voisko joku

niin että sydänkin ymmärtäisi.

Mulla on ollut ihanista ihanin mies kuvioissa, ystävyydestä yhteisiin öihin vei tiemme. Alussa hellää, ihanaa ja kaunista. Sovittiin ettei mitään vakavaa, mutta tottakai tyhmä sydämeni hänen käytöksensä perusteella toivoi muuta.

Miehen käytös viileni, tässä meidän välillä muutama este muutenki, ei tosin mitään parisuhteita tms. Silti pari kertaa päädytty yhteen, vaikka päädyttiin siihen että kaikki on loppu.

Tiedän että hän viettää öitä nykyään toisen luona, silti kohdatessamme on samanlainen kuin aina ennenkin minua kohtaan. Olen mustasukkainen ja joudun katselemaan kuinka poistuu samoista paikoista muualle kuin minun viereeni tai yksin kotiin.

Kysymys kuuluukin: miten hitossa mä sen unohdan. En enää edes halua kaivata, en halua olla vain joku. ja silti yhä ajattelen sitä ihmistä, silti kaipaan ja sydän toivoo vaikka yritän tolkuttaa itselleni ettei kannata. Miten hitossa mä saan nää tunteet loppumaan?

Se ei halua mua, se on selvää, mä en halua sitä vain puoliksi, se on selvää, en ole kuitenkaan kertonut tunteista miehelle, ennemminkin olen vakuuttanut ettei niitä ole. Ja silti mä toivon että ehkä sittenkin ja jospa sittenkin. Sanokaa nyt hyvät ihmiset mulle jotain millä mä pääsen tästä yli ja ympäri.
19801
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 19

Vanhimmat

kun olet ensin kertonut tunteistasi miehelle.

Äänestä
  • ..saada hänet vaivaantumaan ja mahdollisesti päättää ystävyytemme siihen..?

    sen ehkä tekisin jos kuvioissa ei ketään toista olisi, hänellä siis. sillä eikö se kerro jo ettei minua halua jos pystyy toisen kanssa olemaan?

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    ..saada hänet vaivaantumaan ja mahdollisesti päättää ystävyytemme siihen..?

    sen ehkä tekisin jos kuvioissa ei ketään toista olisi, hänellä siis. sillä eikö se kerro jo ettei minua halua jos pystyy toisen kanssa olemaan?

    ellei kysy.. Ja ei tuo toisen kanssa oleminen kerro koko totuutta..

    Niin tai näin.. Voitko oikeasti olla tämän miehen kanssa VAIN ystävä? Jos pystyt niin ei siinä sitten mitään, mutta jotenkin epäilyttää.

    Äänestä

  • sarvikuonokas kirjoitti:

    ellei kysy.. Ja ei tuo toisen kanssa oleminen kerro koko totuutta..

    Niin tai näin.. Voitko oikeasti olla tämän miehen kanssa VAIN ystävä? Jos pystyt niin ei siinä sitten mitään, mutta jotenkin epäilyttää.

    olen ajatellut että joskus vielä kaikki palaa ennalleen. en todella tiedä.

    kai siihen liittyy sekin etten uskalla paljastaa, etten menetä kasvojani. pelkuruutta.

    mä vaan itse tiedän että en pystyisi kenenkään muun kanssa olemaan juuri nyt, paitsi ehkä näyttääkseni hänelle että minua ei mikään haittaa hänen puuhissaan. eikä minusta ole semmoiseen joten en ala kenenkään kanssa mitään säätämään.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    olen ajatellut että joskus vielä kaikki palaa ennalleen. en todella tiedä.

    kai siihen liittyy sekin etten uskalla paljastaa, etten menetä kasvojani. pelkuruutta.

    mä vaan itse tiedän että en pystyisi kenenkään muun kanssa olemaan juuri nyt, paitsi ehkä näyttääkseni hänelle että minua ei mikään haittaa hänen puuhissaan. eikä minusta ole semmoiseen joten en ala kenenkään kanssa mitään säätämään.

    kun keksit ratkaisun..

