tässä sitä terveyttä.
Apenaruoka tuo terveyden ja lihakauppa eväs saerastuttaa... kahtokaahan äkkiä. tv1
Apenaruoka tuo terveyden ja lihakauppa eväs saerastuttaa... kahtokaahan äkkiä. tv1
Äkkiä tv 1 prisma totuus ruuasta.
apena.
221092
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Onko joku kieltänyt kasvisten terveellisyyden?
Minusta parasta on sekaruoka, niin ei tarvitse pilleripurkkeja.
Pelkkää kasvisruokaa syövien eli vegaanien tulee täydentää ruokavaliotaan poikkeuksetta B12-vitamiinilla ja talvisaikaan myös D-vitamiinilla. Lisäksi kalsium saattaa vaatia täydennystä sekä lasten ja nuorten kohdalla myös rauta.
Ruuan ja uskonnon yhdistäminen on harhaoppista.
Ruoka&uskonto&laki&ELLEN WHITE
- Adventisteilla (adventistien uskonnollinen ruoka on lähinnä hindujen ruokaa)
Ruoka&uskonto
- Juutalaisilla
- Muslimeilla
- Hinduilla
Sapatista, helvetistä ja uskonnollisesta ruuasta.
ruuasta, liikunnasta, levosta, taiteesta, matkailusta, kalastuksesta, vaeltamisesta luonnossa, sienestämisestä, puutarhan hoidosta, marjastamisesta, kirjallisuudesta jne. Eihän tällaisten asioiden harrastamisessa mitään pahaa ole.
Mielenkiintoinen ohjelma.
Itse olen kansankirkon sekaravinnon käyttäjä, mutta miksi jollekin nostaa ihottumaa asiasta tuoma kannanotto?
Juuri siksi olin kiinnostunut, koska jotkut sinunlaillasi ottaa kantaa asioihin, että uskovan ei tarvitse (saa) olla kiinnostunut ravinnosta keskinäisessä kirjoittelussa tai siitä ei voi (saa) keskustella?
Ruoka on keskeinen asia uskovallekin ja juuri siksi jouduin eilen aamusta hirvittävien vatsa kipujen takia lääkäriin. Kipuni nosti verenpaineeni kotona 120-207 joka paheni terveyskeskukseen mentyäni. Alapaineeni oli jo 127 että pääsin sydänfilmiin ja verikokeisiin. Eli oireeni olikin vatsa. No lopullinen syy selviää tähystyksessä, joka ei ole kovin mielenkiintoinen asia.
Minua juuri nyt ravintoasia kiinnostaa ja minä juuri haluan keskustella myös täällä.
Mikä ihme sinuakin mättää, ettei saa kirjoittaa?
Satuin vain näkemään ohjelman ja heitin sen tuohon otsakkeeksi, että onko apenan ruoka sittenkin parempi, kuin tuo lihakaupasta ostettu kinkku.
En kait ole pakanalla kielletty näiltä sivuilta vierailu?
Vai eikö uskovaiset syö, koska ruoka ei mielestäsi kuulu harhaoppina uskovaisen lautaselle?
Kummaa porukkaa. Vai tarkoititko, että ruokapöydässä ei saa lukea uskonnollista kirjallisuutta?
Kait tässä passaa kirjoitella ruoka usko ja luterilainen?
Ja nyt, kertokaapa ravintoasioista oikein omalla otsakkeella adventistit, koska MINUA kiinnostaa jostain saada tietää paremmastakin elämäntavasta.
Tuossa tohtorin kanssa keskustellessani ravintopuolesta, on heitin tieto ohjeistuksena vähäistä.
Painoa pitäisi saada vähäisemmäksi, poika tuossa pudotti Aktinsin dietillä 20 kiloa, mutta minulle sitä ei ole suositeltu, koska kolesterolini arvot ovat korkeat. Rahaa, en viittisi lähteä painonvartioihin viemään, koska en omista heihin tuota pitkäjänteistä inspistä.
Mutta tuollaiset 20 kiloa itseltänikin pitäisi saada pois.
