Olen vihainen itselleni koska olen antanut puolet elämästäni mennä hukkaan. Olen vihainen koska olen antanut itseni elää avioliitossa, jossa olen ollut pelkkä itsestäänselvyys ja välinpitämättömyyden kohde.
Olen vihainen sinulle, koska annoit itsellesi luvan ihastua vieraaseen mieheen, ja siitä johtuen laiminlöit ja olit välinpitämätön omaa perhettäsi ja miestäsi kohtaan, ja näin aiheutit perheen hajoamisen!!
Ja minäkin olin niin saatanan pölvästi että uhrasin kaiken perheen eteen ja mitä sain ??
Olisin (ja yritinkin) tehnyt ihan mitä vain, että normaali parisuhde ja rakkaus olisi voinut toteutua!!
Voi vittu minkä teit !!
Kykenen itse tuntemaan ja rakastamaan, se on päivänselvää!!
Sinä et ansaitse minun rakkauttani, se on varmaa, et ole koskaan ansainnutkaan.
Ja sinun välinpitämättömyyden luovutan kokonaan sinulle itsellesi, tai jollekin valitulle, oma asiasi.
Ne tunteet jotka sinulla näin, kohdistuivat lähes poikkeuksetta, lapsiin, itseesi, omaan sukuun, omiin kavereihin, omiin harrastusiin ja koiriin. Ei kai noin monen kohteen jälkeen voi olla enää mitään jäljellä.
Tämä on kirjoitettu 4.1.2008 klo 18.00-
¤selvinpäin
¤juuri niin kuin ole sillä hetkellä tuntenut
¤mitään kaunistelematta
¤niillä sanoilla kuin ajattelukin on edennyt
Olen vihainen sinulle, koska annoit itsellesi luvan ihastua vieraaseen mieheen, ja siitä johtuen laiminlöit ja olit välinpitämätön omaa perhettäsi ja miestäsi kohtaan, ja näin aiheutit perheen hajoamisen!!
Ja minäkin olin niin saatanan pölvästi että uhrasin kaiken perheen eteen ja mitä sain ??
Olisin (ja yritinkin) tehnyt ihan mitä vain, että normaali parisuhde ja rakkaus olisi voinut toteutua!!
Voi vittu minkä teit !!
Kykenen itse tuntemaan ja rakastamaan, se on päivänselvää!!
Sinä et ansaitse minun rakkauttani, se on varmaa, et ole koskaan ansainnutkaan.
Ja sinun välinpitämättömyyden luovutan kokonaan sinulle itsellesi, tai jollekin valitulle, oma asiasi.
Ne tunteet jotka sinulla näin, kohdistuivat lähes poikkeuksetta, lapsiin, itseesi, omaan sukuun, omiin kavereihin, omiin harrastusiin ja koiriin. Ei kai noin monen kohteen jälkeen voi olla enää mitään jäljellä.
Tämä on kirjoitettu 4.1.2008 klo 18.00-
¤selvinpäin
¤juuri niin kuin ole sillä hetkellä tuntenut
¤mitään kaunistelematta
¤niillä sanoilla kuin ajattelukin on edennyt
Vastaukset 8
Vanhimmat
.. on pahinta kaikesta. Jos susta tuntuu, että olet saanut avioliitossa välinpitämättömyyttä osaksesi enemmän kuin tarpeeksi, niin siihen ei kenenkään pidä alistua. Anna mennä. Omassani, puoli elämää kestäneessä liitossa sain yltäkylläisesti vain välinpitämättömyyttä, jonka avulla minua koitetiin alistaa ja nöyryyttää, mutta kun en alistunut narsistin oikkuihin, niin se jatkui. Kun lopulta pääsin yli 2 vuotta sitten eroon tästä 'taiteilijasta', olen ollut onnellinen. Taistelin toistakymmenta vuotta liiton olemassaolon puolesta, tein todella kaikkeni sen ja perheen eteen, mutta mikään ei auttanut. Kun lopulta tajusin, että henki menee jos vielä kärsin, niin hetkeäkän en ole kaivannut välinpitämätöntä, itsekästä miestä, joka eli vain itselleen. Rankkaa on ollut vain huoltajuuksien ja osituksen kanssa, jotka nekin ovat kaikki jääneet minun hoidettavakseni ja hän on vain nakellut kapuloita rattaisiin edelleen välinpitämättömyydellä. Jos molemmat eivät ole valmiita tekemään liiton eteen, niin silloin kärsitään yhdessä. Ja voi valita joko kärsimysen tai kärsimyksen lopettamisen erolla. Ainakin voimme sanoa, että teimme kaikkemme, ja jos se ei auta, niin sille ei sitten voi mitään.
Yli puolet elämästäni vietin tällaisen naisen kanssa ja monet itkut on saanut aikamies itkeä...syksyllä se loppui, kun sain tietää taas uudesta miehestä...olen tosi rikki, mutta onnellinen, että se helevetti on nyt loppu. Itse en varmaankaan pysty enää koskaan minkäänlaiseen parisuhteeseen.
