Tunnen tuonen tuoksun lähelläin , suru suuri ympäröi koko elämäin,jokin pelko hiipii sisälläin,sieluni vapisee , pitkä yhteinen elämä on ohi nyt , pelottaa,mitä nyt ,vanha oon ,koko maailma tuntuu tyhjältä ,ja taas pelottaa ,tiedän se suuri suru on ,hiipuva lähtö luojan luo ,läheisille suuren tuskan tuo ,auttaa ei voi ,hellät jäähyväiset voi vain kuiskailla , ja taas pelottaa .
alzhaimer
moona
61626
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Aloin lähes itkemään lukeassani...Jos sinulla tai lähimmäiselläsi on alzhaimer, niin tahdon sanoa, että yritä jaksaa... Veljelläni on SM sairaus ja pelkään koko ajan koska hän halvaantuu
Kiitos myötä elämisestä , mieheni on loppusuoralla ,on kovin syvältä sydäntä raastavaa elää tätä hetkeä, kun näkee kuinka elämä hiljaa väistämättä hiipuu pois eikä mitään sille voi .
Olen samassa veneessä, viime kesänä saim puhelinsoiton ystäväträreltäni, että läheisellä sukulaisellani oli diagnisoitu alzheimer. Teito sattui tosi kovasti ja olin muutaman viikon matkalla vieraalla paikkakunnalla kaukana sukulaisistani. Eipä siinä enää matkasta nauttinut. Nyt yritän tottua uteen tilanteesen ja toivon salaa että tapahtuisi parantuminen...
Ihan totta salaa sitä haluaa kuvitella että tapahtuisi miraakkeli .
Minunkin elämäni tärkeimmällä ihmisellä on tämä , raskasta on luopua ainoastaan......hiljaa niin hiljaa....
Onko kellään kokemusta onko potilaan huonovointisuuteen mitään helpottavaa lääkettä muisti- ja alzhaimer potilaalle , tuon huonovointisuuden katsominen vierestä tuntuu kohtuuttomalta kärsimykseltä , eikö mitään todellakaan ole olotilaa parantamaan vaikka itse sairaus tietenkin etenee hitaasti , siihen ei taida lääkettä toistaiseksi olla . Lääkärit kuittaa vain oireet sairauden piikkiin , sanotaan ettei edes kuolevan tarvitse kärsiä kivuista yms . niin olettaisi jotain olevan olemassa tähänkin jos olotila käy liian raskaaksi elää .