Ootteko usein valmiita suhteeseen ilman rakkautta tai edes ihastusta ? Mulla ei ole oikeastaan koskaan ollut ketään, vaikka oon jo lukionkin suorittanut muutama vuotta sitten. Ehkäpä syy on se että haluan tuntea rakastavani sitä naista, jonka kanssa aloitan seurustelun. Oon kuitenkin ihan hyvä pakkaus, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin, enkä oo narsistinen ! En vaan ymmärrä miksi pitäis ottaa vaan joku nainen, joka on hyvännäköinen esimerkiksi. Ylipäätänsä edes yrittää iskeä sellaista, eihän siitä kuitenkaan seuraisi kuin korkeintaan joku yhden illan juttu. Mä en ymmärrä miksi jotkut "voi" vaan alkaa oleen yhdessä, vaikka sellaisen jälkeen kun on baarissa tavanneet, viettäneet intohimoisen yön, ja päättäneet jatkaa seurustelulla. Mikä on varmaan suht harvinaista. Mikä se sellainen alku on ? Itse loppujen lopuksi vaadin vaan yhtä asiaa - että oon edes ihastunut tai rakastunut. On tullut vaan mieleen että joillakin on sen takia enemmän seurustelusuhteita, koska ne vaan hankkii jonkun rinnalleen. Mitä järkeä alkaa seurusteleen jonkun kanssa jota ei rakasta ? Jos jompikumpi rakastuu toiseen tai edes ihastuu niin mikä estää niitä tekemästä syrjähyppyä tai ottamaan toisen itselleen ? Mua ei kiinnosta mitkään seksisuhteet tai yhden illan panot, mielestäni on ihan turhia kaikki. Tuntuu vaan että nykyään useimmat aattelee että jos vaikka näkee jonkun kauniin naisen niin tottakai sen kanssa menis sänkyyn tai alkais seurusteleen. Taidan joutua kärsimään yksinäisyydestä, koska en halua aloittaa kenenkään naisen kanssa mitään ellei ole tunteita mukana. Oonko harvinainen ?
Seurustelusta...lukekaa !
Rakkauden Ritari
7785
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tosi hyviä pointteja. Itekin oon varmaan pari kertaa alkanu seurustelemaan, vaikkei tosi palavasti toiseen oo ihastunu tai tuntenu kunnolla. Tosin seurustelun myötä tuntemus parantunu ja ihastuminenkin syventyny, eli käyny kai onni. Toi on varmaan ihan totta, että jos alkaa pääasiassa seurustelun tai ulkomuodon takia jonkun kanssa seurustelemaan, niin toinen voi helposti pettää, kun sitten oikeasti ihastuu johonkin muuhun, tai sitten vaan suhde katkeaa. Eli varmemmin pitkän, onnellisen, rakkaan, pysyvämmän suhteen saa sinun tyylilläsi, tosin se voi viedä juuri enemmän aikaa ja joutuu olee yksikseen. Mutta hyväähän kannattaa aina odottaa :).
Tulee mieleen, että sulle ois varmaan parasta jos olisit pitkään ystävänä jonkun kanssa, ja se vähitellen muuttuisi rakkaudeksi ja suhteeksi. Ystävyys onkin varmasti tosi hyvä pohja suhteelle, molemmat tietävät aika hyvin mihin ryhtyvät. Paljon huonompi pohja on baari-ilta tai yö tai mikä vaan iskeminen. Tietenkin monilla on pelko muuttaa ystävyyttä rakkaudeksi, riskinä se, että menettää sen ystävyydenkin, mutta jos molemmat ovat yhtä paljon siinä mukana, niin kannattaahan se.
Ainakin toinen samanmoinen löytyy täältä. Olen suunnilleen saman ikäinenkin.
Aika monet näyttää seurustelevan sen takia, ettei halua olla yksin. Ei minusta kovin fiksu syy olla jonkun toisen kanssa. Pettämiseenhän toi menee.
Muutama neiti pyörii kuvioissa, jotka jostain syystä haluais alkaa seurustelemaan. Tuntuu että pari on jopa sellaisella "palvonnan" tasolla. Itsellä ei oo muuta ajatusta näistä naisista, kun että ovat kaikki mukavia ihmisiä.
Itse haluan rakastua. En usko että kestäisin tuollaisessa yksipuolisessa suhteessa. Nämä naiset ois uskollisia, rakastavia ja vielä varmaan passaisivat kaupan päälle. Veikkaan että olisin lopun elämääni tyytyväinen, mutta varmaan kuolisin sisältä päin.
Veikkaan että 10v tyytyväisyyden jälkeen vois jopa alkaa karisemaan se uskollisuus, vaikka olen aina sitä toitottamassa. 10v pelkkää tyytyväisyyttä ja sitten vastaan tuliskin joku ihastus. 10v tauon jälkeen syttyis joku unohdettu tunne sisällä. Minkäs teet kun on vaimo ja lapset?
Päätin että odotan 35v asti sitä elämäni naista ja jos ei vieläkään kuulu, niin pitää alkaa miettiä sitä tyytyväisyyttä.
Eli meni sitten nicki väärin. Toi on kyllä niin raflaava, että pitäiskö vaihtaa Piuksi?
Näin on lappilaisliinunkin mielestä, ja ei mene haku vierestä, vaikka kriteerit onkin kovat. mieluummin yksin kuin huonon kanssa...niistähän onkin jo aiempaa kokemusta!!!
Ihan samoja olen fundeerannut elämän aikana. Olen jo 30 ja en ole vielä seurustellut ilman tunnetta kertaakaan ja hyvä niin. Siinä joutuu kyllä olemaan pitkiäkin aikoja yksinään, kun niitä "sopivia" ei löydy noin vain.
Toisaalta ei kannata olla paavillisempi kuin paavi, eli meinaan, että joskus tunteet kyllä syvenee sen suhteen aikana. Toisin sanoen pienen kutkutuksenkin perusteella kannattaa kokeilla, olisiko tytön kanssa enemmänkin fiiliksiä.
mistä tiedät naisen ajattelevan samoin?
Tietysti tiedät jos tutustut rauhassa ja puhutte ajatuksistanne, mutta monet ikäisesi naiset eivät ole enään niin puhtaita ja koskemattomia.
Kestääkö arvomailmasi myös naisen kokemuksen irtosuhteista jos rakastuu sinuun?
Uskon, että kaltaisesi naiset eivät tee helposti aloitteita koska odottvat sitä mieheltä.
Sinun siis pitää tehdä aloite tutustuaksesi oikeaan naiseen. Se on kokemattomalta vaikeaa, mutta jos luotat itseesi ja oet rohkea niin onnistut. Se on vaikeaa jos nainen on kokeneempi.
Olen pitkälle samaa mieltä kanssasi asioista.
Pidä linjasi.