    Äänestä

aloittaisit siitä, ettet käy samoissa paikoissa kuin mies. Pitäis kyllä onnistua ellei ole samat työ- tai opiskelukuviot. Sitten vaan annat itsellesi aikaa. Joskus kestää kauan, mutta ainakin itselläni asiat unohtuu kun niitä ei näe tai kuule eikä asiaa itse aktiivisesti palauttele mieleen.

Tiedän mistä puhun. Olen jopa muuttanut työpaikkaa ja kaupunkia unohtaakseni erään ihmisen. Kauan se kesti, mutta onnistui.

Äänestä
  • varmasti onnistuukin jos on joku ihan random tyyppi, mutta miten sä kerrot ystävälle että sori, en nyt enää aio viettää aikaa sun kanssa ja lopetetaanko yhteydenpito. kun juurikin haluaisin pitää sen mun ystävänä edelleen. jos luet yltä niin sen takia en ole tunteistakaan kertonut.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    varmasti onnistuukin jos on joku ihan random tyyppi, mutta miten sä kerrot ystävälle että sori, en nyt enää aio viettää aikaa sun kanssa ja lopetetaanko yhteydenpito. kun juurikin haluaisin pitää sen mun ystävänä edelleen. jos luet yltä niin sen takia en ole tunteistakaan kertonut.

    Tietää mitä pitäisi tehdä mutta juurikin tuon asian sanominen on vaikeaa...

    Voit ilmaista asian paremminkin kuin mitä tuossa puhut.

    Esim. että haluat olla ystävä niin kuin aina, mutta juuri nyt siitä ei tule mitään ja että tarviit hetken itsesi keräämiseen...

    Pahin vaihtoehto on että jatkat koko loppuelämäsi tuota "ehkä sittenkin / entä jos" - ajattelumallia. Veikkaan että ette oikeasti pysty olemaan ystäviä niin pitkään kuin teillä on noita jännitteitä olemassa.

    "Se ei ole helppoa, mutta se on yksikertaista".

    Kannattaa kaikesta huolimatta ajatella parasta asiaa mitä voit teoillasi saada itsellesi aikaan.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    varmasti onnistuukin jos on joku ihan random tyyppi, mutta miten sä kerrot ystävälle että sori, en nyt enää aio viettää aikaa sun kanssa ja lopetetaanko yhteydenpito. kun juurikin haluaisin pitää sen mun ystävänä edelleen. jos luet yltä niin sen takia en ole tunteistakaan kertonut.

    että noin 6 vuotta tein aktiivisia toimenpiteitä unohtaakseni. sinä aikana en kyennyt edes ajattelemaan muita vastakkaisen sukupuolen edustajia vakavammin, saati olemaan heidän kanssaan tekemisissä.

    ystävä, jonka kanssa harjoitetaan seksiä...hmmmm....tätä en ole koskaan tajunnut, eikä minun tarvitsekaan. yhtään exää ei ole ystävänä, kaveriksi vois yhtä ehkä luonnehtia, mutta tekemisissä ollaan suurin piirtein 2 kertaa vuodessa ja silloinkin satunnaisesti tai pelkällä sähköpostilla.

    yhteydenpito hiipuu, kun toinen sen lopettaa.

    sinä teet oman elämäsi valinnat. jos haluat kiduttaa itseäsi enemmälti, niin se on vapaa valintasi.

    Äänestä

  • sarvikuonokas kirjoitti:

    Tietää mitä pitäisi tehdä mutta juurikin tuon asian sanominen on vaikeaa...

    Voit ilmaista asian paremminkin kuin mitä tuossa puhut.

    Esim. että haluat olla ystävä niin kuin aina, mutta juuri nyt siitä ei tule mitään ja että tarviit hetken itsesi keräämiseen...

    Pahin vaihtoehto on että jatkat koko loppuelämäsi tuota "ehkä sittenkin / entä jos" - ajattelumallia. Veikkaan että ette oikeasti pysty olemaan ystäviä niin pitkään kuin teillä on noita jännitteitä olemassa.

    "Se ei ole helppoa, mutta se on yksikertaista".

