"Uskon kun sanot, ettet halua loukata ketään, mutta tahtoisin pyytää: mieti aina viestiä kirjoittaessasi, olisiko jotain viestissä ilmaisemaasi ajatusta jo käsitelty. Minähän selitin sinulle, että aneissa ei ole kysymys lunastuksesta tai sovituksesta, edes sen korjaamisesta tai paikkaamisesta."
jos tarkoitat tuolla edelläkirjoittamallasi totta, niin ihmettelen sitä, että mitä varten sitten aneet on, mistä ne vapauttaa, jos niissä ei ole kysymys a)lunastuksesta b)sovituksesta c)korjaamisesta d)paikkaamisesta ????
jostakihan ne katolisen opin mukaan vapauttaa???
en ymmärrä, tuskin olen ainoa
jos tarkoitat tuolla edelläkirjoittamallasi totta, niin ihmettelen sitä, että mitä varten sitten aneet on, mistä ne vapauttaa, jos niissä ei ole kysymys a)lunastuksesta b)sovituksesta c)korjaamisesta d)paikkaamisesta ????
jostakihan ne katolisen opin mukaan vapauttaa???
en ymmärrä, tuskin olen ainoa
Vastaukset 24
Vanhimmat
ymmärrän toki kaupassa saatavien bonusten merkityksen, mutta en sitä miksi katolikkojen tarvitsee hankkia samanlaisia bonuksia jos niitä ei kerran Krituksen sovitustyön takia edes tarvitse.
Tuntuu naurettavalta että jossain 'pyhässä paikassa' olevan patsaan 'kunnioittaminen' tai 'pyhän lähteen vesi' voisi jotain ihmeitä tehdä. Tai että siitä tulisi jotain 'bonuksia' kuin S-marketista.
Vaikuttaa siltä että koko katolinen kirkko on vain aikuisten harrypotter-satu.
Vakavia harhoja.
Ane vapauttaa synnistä irtautumisesta.
Missä Jumala on sanonut niin?
Jumalan sanan mukaan siihen auttaa vain usko.
Herra, lisää meille uskoa, on osoitus rukouksen tarkoituksesta: saada uskoa.
Kun Jeesus kehoittaa valvomaan, koskee se juuri uskoa, muuten valvomisemme ei ole mitään.
Aikamme historia kertoo valtioista, joilta tyystin puuttuu kollektiivinen omatunto, vaikka jäljet ovat veriset.
Kun sama toistuu suuren kirkon kohdalla, herää kysymys, saako Pyhä Henki lainkaan vaikuttaa? Se näet johtaa kaikkeen totuuteen. PH on kuitenkin sidottu sanaan. Miten se vaikuttaa, jos sanaa kahlitaan?
Jumalan sanan hylkääminen ja Kristuksen sovintokuoleman vähättely varmasti johtaa paatumukseen. Tämä on nöyryyden ja rukouksen aihe kaikille kristityille.
--------------
Jos kenenkään kristityn lupaa uskoa rajoitetaan sillä, että hänellä ei ole tekoja, on hylätty Kristus ja kadotettu evankeliumi. Sanon, lupaa uskoa.
Jumalan kiitos, luterilainen opetuksemme korostaa, että jokainen armoa kaipaava saa omistaa armon ilman mitään ehtoja, missä tilanteessa tahansa.
Jos muualla on ahdasta, tulkaa ja ostakaa maitoa ja rieskaa ilman rahaa ja hinnatta. Tule, sellaisena kuin olet, Kristus on sinut vapahtanut!
"Kun Jeesus kehoittaa valvomaan, koskee se juuri uskoa, muuten valvomisemme ei ole mitään."
Usko on toki edellytys tällaiselle. Mutta tässä on (jälleen kerran) kysymys katolisen opin tahallisesta tarkastelusta huonoimmassa mahdollisessa valossa. Usko on aneidenkin saannun edellytys; ei se, että kaikki armon vastaanottaminen pohjaa uskoon, tarkoita sitä, etteikö Jumala voisi siunata uskovia heidän vaikeuksissaan ja lievittää heidän taakkaansa - muullakin tavalla kuin antamalla lisää uskoa.