Eli minä syön sitä mitä lihakaupoista saadaan ja ehkä runsaastikin. Olen ollut onnellinen makkarankuluttaja, mutta en enää, olen sairastunut tästä ravinnosta.
Minua rupesi oikein suututtamaan tuollaset ahdasmieliset uskovaiset, ketä lienevätkin, ei muka ravinnosta saisi puhua. Mikä sen kieltää? Minun terveydestähän on kyse, eikä sinun.
Olen ymmärtänyt tämän ruoka-asian näin. Jumala, joka on luonut ihmisen, ja siten tietää parhaiten mikä sopii ihmiselle, on antanut ohjeita myös syömisestä. Aluksi Edenissä hän antoi ihmisen ravinnoksi hedelmät ja siemenet. Vasta vedenpaisumuksen jälkeen puhutaan lihan syömisestä. Samassa yhteydessä ihmisen ikä lyheni radikaalisti. Monet Vanhan testamentin ruokaohjeet ovat riippuvaisia sen ajan hygienian tasosta. Uskon, että nykykristitylle sika ei ole sen saastaisempi kuin lammaskaan, vaan koska Jumala viisudessaan on sen kieltänyt, en syö sitä.
Osoittaahan nykytiedekin, että kasvisravinto on terveellisempi vaihtoehto. Ja lisäksi paljon ympäristöystävällisempää. Eikä aina ole kysymys ruoan laadusta, vaan myös määrä ratkaisee terveellisyyden. Itselläni ainakin on taipumus syödä liikaa, vaikka ruokani onkin ovo-lakto-vegetaarista ainakin useimmiten. Joskus harvoin kalkkunaa ja vähän useammin kalaa lisänä.
Kuitenkin on muutama liikakilo. Toivottavasti opimme ruoastakin puhumaan kiihkottomasti, ilman että toisinajattelija tuomitaan heti "helvettiin käristymään". Suosittelen Raamatun ohjeita tässäkin asiassa.
Kiitos vastauksesta.
Mutta kun olet tällaisella ravinnolla, niin näin ummikkomaallikolle, kuinka jaksaa sellaista fyysistä työtä? Kasvis, kuinka se "pitää nälän".
Tuossa olen yrittänyt omenaa syödä, mutta niitä saa puputtaa jatkuvasti. Ostin sellaisen kuorimalaitteen kokkikaupasta joka on kätevä.
Samalla se vetää "kierteiseksi" viipaleeksi ja kun sen veitsellä leikkaa molemmin puolin, niin on puolikkaita ohuita viipaleita.
Olisi kiva ruveta lisäämään tätä ravintoketjua, nälkä vain pitäisi pitää pois.
Tuossa ostin paketin S-kaupasta sellainen pieni soija pökäle, joka sitten pannulla paisto, mutta kovin mauton "purukumi" ja makuahan se suu kaipaisi.
Eihän se lihakaan maistu ilman maustamista, mutta oppimista kaipaisi ja mielenkiintoa olisi.
Jos täällä olisi fiksua porukkaa, että voisi ilman fobioita saada tietoa, niin kiittäisin pitkämielisyydestä.
Sitä maallikko nostelee käsiä pystyyn tietämättömyydestä ja paras konsti on kysyä, koska kysyvä ei tieltä eksy ja kyse on omasta terveydestäni.
Ei painon pudottaminen ole helppoa kaikille. Joidenkin on helpompi toisten vaikeampi onnistua tässä yrityksessä.
Tapasin hiljattain erään tutun miehen. Huomasin, että hän oli tuntuvasti pudottanut painoaan. Tiedustelin häneltä sitä, että millä konstilla hän oli siinä onnistunut. Tuttava kertoi pudottaneensa yli 10 kg. Hän sanoi, että hän jätti kaiken makean pois eli sokerin, karkit, pikkuleivät ym ja söi muuten normalisti. Ei siinä uskonasioista sanallakaan puhuttu.