Joten, tiedän tunteesi.
voi voi, noin suunnaton viha ja katkeruus. Ei liene helppoa. Osaatko itse katsoa oman napasi ulkopuolelle? Onko kukaan meistä sen arvoinen että 100%:n huomion ja rakkauden saa joka hetki, tuskin. Miettipä sitä, sitä pikku ihmistä itsessäsi joka huutaa kuin lapsi, josko sen olisi pikkuisen syytä kasvaa.....
Minusta tuollaiset purkaukset kuulostaa juuri siltä että haluaa kaiken huomion kohdistettavaksi pois itsestä.
Sama toisin sanoin: on itse tehnyt jotain mitä salailee, ja kun löytää kumpanistaan "virheen" nostaa hirveän metakan jotta kumppani näyttäisi syylliseltä.
Muuta syytä tuollaiseen haukkumiseen ei voi olla. Ja olikohan se rakkautta ensinkään tämän puolelta. Liekkö taloudellista/sosiaalista riippuvuutta ja nyt vituttaa kun taloudellinen/sosiaalinen hyöty lakkaa. Ei olisi ensimmäinen.
Tää palstaha on kirjoittajalle paikka, jossa voi purkaa tunteitaan. Jutut on nimettömänä tehty ja kohde on tuntematon.
Ei kai kukaan tänne kirjoita saadaksen yo kahden kommentoijan itsekeskeistä paskaa silmilleen, jolla yritetään edelleenkin pahentaa toisen olotilaa. Outoa narsismia, ja ihan vika paikassa.
Kirjoitelkaa vaan ihmiset niistä omista tunnoistanne, se helpottaa.
Itse olen saman kokenut.
tossa joku edeltäjä kenelle vastasit kirjotti riippuvuussuhteesta, sen loppumisesta ym.
mun ex vaimosta tuli esiin erovaiheessa että ei se musta ollut kai koskaan kiinnostunut ihmisenä. se halusi lapsia ja kun edellinen mies ei halunnut tämä nainen otti uuden. minut. sen se kyllä paljasti jo ennen kun erottiin mut en meinannut uskoa.
rahaakin minulla piti olla että nainen voi olla kotona hoitamass lapsia. jonkun mielestä tää on ihan ok tällänen. meninhän sen kanssa naimisiin. ketää ei vitussakaan kiinnosta että se kusetti mut naimisiin.
kun avis alkoi rakoilla tuli riitoja ja kaikenlaista paskaa niskaan aloin tehdä enemmän töitä. töissä oli rauhallisempaa ja rahaakin tuli. akka vaan ei ollu tyytyväinen kun mun olisi pitänyt olla kotona hoitamassa lapsia että hän pääsee välillä shoppailemaan!
jossain riidoissa tuli pariin otteeseen ilmi ettei se musta muuta halunnut kuin lapsilleen isän
summasummarum aloin vihata koko akkaa, mutta tapasin ihan toisen naisen. tiesin ja päätin että ero on edessä. akka nosti äläkän kun olin sen mielestä kusettanut sitä. asiahan oli toisinpäin. kun se joutui nokikkain uuden naiseni kanssa se huusi sille ettei minusta ole kuin elättäjäksi ja pankiksi, eikä ole yhtään kateellinen kun sai tälläsen paskiaisen vaivoikseen.
ero ei mennyt akalle jakeluun vaan se kuvitteli että mun pitäisi sitä elättää vielä sen jälkeenkin. se oli itse mokannut siinä aviksen aikana en kerro mitä, mutta elättäjäksi ei minua saanut. elätän vain lapsiani kohtuullisella summalla. nyt on akka joutunut opiskelemaan ammattia ja tulevaisuudessa joutuu oikein töihinkin. minua syyttää edelleen.
joten älä ala neuvomaan etteikö akat osaa olla paskamaisia. tämäkin on kaikki asiat yrittänyt kääntää minua vastaan. ihmiset vaan tuppaa olemaan pikkasen valveutuneita eikä ne usko mitään mitä tää on mun syyksi laittanut.
älkää menkö naimisiin jollei kyse ole vilpittömästä rakkaudesta, koska ennen pitkää paska tulee omaan syliin kuitenkin. jos ei puoliso ole täysi-idiootti.
Jollakulla on näköjään melko samat ajatukset kuin itsellänikin. Miten voikin olla näin sama tilanne. Täälläkin on eron eka vaihe jo jätetty ja vielä tosin asun saman katona alla ja kaikki käytännön asiat on miettimättä. Tilanne tosin ei miksikään enään näytä korjaantuvan, jos tuo "harkinta-aika" jotain sellaista tarkoittaa... Huhhuh! Voimia samassa tilanteessa oleville! Älkää tappako itseänne vaikka sekin varmasti usein mieleen juolahtaa :(
Sysänjuuriani myöten tunnistan mitä tunnet kun kirjoitat Voi vittu minkä teit !! - se on niin tuttu tunne. Raivoa ja paisko tms. mutta älä ketään vahingoita. Toi raivo helpottaa ja elämäsi lähtee vielä uuteen nousuun.
Meillä kaikilla on OIKEUS elää ihmisarvoista elämää. Kaikkeen paskaan ei TARVITSE alistua!
Tsemiä niin perkeleesti!