"Jos kenenkään kristityn lupaa uskoa rajoitetaan sillä, että hänellä ei ole tekoja, on hylätty Kristus ja kadotettu evankeliumi. Sanon, lupaa uskoa."
Siksipä näin ei opetetakaan. Pyhän Hengen vaikuttamat teot torjunut uskova uskoo yhä. Hänen uskonsa vain ei pelasta, ellei hän palaa armoon.
"Jumalan kiitos, luterilainen opetuksemme korostaa, että jokainen armoa kaipaava saa omistaa armon ilman mitään ehtoja, missä tilanteessa tahansa."
Samoin katolilainen opetus. Mitään ehtoja ei ole. Jos sen salliminen, että Pyhä Henki vaikuttaa meissä hyvän elämän, on kutsuttavissa sanalla "ehto", silloin myös uskoa voi sanoa "ehdoksi" - mutta koko sana on menettänyt silloin merkityksensä. Kyse ei ole ansaitsemisesta tai vaatimuksista, vaan lahjan vastaanottamisesta.
Totta kai sinä tätä toistat loputtomiin: mutta Jumalan sana ei tätä asiaasi tue:
"Pyhän Hengen vaikuttamat teot torjunut uskova uskoo yhä. Hänen uskonsa vain ei pelasta, ellei hän palaa armoon".
Kamalaa ihmisoppia, muuta en sano!
Ainoastaan pilkka Pyhää Henkeä vastaan jää anteeksiantamatta. Se on Jumalan sana.
--------
Tuo uskon mitätöimisen viritelmä perustuu johonkin olemattomaan antropologiseen lähtökohtaan ja rakennelmaan vapaasta ratkaisuvallasta, mikä on illuusio ja näitä kahta vanh.käsitystä halkova juopa.
""Pyhän Hengen vaikuttamat teot torjunut uskova uskoo yhä. Hänen uskonsa vain ei pelasta, ellei hän palaa armoon". Kamalaa ihmisoppia, muuta en sano!"
Tuo "kamala ihmisoppi" vain sattuu löytymään Raamatusta (Jaakob 2). Kun Jaakob sanoo, että ilman tekoja usko on "hyödytön", "kuollut" ja "ei voi pelastaa", minkä noista sinä tulkitset jotenkin toisin? Voiko usko ilman tekoja pelastaa, jos Raamattu opettaa ettei se voi?
"Ainoastaan pilkka Pyhää Henkeä vastaan jää anteeksiantamatta. Se on Jumalan sana."
Aivan, koska Pyhän Hengen pilkka on yhtä kuin lopullinen paatuneisuus, jossa ihminen ei koskaan pyydä anteeksi.
Totta kai Pyhän Hengen vaikutuksen vastustamisen saa anteeksi, jos vain pyytää. Muttei silloin ole enää ongelmaa, ihminen on Jumalan anteeksiannon nojalla jälleen uusi luomus ja uskossaan vanhurskas.
"Tuo uskon mitätöimisen viritelmä perustuu johonkin olemattomaan antropologiseen lähtökohtaan ja rakennelmaan vapaasta ratkaisuvallasta, mikä on illuusio ja näitä kahta vanh.käsitystä halkova juopa."
Luterilaisuus vastustaa käsitystä vapaasta ratkaisuvallasta, jonka mukaan ihmisen tahto ei olisi syntiin sidottu ja kykenemätön toimimaan hyvin ilman Jumalan armoa. Mutta näin katolinen kirkko ei opetakaan, vaan sekin vastustaa tätä käsitystä. Kaikki on armoa.
Tekoihin turvaava puhuu teoista, armoon luottava puhuu armosta.
Minä uskon, että Kristuksen seurakunnassa hallitaan vain Jumalan sanalla.
Ihmissäännöillä, olivat kuinka erehtymättömän piispan sanelemia tahansa, ei ole valtaa sielujen yli.
"Muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
Siinä ei paljoa pyydetty tai tehty rippiä.
Siinä vain uskottiin.
Sen vuoksi, kukaan ihminen ei voi sijoittaa sieluja kiirastuleen ja päästää heitä sieltä paratiisiin tiettyjen temppujen tultua tehdyksi.
Kukaan piispa ei voi asettua poikkiteloin Kristuksen eteen tämän sanoessa: "tulkaa minun Isäni siunaamat".
Jos, jos Jumalan sana saa hallita sydämet, siellä asuu myös totuus.
Silloin korjataan empimättä vääryydet ja perutaan kiroukset. Tällaista ei ole vielä nähty, ainoastaan tätä silittelyä - ja sen pohjalla korkeakirkollista kommunikeafiilausta. En jaksa uskoa, että se on Jumalasta!
"Tekoihin turvaava puhuu teoista, armoon luottava puhuu armosta."
Jo pelkästään tekojen mainitseminenkin tekee ihmisestä tekoihin turvaavan? Turvaako Jaakob siis tekoihin, kun hän sanoo, että ilman niitä usko "on kuollut", "on hyödytön" ja "ei pelasta" (Jaakob 2)?
"Minä uskon, että Kristuksen seurakunnassa hallitaan vain Jumalan sanalla."
Apostoli Paavalin mukaan meidän tulee pysyä apostolisessa opetuksessa, annettiinpa se sitten kirjeessä (pyhä Raamattu) tai suullisesti (pyhä traditio).
""Muista minua, kun tulet valtakuntaasi". Siinä ei paljoa pyydetty tai tehty rippiä. Siinä vain uskottiin."
Ryöväri osoitti katumusta, mikä jo sinänsä on anteeksipyyntö. Hän antoi armon uudistaa itsensä. Ei siinä otettu kastettakaan, vaikka niin luterilainen kuin katolinen kirkko tunnustavat sen armonvälineeksi.
"Sen vuoksi, kukaan ihminen ei voi sijoittaa sieluja kiirastuleen ja päästää heitä sieltä paratiisiin tiettyjen temppujen tultua tehdyksi."
Paitsi Jumala. Kaikki kristityt (ja juutalaiset) uskovat kiirastuleen eli siihen, että Jumala puhdistaa pelastuvan syntisen täydellisesti kuoleman jälkeen.
"Kukaan piispa ei voi asettua poikkiteloin Kristuksen eteen tämän sanoessa: "tulkaa minun Isäni siunaamat"."
Niinpä ei kukaan väitäkään. Kiirastulessa oleva on jo Jumalan ikuisessa valtakunnassa; hän vain puhdistuu, jotta kestäisi Jumalan näkemisen kasvoista kasvoihin.
"Jos, jos Jumalan sana saa hallita sydämet, siellä asuu myös totuus. Silloin korjataan empimättä vääryydet ja perutaan kiroukset. Tällaista ei ole vielä nähty, ainoastaan tätä silittelyä - ja sen pohjalla korkeakirkollista kommunikeafiilausta. En jaksa uskoa, että se on Jumalasta!"
Minä en oikein ymmärrä, mitä kirkko olisi voinut muutakaan tehdä kuin pyytää anteeksi esim. uskonvainojen ajan pahoja tekoja. Ei niiden uhreja enää elä täällä maan päällä; viittasit Lutherin pannaanjulistamiseen, mutta sekään ei kestä kuin kuolemaan asti. Lähinnä tämä tuntuu kyykyttämiseltä: ei riitä että syntejä kadutaan, se pitää tehdä juuri sinun määrämälläsi tavalla. Lisäksi myös katolilaisia on vainottu ympäri maailmaa, mutten näe sinun vaatimassa korvauksia ja anteeksipyyntöä heille.
Paavali ei puhu sanaakaan rooman kirkon traditiosta. Hänen opetustensa suullinen traditio, todistus Kristuksesta, on ilmaistu evankeliumeissa ja kirjeissä ja apostolien teoissa. Normi rajoittuu niihin.