Sauvakävelylenkillä olen usein tavannut toisen henkilön, joka on onnistunut pudottamaan lähes 40 kg! Kerran kysyn häneltä hänen selitystään moiseen saavukseen. Tämä henkilö silloin sanoi, että hän syö edelleen samaa ruokaa kuin ennenkin, mutta ateriat ovat pienempiä. Lisäksi hän kävelee (sauvakävely) kaksi kertaa päivässä yhden tunnin kerrallaan! Hän onnistuin näillä konsteila. Hänenkään kanssa en ole uskoon liittyvistä asioista keskustellut.
Minun ehdotukseni olisi tämä. Päivittäin vihanneksia, juureksia, kokojyvätuotteita, hedelmiä, marjoja ja vain vähän rasvaa (mieluimmin tyydyttämätöntä eli juoksevassa muodossa kuten kultasula, rypsy-, tai oliiviöly)). Tietenkin jonkin verran vähärasvaista juustoa (muutama siivu) ja leivän päälle ohuesti kevytlevitettä, juustosiivu ja vaikka tomaatti- tai kurkkuviipaleita. Pullaviipaleita (pullava) muutama viikossa ja jätä piparit, karkit ja jäätelöt pois. Mene kolme kertaa viikossa uimahalliin uimaan tai sauvakävelylenkille ja muista nukkua hyvin eli riittävästi. Tässäpä ne minulle kirkastuneet asiat ovatkin noin pähkinänkuoressa. Koet pientä painon pudotusta, kunnon kohentumista ja hyvää mieltä. Hyvää jatkoa sinulle.
Sille lautaselle kasvisten, vihanneste, juuresten ja perunan lisäksi tarvitaan lihaa tai kalaa. Minä syön mielelläni pavuista tehtyä tällä paikalla. Joskus kalaa kuten lohta, mieluimmin kypsänä kuin suolakalana. Tuo johtuu minusta. Jos lihaaa pitää olla, niin yritä käyttää, jos sinulle sopii, vähärasvaista lihaa. Makkaroita minä en juurikaan käytä. Tässä tämä lisäys äskeiseen.
Tämä terveyshän on minun ongelmani.
Yli 35 vuotta sitten särjin toisen jalkani joka nyt leikattiin 2 vuotta sitten, koska en pystynyt sillä kovin kummosesti kävelemään, no vähän paremmin nyt, mutta kun "luu on lattiaa vasten" täytyy käyttää pehmustetta kengässä, etten nyt kovin lenkille ole menossa, vaikka mieli tekisi.
Uimahalli, no selkäuintia, tuo tukiranka vaiva.
Tällaista se on. Paino on tullut salakavalasti, tai -sitten ei, kun syö liikaa, vaikka ei mielestään kovin sitä ylensyöntiä ole tekevinään, niin alkaa seinä tulemaan vastaan, niin rupeaa huutelemaan apua joka nurkalle.
Pidän arvona sitäkin tietoa, mitä tämä kasvisravinto tuo käyttäjälle, mutta tavallaan sitä kaipaa muutakin kun paperitietoa.
Mielestäni on arvo sekin, että seurakunnassa olisi terveellisen ravinnon osaajia, mutta kun ei.
Siinä voisi "nokakkain" pohtia ja yrittää onnistumista.
Mutta kiitos vastauksesta.
Tässä ystäväni, joka on hyvin vaikean selkäleikkauksen takia odottamassa tai oli odottamssa, koska eivät uskaltaneet enää lääkärit leikata häntä, niin sama paino-ongelmataistelu hänelläkin. Ei sairaala dietti auttanut vaan suosittelivat ns. vatsan pienennysleikkausta, no hän kieltäytyi siitä. Saa nähdä, mutta pian hän on rullatuolissa kokopäiväisesti.
Osa matkaa jo sillä menee.
Mutta, mutta. Toivoisi ihmisten ymmärtävän seurakunnissa meidän rampojenkin osaa, ettei heti alettaisi huutamaan synniksi ruoan puolelta kyselyä. Kait tässä uskovainen saa kysellä.
Osa sairaudestamme on ravintotekijöissä ja siitä ei pääse kukaan mihinkään. Eli voisiko sen kääntää, että olemme nauttineet vapaudestamme, ehkä väärin, koska ravinto-opetusajatukseen ollaan niin usko-kielteisiä. Uskova ei voi olla seurakunnassaan keskenään vapaehtoisesti painovartioita, tätähän apua maailman kauppahuoneissa on rahalla ostettavissa.
