Asun avoliitossa ja mieheni lapset hänen edellisestä suhteesta asuvat luonamme.Suhteemme alkuvaiheessa mieheni ex teki kaikkensa,että meidän suhteemme loppuisi.ei onnistunut.Mieheni ja hänen ex olivat yhdessä piiitttkään, kun taas minulla takana useampi muutamien vuosia kestänyitä juttuja.Mieheni kyselee suhteistani ja arvostelee elämääni.Samaan hengenvetoon hän sanoo ettei ex koskaan tehnyt niin. Suutun tietysti,koska aikaisemmin hän on kertonut kuinka epäili exänsä pitäneen peliä hänen selkänsä takana.Ymmärtäisin,jos olisin pettänyt aikaisempia miehiäni tai nykyistä, mut en ole.Hän vaan jankkaa, ja väittää et valehtelen.Nykyisess elämässä en todellakaan edes käy yksin missään. Aikani menee kotona hoitaessani lapsia ja kotia ja töissä käydessä.Kysymys kuuluu,miksi mieheni puolustelee exäänsä? Saan nykyään P####a raivarin kun edes sen exän nimi mainitaan. Ymmärtäisin,jos hän olisi "täydellinen",mut alkoholisoitunut ym. siksi lapset asuvat meillä.
Olenko ainut
kisuli050
3600
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Teitä "arvosteltuja" on paljon, olen huomannut.
Itse olen mies ja elänyt "kriisissä" viimeiset 1,5 vuotta, kaikkea on tullut pohdittua ja vääneltyä.Tuon suuntaset nekatiiviset ajatukset,joita miehesi sinulle syytää,saa mielastäni alkunsa epävarmuudesta,kun tuntee
asemansa epävarmaiksi.Sitä haluaa tietää miten asiat on, sitä miettii ja miettii ja jos ei epävarmuudesta pääse eroon on "noidankattila" valmis,ajatus kiertää ympyrää,joutuu väärille raiteille joilla ei ole loppua,paisuu kuin pullataikina.Itse olen huomanut että kun niin käy,sieltä on vaikea päästä pois koska asiaa ei enää osaa ajatelle rakentavasti, ei pääse eteenpäin.
Suhteessa varmana oleminen,luottamus itseensä ja kumppaniinsa,rohkeana ja luottavaisen eteenpäin katsominen eivät vain ole kaikille helppoa, he ehkä tarvitsevat enemmän tukea ja TIETOA ajatuksiensa pohjaksi.
Ihan hyvä että osaat saada raivareita.
Tuollasita ei todellaan tarvitse eikä pidä sietää. Jos se exä on niin ihmeen ihana, niin varmaan hän ja lapet voivat hyvin palata lähtöruutuun? Vai onko niin että on kivempaa haaveilla menneesstä olematomasta kun on nykyisin kiva kotiapulainen hoitamassa huushollin ja lapset.
Tuntuu vähän siltä että miehesi on terapian tarpeessa.
Olen joskus sanonukki sille,et ottaa vaan se ex takaisin, jos se on niin erinomainen et sitä pitää kehua ja puolustella. Siihen mieheni sanoo, ettei hän sitä puolustele.Eipä mieheni ylpeys antais periks ottaa exää takaisin, ku niiden eron jälkeen exällä meni aika lujaa,oli juoppojen heilana.Ehkä se on niin,et aika kultaa muistot.Ei munkaan entisissä suhteissa kaikki ole ollut pelkkää kurjuutta,mut en silti halua nykyiselle hehkuttaa menneistä.Ainakin mulla on ollu joku syy miksi olen eronnut ja erotessani tiesin, ettei paluuta menneesen ole,eikä kyllä haluakaan palata.En ole yhdenkään entiseni kanssa missään tekemisissä.Mieheni vakio lauseita on "lasten takia on" oltava tekemisissä exän kans ym ym...Itselläni ei ole omia lapsia.
Kohtelen mieheni lapsia kuin ne olisivat omiani.