Olen huomaavinani, että uskon vaikuttavuutta pyritään rajaamaan sanomalla, ettei se pelasta.
Aktiivinen hylkääminen tms. on juristeriaa.
Jumala ei anna anteeksi pyytämisen ansiosta, vaan suuren rakkautensa ansiosta. Ryöväri ainoastaan uskoi.
Kaste, sehän on evankeliumin saarnaa näkyvässä muodossa, aivan kuin Kristus itse maan päällä ollessaan oli ikäänkuin sakramentti.
Mitään ei siis tapahdu, ellei uskota armolupauksen sanaa. Kastekin on omistettava uskolla, ei tehtynä tekona.
Kyllä kiroukset pitäisi perua ja vääryydet korjata.
Paavali ei puhu sanaakaan rooman kirkon traditiosta. Hänen opetustensa suullinen traditio, todistus Kristuksesta, on ilmaistu evankeliumeissa ja kirjeissä ja apostolien teoissa. Normi rajoittuu niihin."
Kaunis ajatus, mutta Raamattu ei opeta niin. Se ei nimeä ollenkaan, mitä kirjat ovat Pyhän Hengen innoittamia, eikä myöskään sano, että oikeastaan "pysykää suullisessa ja kirjallisessa opetuksessa" tarkoittaa "pysykää kirjallisessa opetuksessa, joka sisältää myös kaiken suullisen opetuksen".
"Olen huomaavinani, että uskon vaikuttavuutta pyritään rajaamaan sanomalla, ettei se pelasta.
Aktiivinen hylkääminen tms. on juristeriaa."
Ei se sitä sen enempää rajaa kuin mistä Jaakob puhuu sanoessaan ettei se pelasta ilman tekoja. Siksi et voi tuomita tällaista lausetta missä tahansa merkityksessä; sinun on myönnettävä, että siinä merkityksessä se on tosi, missä Jaakob sitä käyttää. Ja sitä merkitystä katolinen kirkko opettaakin.
"Jumala ei anna anteeksi pyytämisen ansiosta, vaan suuren rakkautensa ansiosta. Ryöväri ainoastaan uskoi."
Näin on. Hänen uskonsa sai hänessä aikaan katumuksen. Ei kukaan väittänyt, että anteeksianto johtui "pyytämisen ansiosta". Jumala antaa anteeksi vapaana lahjana. Tästä ei kuitenkaan voi tehdä sitä päätelmää, että uskova voisi elää kuin pellossa ja pelastua silti. Ryöväri ristillä ei enää voinut uudistaa elämäänsä muuten kuin sisäisesti, mutta meille muille se on osa Pyhän Hengen tekemää työtä meissä. Sen torjuminen on myös pelastuksen torjumista, sen vastaanottaminen armon hyväksymistä eikä mitään "ansiota". Väitän edelleen, että ihan samat ajatukset kelpaisivat kyllä sinulle jos ne sanoisi joku ei-katolilainen.
"Kaste, sehän on evankeliumin saarnaa näkyvässä muodossa, aivan kuin Kristus itse maan päällä ollessaan oli ikäänkuin sakramentti. Mitään ei siis tapahdu, ellei uskota armolupauksen sanaa. Kastekin on omistettava uskolla, ei tehtynä tekona."
Ja tästähän me olemme aivan yhtä mieltä. Mainitsin kasteen osoittaakseni, että vaikka usko on kaiken perusta ja tuollaisessa ääritilanteessa ei muuhun ole mahdollisuuksiakaan, ei Kristuksen tarjoamia armonvälineitä (oli sitten kyse kasteesta, ehtoollisesta, ripistä tai elämän uudistuksesta) voi niiden tarjolla ollessa hylätä hylkäämättä myös uskon pelastavuutta.
"Kyllä kiroukset pitäisi perua ja vääryydet korjata."
Tämä on pelkkää kyykyttämistä. Kirkko on pyytänyt anteeksi vääryyksiään, ja mitä muuta se voisi tehdä kun sukupolvia on jo kulunut? Eikä mikään pannaanjulistaminen koske kuolleita ihmisiä, joten Lutherin panna on jo rauennut.
