Miksi mies ketä oon tapaillut 3kk käyttäytyy niin viileästi eikä ole osoittanut mitään tunteita mua kohtaan, sanonut mitään kivaa, koko ajan sellainen olo kuin olisin sille vaan joku tuttu, jota tavataan silloin tällöin. Tuntuu et se ei tykkää musta yhtään. Vaikka silti haluaa nähdä. Ei se seksikään voi olla se syy, koska ei se siinäkään tee ikinä aloitetta. Mä oon koko ajan ollut se aktiivisempi osapuoli, ja kun kyllästyn ja en ota mieheen yhteyttä niin se kyllä ottaa viimeistään 2. pv päästä. Että kyllä luulisi kiinnostavan. Mies kyllä vaikuttaa hieman ujolta mun seurassa, mut on tässä sentään 3kk mennyt!! Kärsin tästä niin paljon, koska mulla on tunteita sitä kohtaan ja se vaikuttaa niin välinpitämättömältä. Tiedän että pitäisi lopettaa koko juttu, mut en pysty, toivon että jossain vaiheessa tapahtuisi jotain edistystä?? On kyllä omituisin mies ketä oon ikinä tavannut. :'(
miehen logiikka??
surullinen*
11464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
se ei oo kauheen kiinnostunu susta. Mut älä välitä, kaikki muut miehet haluaa vain sinut!
nuoremmasta jampasta, se voi olla ihan sekaisin eikä itsekään tiedä mitä haluaa tai tuntee. Sitten se vasta sen "tietää" kun (ensimmäisen kerran) jätät sen.
ei se nyt ihan niin nuori, reilusti yli 20.. Kyllä vähän siltä tuntuukin ettei se itsekään tiedä.. Miks ensimmäisen kerran? Kyllä aioin ainakin ilmoittaa etten halua sen jatkuvan noin..
ensimmäisen kerran siksi, että se tietysti ruinaa takaisin ja otat sen takaisin kun saat selville sen tunteet sua kohtaan, sitten tunteet taas häilyvät tai eivät tule ilmaistuiksi, kyllästyt toisen kerran (ehkä lopullisesti, ehkä et). Noh, toivottavasti ei mene noin.
Itse olin kolmikymppiseksi klopiksi asti tunne-elämältäni ihan täysin pihalla. Kyllä multa silti aina kysyä on voinut, että missä mennään. Kannattaa kysyä siltäkin.
kun en halua vaikuttaa ns. heikompana osapuolena, että olen ihan rakastunut siihen ja se ei, enkä halua säikäyttää sitä, jos se ei halua sen jälkeen enää mitään, jos menen yhtäkkiä vakavaksi. Mutta eipä tässä kai ole muuta ratkaisua kuin kysyä suoraan, on vaan niin tyhmä olo, kun kuvittelin että meistä tulisi pari, mutta se ei ole näköjään tässä jutussa mukana.
ettet paljasta kaikkia korttejasi, ainakaan ellet saa vastakaikua.
Ihmiset ovat eritahtisia näissä asioissa, ja ehkä sen miehen mielestä kolme kuukautta ei ole vielä niin pitkä aika, että olisi jo syvällisten tunnustusten hetki (itse kuulun juuri näihin hitaampiin). En sitten tiedä, jaksatko itse odotella. Yritä nyt kuitenkin välttää "kuolen ilman sua" -raskastelua. :)
no en mä sentään kuole:D Mutta jos sanon että tuntuu pahalta kun en tiedä missä mennään ja että se vaikuttaa niin vaisulta. Ja jos ei kiinnosta voi sanoa suoraan. Ja että en halua jatkaa ellei tilanne muutu. Onko tää hyvä? Toisaalta jotenkin tuntuu et ihan sama mitä sanon, tää ei enää tästä parane :/
ihan passelilta.
Et välttämättä voi itse vaikuttaa siihen, paraneeko suhteenne vai ei, mutta ainakin tilanne selvenee ja sikäli helpottaa. Hyvää jatkoa, kävi miten kävi. :)
näin teen, vaikka pelottaakin... Mut kiitos kun jaksoit neuvoa.:)
vielä, että kerro omista tuntemuksistasi (niin paljon kuin uskallat), epätietoisuudestasi jne, mutta älä _syyllistä_ miestä siitä että hän ei ole ollut suhteessa tarpeeksi "mukana". Syyllistäminen saa miehen vain puolustuskannalle, ja sitä et halua.
niin ajattelinkin tehdä, ainakin yritän...:)