Erojen syyt on niin kirjavat meillä kaikilla, kaikkien omat kokemukset on niin erilaiset, selviytymiskonstit ja etenkin ne vaiheet missä ollaan tänä päivänä on niin erilaiset. Ja ne toiveet millaisen elämän tahtoisi rakentaa. Jalat alta vievään rakkauteen kun luottamus on mennyt kokonaan.
Yksin ei oikein ole hyvä olla, kaksin olisi ehkä parempi, mutta kun ei kuitenkaan ole aikuisten oikeasti yksin vaan lapset pyörii kintereillä ja lapset uuden kumppanin kanssa on niin eri ikäiset, just kun itse pääsisi nauttimaan, niin toisella on sitten tenavat vasta kouluun menossa ja uuden exä haluaa hallita tilanteita nimenomaan vedoten lapsiin, on mustasukkainen ja juhlapyhiinkin se exä tunkee ex-anoppilaan pokkana vielä monen erovuoden jälkeen ja uutta yhteiselämää tässä pitäisi sitten yrittää rakentaa.
Kimurantit kuviot, taidan luovuttaa.
Yksin ei oikein ole hyvä olla, kaksin olisi ehkä parempi, mutta kun ei kuitenkaan ole aikuisten oikeasti yksin vaan lapset pyörii kintereillä ja lapset uuden kumppanin kanssa on niin eri ikäiset, just kun itse pääsisi nauttimaan, niin toisella on sitten tenavat vasta kouluun menossa ja uuden exä haluaa hallita tilanteita nimenomaan vedoten lapsiin, on mustasukkainen ja juhlapyhiinkin se exä tunkee ex-anoppilaan pokkana vielä monen erovuoden jälkeen ja uutta yhteiselämää tässä pitäisi sitten yrittää rakentaa.
Kimurantit kuviot, taidan luovuttaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voih. Entä sitten kun löydät uuden, siitä se mustasukkaisuus alkaa. Itselleni kävi juuri näin eli tulin helvetin mustasukkaiseksi kun exä alkoi seurusteleen, vaikka aikaisemmin en välittänyt sen menemisistä pätkääkään. Ja tämä tapahtui samaan aikaan kun lopetin kaljoittelun siis itsetuntoa ei silläkään voinut kohottaa. Luulen, että selviän siitä kuukaudessa kun saa nämä vieroitusoireet hoidettua, mutta nyt on paha olla, vaikka jäihän meille yhteiset lapset. Parasta jatkoa sinulle äläkä luovuta.