Olet oikeassa!
Masoriittien toora tai Septuaginta ei todellakaan mainitse, mitkä Ut:n kaanoniin otetut kirjat edustavat apostolista oppia.
Kun valinta tehtiin pidettiin kriteerinä apostolien opetusta. Tekstit olivat koko ajan olleet käytössä. Se riittää. Mekin tiedämme, että kristityt ovat 1900 vuotta niitä lukeneet ja pitäneet niitä Jumalan ilmoituksena, norma normaticus.
Apostolien suullisesta traditiosta meillä on tieto ainoastaan tämän sekundäärisen aineiston, kirjeiden ja evankeliumien kautta.
Sitä ratkaisua ei ole tarvis muuttaa, koska apostolien opetus on myös tradition kehitykselle normatiivinen.
Jos paavi alkaa nyt opettamaan samalla tavalla kuin Paavali Roomalaiskirjeessä ja Galatalaiskirjeessä, tervehtii kristikunta sitä ilolla ja katsoo hänen seuraavan apostolista traditiota.
Jeesus itse jättää tulkinnan kristityille: minun lampaani tuntevat minun ääneni...
Saman ennustuksen mukaan, miljoonat ovat vierasta ääntä paenneet..
Saksassakin evankelisten määrä oli 75 %, kunnes miekka hoiti sen, mihin Jumalan sanaa ei ollut löytynyt.
"Olet oikeassa! Masoriittien toora tai Septuaginta ei todellakaan mainitse, mitkä Ut:n kaanoniin otetut kirjat edustavat apostolista oppia.
Kun valinta tehtiin pidettiin kriteerinä apostolien opetusta. Tekstit olivat koko ajan olleet käytössä. Se riittää. Mekin tiedämme, että kristityt ovat 1900 vuotta niitä lukeneet ja pitäneet niitä Jumalan ilmoituksena, norma normaticus."
Sillä, että "näin tehdään, koska näin on ennenkin tehty", on eräs toinenkin nimitys. Ei se sen pelottavampaa ole.
"Apostolien suullisesta traditiosta meillä on tieto ainoastaan tämän sekundäärisen aineiston, kirjeiden ja evankeliumien kautta."
Mistä sinä sen tiedät? Onhan meillä siitä todisteet sikäli kuin monien UT:n kirjojen kanonisuudesta? Näin on ennenkin uskottu, uskotaan siis nytkin.
"Sitä ratkaisua ei ole tarvis muuttaa, koska apostolien opetus on myös tradition kehitykselle normatiivinen."
Sellaista ratkaisua ei koskaan ole tehty, että apostolinen Raamatun ulkopuolinen traditio on kadotettu. Tunnustatpa sen vain yhdeltä osaltaan (UT:n kaanon) tai muiltakin osin, olet silti siitä riippuvainen.
"Jos paavi alkaa nyt opettamaan samalla tavalla kuin Paavali Roomalaiskirjeessä ja Galatalaiskirjeessä, tervehtii kristikunta sitä ilolla ja katsoo hänen seuraavan apostolista traditiota."
Katolinen kirkko opettaa kuten Raamattu tekee - ja sen ei edes tarvitse kieltäytyä keskustelemasta Jaakobin kirjeen 2. luvusta.
"Jeesus itse jättää tulkinnan kristityille: minun lampaani tuntevat minun ääneni..."
Useimmat kristityt tervehtivät paavia ilolla jo nyt.
"Saksassakin evankelisten määrä oli 75 %, kunnes miekka hoiti sen, mihin Jumalan sanaa ei ollut löytynyt."
Englannissa katolisten määrä oli 100 %, kunnes miekka puhui.
viekasta propagandaa.
...mikä osapuoli tässä on kantansa Raamatulla perustellut ja mikä suorastaan kieltäytynyt käsittelemästä asian kaikkia raamatullisia puolia. Ironista on, ettei tässä olla edes luterilaisuuden kanssa erimielisiä, vaan tämän henkilön yksityisten mielipiteiden.
Luulen, että vähän siellä loppujen lopuksi havaitaan, ellei Herra uutta avaa.
Ilmenihän jo aikaa sitten, että uskon perustaksi ei pelkkä Raamattu riitä.
Ihmisten perässä juokseminen ei tosin ole niinkään harvinaista. Monien lahkojen tunnuspiirteenä on se, että Mestari on erehtymätön. Se on antikristillistä, se.
Apostolit näyttävät olleen siinä määrin syntisempiä, että he erehtyivät, kuten Apt 17 kertoo, samoin Gal 2.
Jaakob kyllä kelpaa, mutta ei Paavalin kaatajaksi. Kun uskon merkitys on selvä, se ei kaipaa taktiikkaa eikä sivulauseita.´Siitä tulee silloin kaiken keskus.
Jotain kertoo vallitsevasta traditiosta sekin, että "Jumalan armolupauksiin tarttuminen" koettiin inhottavan vieraaksi ja lu.. laiseksi.
Sanan merkitys uskolle on erilainen.
Harhojen sokea puolustaminen, viime kädessä sillä, etteivät ole olleet virallista opetusta,
vaikka niitä on julistettu uskottavaksi halki Euroopan ja
pantu sotien ja vainojen perustaksi, on kovaa.
Hienoa, että Raamattu kuitenkin on käytössä.
Ilman muuta oikeaakin opetusta on.
Jumalan sana ei palaa tyhjänä takaisin. Kuka tietää, minkälaista reformaatiota ja heräystä syntyy sitten kun Jumala niin tahtoo ja missä niin tahtoo.
Sitä ei voi estää yksikään piispa, vaikka olisi kuinka erehtymätön. Onhan se kerran nähty.
Nyt kristikunta voi olla yhteisten koettelemusten edessä. Suunta on osin jo tiedossa.
"Ilmenihän jo aikaa sitten, että uskon perustaksi ei pelkkä Raamattu riitä."
Kuten ei apostoli Paavalillekaan.
"Ihmisten perässä juokseminen ei tosin ole niinkään harvinaista. Monien lahkojen tunnuspiirteenä on se, että Mestari on erehtymätön. Se on antikristillistä, se. Apostolit näyttävät olleen siinä määrin syntisempiä, että he erehtyivät, kuten Apt 17 kertoo, samoin Gal 2."
Ei se näin ole. Lahkojen tunnuspiirteenä on kritiikitön suhtautuminen johtajiin, olipa kyse sitten opista tai käytännöstä. Katolilaiset taas uskovat kirkon erehtymättömyyden olevan johtajien käytössä vain silloin, kun he määräävät kirkon kaikki jäsenet uskomaan jonkin uskon- tai moraaliopin. Gal. 2 kertoo virheellisistä teoista (hurskastelusta), ei virheellisestä opetuksesta. Apt. 17 ei kerro erehdyksestä ollenkaan, taisit antaa väärän paikan.
"Jaakob kyllä kelpaa, mutta ei Paavalin kaatajaksi. Kun uskon merkitys on selvä, se ei kaipaa taktiikkaa eikä sivulauseita.´Siitä tulee silloin kaiken keskus."
Kaiken keskus on Jeesus Kristus; usko ei koskaan osoita vanhurskauttamisen pohjana itseensä, vaan Kristukseen. Jaakob sanoo kirjeensä 2. luvussa, että usko, joka ei tule todeksi teoissa, "on kuollut", "on hyödytön" ja "ei voi pelastaa". Jos sinä jotenkin saat väännettyä tuon siihen muotoon, että se on elävä, on hyödyllinen ja pelastaa, nostan hattua.
"Jotain kertoo vallitsevasta traditiosta sekin, että "Jumalan armolupauksiin tarttuminen" koettiin inhottavan vieraaksi ja lu.. laiseksi. Sanan merkitys uskolle on erilainen."