Mutta tarvitaanko me sitä, eikö se voisi toimia keskuudessammekin?
Menisin kilvan seurakuntani ravintoryhmään, jos sellainen olisi, onhan kaikkia ompeluryhmiä ym. olemassa. Olisiko parannuksen paikka meillä nyt?
Sitä sitten voi kysyä, olenko itse esteenä sille kokonaisvaltaiselle terveydelle, mistä Jumala haluaisi meidän nauttivan? Kyllä ns. synnistä vapautusta julistetaan, mutta hengellinen vapaus ja terveellinen ruumis, siinä olisi yhtälö, joka toteutuu vain pitkällä juoksulla.
Ei siinä katkaisijaa kääntämällä terveys tule takaisin, kun matka on ravintotiellä kuljettu väärällä polkumerkinnöillä ja miksiköhän?
Onko synnittely tässä poistettava ja annettava seurakunnissa tilaa, mutta kuka poistaa? Ehkä sinä joka tuomaroit heti minunkin aloittamaa ajatusta ohjelman katsomisesta.
Ensimmäisestä tv-versiosta näin vain pätkän ja sattumalta huomasin, että nyt tulee uusinta.
Kiitos kun huomasin ja toivottavasti tämä keskusteluni avaisi ovia myös tähänkin suuntaan.
Opetuslapseus voi olla kokonaisvaltaista koko elämän ajan.
Tilanteesi ei ole helppo, mutta ei varmaan toivotonkaan. Näyttää siltä, että kovinkaan paljon sinä et voi yrittää auttaa painon pudostusta liikunnalla. Toinen ja onnistuneempi vaihtoehto sinun tilanteessasi on sitten tosiaankin tuo ravintoasia. Pitäisi saada tilanne sellaiseksi että tulot ja menot eivät olisi edes tasapainossa, vaan niin, että syöt vähemmän ja kulutat enemmän. Se ei ole helppo tilanne.
Sinä olet varmankin jo pohtinut asiaa monelta eri kantilta. Olet kerännyt asiallista tietoutta ravinnosta, joten minun on vaikea mitään uutta sinulle tarjota. Kirjoittelen nyt kuitenkin jotakin.
Viljatuotteita, jos voit käyttää, niin mieluiten kokojyvätuotteita. Ruisleipä on hyvää. Valitse sekin parasta mahdollista eli täysruista. Jätä pois pullat, keksit, piirakat, letut ja kaikki makeiset. Juomiin älä juurikaan sokeria laita, vaan pyri korvaamaan keinomakeutuksella. Aamulla puuro marjojen kera ja illalla ehkä taas puuro. Älä ota pullaa kahvin tai teen kanssa aamulla! Koulunäkkileipä on ihan hyvää!
Päivällä ehkä pari perunaa, raastettua porkkanaa ja salattia, keittovihannesta, kalaa tai jotakin muuta sopivaa, mutta vältä runsasta rasvan käyttöä. Leipää pari siivua ja ole tarkka siitä, mitä leivän päälle laitat. Iltapäivällä lämmin juoma ja siivu tai kaksi näkkäriä tai ruisleipää (ohuita!) ja taas tarkkana mitä päälle laitat. Illalla puuro voisi olla hyvä ja puolukkahilloa ja soijamaitoa, jos maistuu. Muutoin kevytmaito mieluimmin kuin rasvainen maito. Olen vaimoni kanssa vetänyt täällä päin painonpudotuskurssia. Olemme porukalla onnistuneet yrityksessämme. Vaimoni on sairaanhoitaja. Eläkeläisiä olemme ja olemme innostuneita terveytemme hoitamisesta.
Minua hieman kiinostaisi tietää se, että missä päin Suomea sinä elät, jotta voisin antaa sinulle jonkin vihjeen. Tarvittaessa voisimme kirjoitella toisillemme kotiosoitteisiimme eikä tälle julkiselle keskustelupalstalle.
Minä en halua yhdistää painon pudotusta ja painonhallintaa uskonnolliseen keskusteluun, vaan katson, että kyseessä on terveysasia.