    Kannattaa kaikesta huolimatta ajatella parasta asiaa mitä voit teoillasi saada itsellesi aikaan.

    se voi olla viisasta.. sen tiedän ettei näin voi jatkua. ei kestä pää.

    toisinaan sitä toivoisi että kaiken voisi pyyhkiä pois ja palata entiseen, vaikka kuulemma aina pitää olla onnellinen että on rakkautta tuntenut vaikka siitä seuraisi mitä. mutta just nyt vaan ottaisin näiden tunteiden tilalle sen entisen ajan.

    kai mä myös pelkään vähän että se on sille ihan sama ollaanko me enää edes ystäviä.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    se voi olla viisasta.. sen tiedän ettei näin voi jatkua. ei kestä pää.

    toisinaan sitä toivoisi että kaiken voisi pyyhkiä pois ja palata entiseen, vaikka kuulemma aina pitää olla onnellinen että on rakkautta tuntenut vaikka siitä seuraisi mitä. mutta just nyt vaan ottaisin näiden tunteiden tilalle sen entisen ajan.

    kai mä myös pelkään vähän että se on sille ihan sama ollaanko me enää edes ystäviä.

    Mitä sä sellasella "ystävällä" teet joka noin sanoisi?

    Ei kannata elää haavemaailmassa. Jos oikeasti pelkosi käyvät toteen niin ajattelet vain että miksi et ottanut asiaa puheeksi aikaisemmin..

    Rohkeutta nyt!

    Äänestä

  • sen verran, kirjoitti:

    että noin 6 vuotta tein aktiivisia toimenpiteitä unohtaakseni. sinä aikana en kyennyt edes ajattelemaan muita vastakkaisen sukupuolen edustajia vakavammin, saati olemaan heidän kanssaan tekemisissä.

    ystävä, jonka kanssa harjoitetaan seksiä...hmmmm....tätä en ole koskaan tajunnut, eikä minun tarvitsekaan. yhtään exää ei ole ystävänä, kaveriksi vois yhtä ehkä luonnehtia, mutta tekemisissä ollaan suurin piirtein 2 kertaa vuodessa ja silloinkin satunnaisesti tai pelkällä sähköpostilla.

    yhteydenpito hiipuu, kun toinen sen lopettaa.

    sinä teet oman elämäsi valinnat. jos haluat kiduttaa itseäsi enemmälti, niin se on vapaa valintasi.

    en minäkään ole koskaan tämmöistä suunnitellut, en vaan haluaisi heivata ihmistä elämästäni. halaisin vain nämä tunteet pois, toki ymmärrän ja tiedän että kaikki ei sormia napsauttamalla parane..

    toisinaan sitä tekee virheitä elämässään.

    Äänestä

  • sarvikuonokas kirjoitti:

    Mitä sä sellasella "ystävällä" teet joka noin sanoisi?

    Ei kannata elää haavemaailmassa. Jos oikeasti pelkosi käyvät toteen niin ajattelet vain että miksi et ottanut asiaa puheeksi aikaisemmin..

    Rohkeutta nyt!

    lähinnä tämmöinen ylikierroksilla käyvän mielen pelko, maalaa kaikki kauhukuvat mitä löytyy.

    okei, mä olen rohkea. kiitos :)

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    lähinnä tämmöinen ylikierroksilla käyvän mielen pelko, maalaa kaikki kauhukuvat mitä löytyy.

    okei, mä olen rohkea. kiitos :)

    Puhuttuasi suusi puhtaaksi voit olla tyytyväinen ja todeta että itse et pysty asialle enempää tekemään.