Pikemminkin hopsulia tuntui ärsyttävän se tapa, että fraseologialla väistetään itse asiasta puhuminen. Sinulle on osoitettu, että jos katolilaisten näkemystä tästä asiasta pidetään pelastuksen "ansaitsemisena" teoilla, on väistämätöntä pitää luterilaisten näkemystä pelastuksen "ansaitsemisena" uskolla. Sinä vastaat tähän että "uskohan on vain Jumalan armolupauksiin tarttumista" - no entäs sitten, samassa merkityksessä ovat hyvät teotkin katolisen näkemyksen mukaan vain Jumalan armolupauksiin täyttymistä. Ongelma on, että kun tuolla sinänsä hyvällä kuvauksella kuorrutetaan jokin opillinen käsitys, sen katsotaan kumoavan aiemmat osoitukset siitä, että katolinen oppi on yhtä armollinen kuin se.
"Harhojen sokea puolustaminen, viime kädessä sillä, etteivät ole olleet virallista opetusta,
vaikka niitä on julistettu uskottavaksi halki Euroopan ja pantu sotien ja vainojen perustaksi, on kovaa."
Sotien ja vainojen perustaksi ei varmasti ole pantu yhtäkään vanhurskauttamiseen liittyvää opetusta, ennen kuin itse oppi on tehty viralliseksi.
Näin vastakysymyksenä: oletko sinä tyytyväinen protestantismin taipumukseen jakautua jakautumistaan? Onko se Jumalan tarkoittama osa kristinuskoa? Onko sille nähtävissä vaihtoehtoa (varsinkin kun uskonnollinen herätys usein vain kiihdyttää kyseistä prosessia)?
"jos tarkoitat tuolla edelläkirjoittamallasi totta, niin ihmettelen sitä, että mitä varten sitten aneet on, mistä ne vapauttaa, jos niissä ei ole kysymys a)lunastuksesta b)sovituksesta c)korjaamisesta d)paikkaamisesta ???? jostakihan ne katolisen opin mukaan vapauttaa???"
Synnin ajallisista seurauksista, joissa ei ole kysymys rangaistuksesta vaan synnistä irtautumisesta. Tai oikeastaan, aneet eivät vapauta vaan se vapautus on nimeltään "ane". Jumala vapauttaa.
Nana-namin kommentti on hyvä esimerkki meille kaikille, kuinka ei kannata keskustella.
sanoa, että haloo,haloo, onko valooo ? joskus lapsille sanottiin, kun ne olivat "hölinäpäällä", että onkos sitä käyty höpönassun majalla ?
näitten "anekauppiaiden" kohdalla voisi kyllä sanoa melkein samaa
mutta hyvää vuodenjatkoa kaikille, en tällä kertaa jaksa tästä aiheesta "vääntää" tämän enempää, moit
...anekauppa on historiaa. Voimme piupautella kauppiaille siis yhdessä.
miehenä huomasit varmaan sitaatit sen sanan kohdalla
Mieheksi minua kutsutaan, tarkaksi harvemmin.
On ikävää kuitata toisten uskoa tuolla tavalla.
Vapaan ratkaisuvallan opetusta ei ole tietääkseni kumottu. Ei se tule esille YJV:ssä eikä katol katekismuksessa
Katolinen kirkko opettaa ihmisen vapaan tahdon säilyneen; tämä tarkoittaa, että ihmisellä on mahdollisuus torjua armo, ja että hyväksyessään armon hän on sen armon toiminnassa armon vaikutuksesta mukana koko persoonallaan.
Sellaista vapaata ratkaisuvaltaa kirkko ei ole koskaan opettanut, että ihminen pystyisi valitsemaan uskon, hyvän elämän tai edes armon ilman Jumalan armoa. Ks. Trenton konsiili, sessio 6, kanonit 1, 4 ja 5.
Tästä juuri on kysymys, omasta vaikutuksesta ja sen vapaudesta.
...opetus, jota luterilainen kirkko ei vastusta. Meidän vaikutuksemme, yhteistyömme armon kanssa on sekin armon vaikuttamaa ja Jumalan työtä. Meidän vapautemme johtuu hänen armostaan - ilman sitä vapaus on vain negatiivinen.