No yritän aktivoida tässä uutta postiosoitetta, koska en kuitenkaan halua antaa "alkuperäistä tänne". Saa vaikka sitten jäädä unholaan kertakäytön jälkeen.
Tuo peruna, (nam), -olen saanut sellaita tietoa, että se on ns. lihottava, ja niinkuin myös tuo leipä, jota rakastan.
Olen ylen kaiken leivän ystävä, normaalilla voilla päällystettynä, koska pidän margariini rasvoissa olevan liikaa lisäaineita ja kait tuo pullakin on paheeni, se täytyy tunnustaa.
Näin niitä pieniä pommeja löytyy, vaikka on pieniä näin ajateltuna.
Toisaalta, tällainen pieni keskustelu voi avata uusia ovia kanssaongelmaisille, kun tässä avataan näin suu, ettei kaikki ole hyvin ja
-miksei se voisi sivuta hengellisen elämän karua arkikeskusteluakin?
Olen syntinen, armahdettu, mutta myös koen kipua.
Eräs Vapaakirkollinen pastori kirjoitti aikoinaan kirjan, "Minuun sattuu".
Näin jos tunnustamme ja tunnustan kipuni ja lähden etsimään ratkaisua, täältäkin, voi se avata ovia jossain muualla, jopa ennalta ehkäisevään toimintaan jonkun toisen kohdalla, eli etsimään terveellistä polkua jo elämän alkuvaiheessa. Se vain tässä on astuttava areenalle ja koettava vaikka pienet lyönnit, koska ei ehkä ymmärretä, mitä lopulta haetaan tässä, sitä yhteistä hyväämme.
Me elämme täällä maailmassa, jossa valinnat niin paljon vaikuttavat, niin itseensä kuin kanssamatkaajiin, tämän päivän syömisessä.
Siinä on rohkeasti avattava suunsa ja sanottava, että tein väärin ja tässä ollaan.
Mutta miten on [näin yleisesti], minun, sinun ja sinun kohdalla, teetkö sinä samat minun virheet, eli meidän on herätettävä keskustelu vastaväittäjistä, sekä kommenteista huolimatta.
Kyllä kokonaisvaltainen ajattelu olisi uraauurtava asia, näinhän me teemme vaikka alkkoholin suhteen, tahi tupakan.
Kummallakin tekijällä on negatiiviset vaikutukset ihmisen omaan hyvinvointiin ja sen kautta muihinkin, jotka vaikuttavat siinä ympärillämme.
Kun näin ihmisen elämä käy eteenpäin ja ns. oma rollaattorivaihe tulee eteen, jaksanko nousta sängystä käsieni varaan tai en.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen jo nuoruudesta, isän ja äidin antamasta kasvatuksesta.
Mielestäni seurakunta, se voisi olla jäsenistöjensä kautta valona (tukena) tuomassa hyvinvointia keskuuteensa, vaikka se ei niin olisi pelastusasia.
Rinnalla kulkua, sitä se on ja tätä ajatusta voi jokainen miettiä ja viedä eteenpäin, koska tarvetta varmasti meillä on.
Tämä kirjoitus kumpuilee, mutta kumpuilkoon, jos se aloittaisi uuden vaiheen hengelliselläkin rintamalla, henki, sielu ja ruumiinikin myös, se joka täällä matkaa tekee välillä vihotellen kipiästikin.
muuan henkilö, johon tutustuin Keski-Suomessa. Vierailin kesällä hänen (P.T.) kotiseudullaan ja tapasin hänet muutaman muun tuttavani lisäksi. Kovin tuo tekstisi sisältö ja kirjoitustyyli muistuttaa minulle hänestä.
Jeesus oli siitä ihmeellinen, että hän aina kuunteli ihmistä ja halusi olla ihmiselle avuksi siinä asiassa, mikä kulloinkin oli ihmiselle ajankohtainen. Joskus ihminen tarvitsee ensin leipää ja sitten evankeliumia, kuten sinunkin teksitistäsi voin ymmärtää. Joskus ihmisen tarpeet ovat päinvastoin eli evankeliumin tarve on kipein ja ajankohtaisin. Tärkeätä on se, että me kuuntelemme ihmistä ja pyrimme olemaan hänelle avuksi siinä asiassa, jossa voimme.
Kyllä kasvisruoallakin jaksaa kunhan se on tarpeeksi monipuolista. Hyvääkin siitä saa, kun oikein maustaa. Kyllä tältä alalta nykyään löytyy ohjeita vaikka kuinka paljon. Aihe kun kiinnostaa nykyään niin kovin monia. Ainakin Kirjatoimi on julkaissut muutamia kirjasia alalta. (en tiedä onko edelleen saatavissa)
Olen kuullut, että adventisteilta on kielletty eräiden mausteiden käyttö?
Miten mausteet vaikuttavat uskoon? Niitähän käytetään ruoissa ja ne menevät vatsaan ja ulostuvat.
Tavallinen eläkeläinen kirjoitti:
"Olen ymmärtänyt tämän ruoka-asian näin. Jumala, joka on luonut ihmisen, ja siten tietää parhaiten mikä sopii ihmiselle, on antanut ohjeita myös syömisestä!"
Vai että Raamatun pitäisi olla myös keittokirja ? Mitähän Mooses olisi tuumannut kirjoittajan harrastamasta ovo-lakto-vegetariaanisesta ruokavaliosta matkatessaan 40 vuotta aavikon halki?
sukulaisia koska sama ruoka on niille niin sopivan terveellistä. Mikä sopii apinalle, sopii siis ihmisellekin. Siispä ihminen ja apina ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta. - Olisiko kuitenkin llian äkkinäinen johtopäätös arvella, että kuta kasvispitoisempaa ja näin ollen terveellisempää jonkun ravinto on, sitä lähempänä ko. henkilö on apinaa. Me lihansyöjät olemme siis vieraantuneet kauemmaksi apinasta kuin kasvissyöjät.
Avot, nyt tuli asiaa ja siksi minäkin olen sairaampi. K-kauppiaalla on liian rasvaset ruuat.
Tosin nyt vaihtu syksyllä kauppias ja poistaa sidekudokset jauhelihasta ennen jauhamista.
Mutta on sekin poika pyöreä nuoreksi mieheksi.
Taitas meille molemmille olla tuo salaattipuoli parempi vaihtoehto, mutta tuli tänäänkin tottumuksesta persouttani ostaneeksi Jahtimakkaraa koko tanko, koska pidän siitä. Mutta, ei enää pitäisi, ei. Minkä kotoaan oppii, sen vanhana taitaa. Mutta juuri siksi terveellisyyteen sisälle oppiminen olisi uusi elämänalue ja kiinnostaisi rehellisesti katsella heitä, jotka ovat ns. sinut tämän terveellisemmän ravinnon suhteen. Elämästähän tässä on kysymys.
kitusiini. Herkkuani on sianlihakäristys ja juuri tänäänkin kun vaimo paistoi kanankoipia päivälliseksi pyysin häneltä tapani mukaan rasvaisen kanan-nahan syödäkseni: hän ei itse syö sellaista, koska se on hänen mielestään liian rasvainen ja minä juuri senvuoksi syönkin , koska tirisevä rasva maistuu suussani niin hyvältä.
No en minä sentää noin paljoo makkaraa syö kerralla, mutta tuo kanan-nahka on hyvää. Itsekin ronkuloin kaveriltani lautaselta samalla tavalla ja vaaleen leivän päälle laitettuna.
Mutta oletko maistanut tuosta jauhelihasta tehtyä leipää? Eli laitan vaalean leivän päälle voita, ohut kerros raakaa naudasta juuri jauhettua lihaa josta on tuo sidekudos pois, viipaloitu sipuli, suola ja sinappi.
Hyvä yhdistelmä suussa, se on sitä tottumusta tähän, --- tulevaan infarktiin.
Mutta kello on paljon taidan lähteä yöpuulle.
Kaikki ylipainoiset adventistit pitäisi erottaa sillä he ovat syöneet pedon ruokaa ja halventaneet profeetta Ellen Whiten opetuksia.