    Äänestä

  • sarvikuonokas kirjoitti:

    Puhuttuasi suusi puhtaaksi voit olla tyytyväinen ja todeta että itse et pysty asialle enempää tekemään.

    kai tässä on yrittänyt suojella itseään, vaikka tosiasiassa hajottanut enemmän. uskotellut itselleen että kaikki voi jatkua niin kuin ennenkin, ja luultavasti juuri se että olen puhunut toista kuin totuutta saa minut ajattelemaan että ehkä hänkin tekee niin. mikä taas aiheuttaa turhaa toivoa.

    kolikko pyörinyt ympyrää eikä ole tiennyt kummalle puolelle kaatua.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    kai tässä on yrittänyt suojella itseään, vaikka tosiasiassa hajottanut enemmän. uskotellut itselleen että kaikki voi jatkua niin kuin ennenkin, ja luultavasti juuri se että olen puhunut toista kuin totuutta saa minut ajattelemaan että ehkä hänkin tekee niin. mikä taas aiheuttaa turhaa toivoa.

    kolikko pyörinyt ympyrää eikä ole tiennyt kummalle puolelle kaatua.

    Eikös tässä sun tapauksessa tuo kolikko ole pelkästään pyörinyt =)..

    Tönäse kumoon =)

    Äänestä

  • sarvikuonokas kirjoitti:

    Eikös tässä sun tapauksessa tuo kolikko ole pelkästään pyörinyt =)..

    Tönäse kumoon =)

    nii tuo on kai tehtävä... mä tönäsesen sen.. :P

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    en minäkään ole koskaan tämmöistä suunnitellut, en vaan haluaisi heivata ihmistä elämästäni. halaisin vain nämä tunteet pois, toki ymmärrän ja tiedän että kaikki ei sormia napsauttamalla parane..

    toisinaan sitä tekee virheitä elämässään.

    Ilahduin suunnattomasti kun näin taas nimimerkin ap. Toivoo: se sun fani!

    Äänestä

7 sekuntia ihastua ja iäisyys unohtaa.

Miksi asiat pitäisi yleensäkään unohtaa. Se kun kumminkin on mahdotonta, etenki jos asiat on jääny loppuun saakka käsittelemättä. Niinkuin nyt. Mies on varmaan pitänyt oman osansa hänen tekemästään sopimuksesta ja sulle on tullu tunteet mukaan, joita ei pitäny päästää. Ihanaa ja ikävää, ainahan se menee niin.

Asiat pitää ensin hyväksyä että ne voi päästää käsistään. Siitä ei sit tullukkaa mitään ja sydän saa parantua rauhassa. Ei niitä tunteita pitäis unohtaa antaa niiden tunteiden vaan olla mut tiedostaa se että ei enää koskaan, mies on vaan yks mies muiden joukossa. Pitäis katsella vähän muita komitustuksia, sillä silmällä. Vaikeeta tietenkin, mut ei mahdotonta.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


nyt sanoa mulle kirjoitti:

niin että sydänkin ymmärtäisi.

Mulla on ollut ihanista ihanin mies kuvioissa, ystävyydestä yhteisiin öihin vei tiemme. Alussa hellää, ihanaa ja kaunista. Sovittiin ettei mitään vakavaa, mutta tottakai tyhmä sydämeni hänen käytöksensä perusteella toivoi muuta.

Miehen käytös viileni, tässä meidän välillä muutama este muutenki, ei tosin mitään parisuhteita tms. Silti pari kertaa päädytty yhteen, vaikka päädyttiin siihen että kaikki on loppu.

Tiedän että hän viettää öitä nykyään toisen luona, silti kohdatessamme on samanlainen kuin aina ennenkin minua kohtaan. Olen mustasukkainen ja joudun katselemaan kuinka poistuu samoista paikoista muualle kuin minun viereeni tai yksin kotiin.

Kysymys kuuluukin: miten hitossa mä sen unohdan. En enää edes halua kaivata, en halua olla vain joku. ja silti yhä ajattelen sitä ihmistä, silti kaipaan ja sydän toivoo vaikka yritän tolkuttaa itselleni ettei kannata. Miten hitossa mä saan nää tunteet loppumaan?

Se ei halua mua, se on selvää, mä en halua sitä vain puoliksi, se on selvää, en ole kuitenkaan kertonut tunteista miehelle, ennemminkin olen vakuuttanut ettei niitä ole. Ja silti mä toivon että ehkä sittenkin ja jospa sittenkin. Sanokaa nyt hyvät ihmiset mulle jotain millä mä pääsen tästä yli ja ympäri.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu