Katsoitko tv kakkoselta kuolemaohjelman?

Ottaa vastaan armon ja uskoa. Eipä muuta. Omat teot on aika turhia.

...lakata uskomasta siihen ;)

Mitä siinä sitten oli kun sai sut noin pois tolaltas?

Alakerrassa on kumminkin paremmat bileet. Mitä luulet, vetääkö piru viinaa vai soitteleeko se harpulla valkoiseen kaapuun pukeutuneena? Totuushan on se, että kannattaa jo etukäteen asennoitua sinne alakertaan. Sinne mennään, ja tällä mennään. En minä kotonakaan kuuntele mitään harppumusaa vaan heviä ja rokkia ja pukeudun mustaan. Sitä samaa osastoa voi sitten jatkaa alakerrassa, missä pökköä pannaan reilusti pesään ja uimahousukelit on aina.

Viestisi sai minut hereille. Kuolema pelottaa ihmisiä. Usein kuolemaa ei ajatella, sillä se on siivottu pois arkikokemuksista. Kuinka moni on vieraillut ruumishuoneella? Kuinka moni on puhunut kuolevan kanssa? Kuinka moni on puhunut kuolevan kanssa ahdistumatta, liikuttumatta? Kysymystä kuolemasta vältellään.

Uskominen ja ns. perimmäiset kysymykset liittyvät kuoleman kohtaamiseen. Moni niistäkin tyypeistä, jotka haluavat panna asian leikiksi ovat joutuneet pohtimaan niitä perimmäisiä kysymyksiä esim. hautajaisissa.

Aihe on helpompi sivuuttaa kuin kohdata. Puolustusmekanismimme ovat valtaisat. Usein yhteiskuntaamme pidetään hyvin avoimena, joustavana ja sallivana. Monesti kuitenkin olen uskovana aistinut ihmisten närkästyvän jos olen kommentoinut, kysyttäessä, mahdollista kuolemanjälkeistä elämää. Yllättävää kyllä, olen kohdannut närkästystä ja vihastumista jopa puhuessani omista ajatuksistani, omasta uskostani, ottamatta kantaa kenenkään toisen uskomusmaailmaan. Ei, en ole ollut käännyttämässä ketään, enkä ole nytkään. Kaipa jotkin asiat ovat liian pelottavia.