskoulutus voisi hyvin olla opistotasoista, vaikka Suomen raamattuseuran järjestämä koulutus.

teologi kirjoitti:

Olen itse teologi ja kyllä se opiskelu on kristinuskon kannattamista eikä muuta. Olin aikeissa ottaa uskontotieteen pääaineeksi ja kun kerroin siitä opiskelukaverille "Eikö siellä kyseenalaisteta uskominen?" Sitä rataa. Mielestäni ainoastaan uskontotiede teologisen tiedekunnan pääaineista kuuluu yliopistoon, siellä sentään ollan neutraaleja. Esim. luterilaisen kirkon pappiskoulutus voisi hyvin olla opistotasoista, vaikka Suomen raamattuseuran järjestämä koulutus.

Lue lisää

Miksi sitten luit teologian maisterin tutkinnon, etkä vaihtanut pääainetta uskontotieteeseen? Miksi lukea 6 vuotta teologiaa, jos se tuntuu niin vastenmieliseltä, että ajattelet, ettei ko. aine kuuluisi ollenkaan yliopistoon. Outoa?! Nyt kun nimimerkistä päätellen olet teologian maisteri, niin missä olet sitten töissä, jos kyseenalaistat oman tutkintosi pätevyyden?

teologi kirjoitti:

Olen itse teologi ja kyllä se opiskelu on kristinuskon kannattamista eikä muuta. Olin aikeissa ottaa uskontotieteen pääaineeksi ja kun kerroin siitä opiskelukaverille "Eikö siellä kyseenalaisteta uskominen?" Sitä rataa. Mielestäni ainoastaan uskontotiede teologisen tiedekunnan pääaineista kuuluu yliopistoon, siellä sentään ollan neutraaleja. Esim. luterilaisen kirkon pappiskoulutus voisi hyvin olla opistotasoista, vaikka Suomen raamattuseuran järjestämä koulutus.

Lue lisää

Hyviä ajatuksia! Pappiskoulutus näin järjestettynä voisi auttaa siihen, että ns. "leipäpapitkin" ehkä vähentyisivät kirkon viroista, kun koulutus järjestettäisiin viimeisen päälle uskonnollisessa organisaatiossa. Teologisen tiedekunnan olemassaolo yliopistossa
on jäänne keskiajalta, joka ei sovi enää nykymaailmaan. Uskontotiede uskontoa tieteellisestä ja puolueettomasta näkökulmasta tutkivana tieteenalana voisi säilyttää paikkansa humanistisena oppiaineena. Yhtä lailla eksegetiikka voisi olla humanistinen aine, jota esim. arkeologia,uskontotiede ja kulttuuriantropologia tukisivat hyvin.

tota noin kirjoitti:

Miksi sitten luit teologian maisterin tutkinnon, etkä vaihtanut pääainetta uskontotieteeseen? Miksi lukea 6 vuotta teologiaa, jos se tuntuu niin vastenmieliseltä, että ajattelet, ettei ko. aine kuuluisi ollenkaan yliopistoon. Outoa?! Nyt kun nimimerkistä päätellen olet teologian maisteri, niin missä olet sitten töissä, jos kyseenalaistat oman tutkintosi pätevyyden?

Lue lisää

Uskontotiede voi olla pääaineena paitsi humanistisessa, myös teologisessa tiedekunnassa.
Teologisessa tutkintoon tosin "joutuu" sisällyttämään enemmän teologiaa, humanisti valitsee sivuaineensa täysin vapaasti.

infoa kirjoitti:

Uskontotiede voi olla pääaineena paitsi humanistisessa, myös teologisessa tiedekunnassa.
Teologisessa tutkintoon tosin "joutuu" sisällyttämään enemmän teologiaa, humanisti valitsee sivuaineensa täysin vapaasti.

Lue lisää

tiedän kyllä tuon, mutta jos on todella kiinnostunut nimenomaan uskontotieteestä, niin lienee järkevämpää hakea lukemaan suoraan sitä kuin lukea sitten myös teologiaa, jos siitä ei kerran yhtään pidä.

tota noin kirjoitti:

Miksi sitten luit teologian maisterin tutkinnon, etkä vaihtanut pääainetta uskontotieteeseen? Miksi lukea 6 vuotta teologiaa, jos se tuntuu niin vastenmieliseltä, että ajattelet, ettei ko. aine kuuluisi ollenkaan yliopistoon. Outoa?! Nyt kun nimimerkistä päätellen olet teologian maisteri, niin missä olet sitten töissä, jos kyseenalaistat oman tutkintosi pätevyyden?

Lue lisää

Olen töissä alan töissä, mutta tekisi mieli vaihtaa alaa. Ikää tosin alkaa olla liikaa.Hakeuduin lukemaan teologiaa koska elämäni oli tuolloin pahasti sekaisin ja silloin ei ole harvinaista että käännytäään uskonnon puoleen. Homma vain on niin, että teologia ei auta ongelmaista ihmistä.Nyt jälkeenpäin minua ärsyttää teologiassa ja uskonnossa samat asiat mitkä ärsyttivät jo teini-iässä. Miksi on vain teologinen tiedekunta, kun maassa on uskonnonvapaus?Miksi ei ole esim. islmilaisuuden tai buddhalaisuuden tiedekuntaa Suomen yliopistoissa? Miksi yhtä uskontoa suositaan toisten kustannuksella ja valtio maksaa? Opiskelu teologisessa on olevinaan kriittistä,mutta sitä kritiikkiä ei kyllä taatusti sitten käytetä työelämässä (vrt. Kylliäisen tapaus)Kirkko haluaa työntekijöikseen Raamattuun sitoutuneita ihmisiä, eikö silloin olisi parasta että opiskelu on esim. Raamattuopistojen järjestämää eikä valtion? Nythän olet valmis papiksi kun olet suorittanut siihen vaadittavat kurssit teologisessa. Syy siihen että teologia on yhä yliopistoala on se että alalla halutaan olevan statusta, vaikka se status on yhteiskunnan maallistumisen myötä jo aikoja sitten mennyt.Papisto on nykyään matalapalkka-ala ja kohta naisvaltainen matalapalkka -ala.

En osaa kysymyksiisi tarkemmin vastata, mutta käypä etsimässä tietoa täältä:

http://www.helsinki.fi/teol/es/esittely.shtml (ks. työmarkkinat ja yleistä teologisesta tiedekunnasta)

Voit käydä myös teologian opiskelijoiden järjestön sivuilla: http://www.helsinki.fi/jarj/tyt/tyt.html
Kannattaa kysyä noita asioita siellä niitten keskustelupalstalla, niin saat todennäköisemmin asiantuntevia vastauksia kysymyksiisi kuin täältä.

Katso myös: http://www.helsinki.fi/jarj/tyt/outolintu/outolintu.pdf jossa on asiaa sellaisten teologien työllistymisestä jotka ei suuntaudu opettajiksi eikä kirkon palvelukseen.