Mitä mieltä olette siitä, kun Hakkivox ilmoittaa sivuillaan, ettei se aio enää julkaista etukäteen kilpailukappaleita? Tämä käytäntö astuu voimaan nyt finnbalticin kisassa ja koskee sen jälkeen kuulemma kaikkia muitakin Hakkivoxin kilpailuja. Tässä on jo odoteltu jonkin aikaa että luvatut englanninkieliset kappaleet ilmoitetaan heidän sivuilla, mutta näköjään turhaan.
Hakkivox ja kilpailukappaleet
omituista
352725
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Minusta kilpailukappaleet tulisi esittää ennakkoon. Varsinkin englanninkieliset. Pommitetaan postilla kaikki hakkivoxia, niin saattaa mieli muuttua.
Niin pitäis tehdä, mutta enpä tohtinut laittaa itsekään sinne viestiä, kuten ei kukaan mukaan, jota asia harmittaa. Harva karaokelaulaja nyt niin valtavasti englanninkielisiä kappaleita osaa, et voi huolettomin mielin lähteä kilpailuun. Kyllähän luulisi tuomareidenkin olevan mukavampi kuunnella hyvin harjoiteltuja kappaleita. Nyt joutuvat finalistit lähtemään kylmiltään kilpailuun. Mitäs harjoittelet kun ei ole pienintäkään aavistusta mitä kappaleita siellä on.
Onko käytäntö muissa maissa sama? Jos ei niin, sittenhän kyseessä on puhdas vallankäyttö, siten että hyviä suomalaisia laulajia ei edes etsitä!
En tunne systeemiä, mutta tuntuisi siltä että säännöt ovat kaikilla samat. Kysykää säännöistä rohkeasti -miten on. Se on tietysti eriasia vastataanko. Jos sekin on salaisuus.
Tai tulee merkintä mustaan listaan, liiasta utelusta.
Ainakin karaokelubi.fi sivuilla on säännöt ja biisit. Ulkomaisilla saiteilla on myös hyviä karaoke-kilpailuja, joista olisi hyvä ottaa mallia.
karaokeklubilla (karaokeklubi.fi) löytyy skaba, jossa on säännöt ja biisit.
Olin juuri Hakkivoxin sivuilla ja luin niitten vieraskirjaa. Siellä oli varsin hyvin perusteltu kappalevalikoimajuttua.
Minä tiedän, että ainakin nyt FinBalticin Suomen finaalissa suomalaisia kappaleista on käytössä lähes kaikki, mitä on julkaistu ja englanninkielisiäkin toistatuhatta.
Ruotsalaisiahan ei paljon olekkaan. Säännöissä on mainittu, että saa esittää suomalaisia, englantilaisia tai ruotsalaisia biisejä. Eli äidinkielet, lisättynä englannilla.
Tiedoksi niille, jotka sinne Virun finaaliin pääsevät (toivottavasti minäkin).
Ainakin ennen oli käytäntö, että Suomen edustaja sai etukäteen valita biisinsä ja sai siitä vielä levyn järjestäjältä ennakkoon, jotta sai valittuja biisejä treenailla. Nytkin jää aikaa treenaamiseen toista kuukautta.
Onkohan käytäntö tämän viimeksimainitun osalta vielä näin?
Jos joku tietäsi niin tarkentaisiko. Siitä nimittäin ei ole mainintaa Hakkivoxin sivuilla.
Oot sitten karaokeklubin "tyttöjen" asialla.
Minä ainakin haluan olla tekemisisissä alalalla jo kauemmin olleitten ammattilaisten kanssa.
Oon ollut seuramassa pari kertaa Hakkivoxin ja Lefkanin järjestämää FinBaltiC finaalia. Meno ja tunnelma...mahtavaa.
Nyt menen ens viikon lauantaina seuraamaan Suomen finaalia ja sitten maaliskuun eka päivä Viruun.
Uskon nääs, että kaverini saattaa päästä jopa kansainväliseen finaaliin.
Kyllä hesalaisten sisäiset "kyläkilpailut" hävivävät kaikille muille kisoille, sillä kun pelkät harrastelijat ovat asialla, niin siten siinä tahtoo käydä.
Ei riitä, että osaa laatia nätit sivut...tarvii muutakin.
Et kai ole tosissasi. Vertaat vuosia hyvin toimineita kilpailuita "matkijoihin"
Minä ymmärsin ainakin, että nimenomaan sinne Virun loppukilpailuun ei saa tietää kappaleita etukäteen. Sinä osaat varmaan kertoa, että onko siellä suomalaisia kappaleita ollenkaan? Semissä kyllä sanottiin ettei ole suotavaa laulaa suomalaisia, mutta onko niitä edes? (Ei nyt sillä että itsellä mitään mahdollisuuksia sinne olisikaan.)
Säännöt on toki samat kaikissa finbaltic kisan maissa.
Sitä vain niin miettii tarkkaan viitsiikö kysyä mitään kilpailun järjestäjältä, ettei leimata hankalaksi tai että pahimmassa tapauksessa se vaikuttaisi sijoittumiseen. Sitä varmaan moni miettii. Mielin kielin siis paras? No nyt kuitenkin kysyin, mutta kysymystä ei ainakaan vielä ole ilmestynyt vieraskirjaan. Omituista! Kontrolli pelaa näköjään.
FinBalticissa saa käyttää tulkintakielinään äidinkieliä ja Englantia. Eli Suomi, Ruotsi, Englanti. Näin oli ennen ja niin varmasti on nytkin.
Hakkivox on tietääkseni pääjärjestäjä ko kilpailulle, mutta joka maa järjestää omat kuninkaalliset finaalinsa itsenäisesti.
Minulle kerrottiin, että vasta nyt Suomessa on ensimmäistä kertaa varsinainen kuningas ja kuningatar finaali. Hyvä. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Silloin kun minä olin kisassa, valittiin neljästä semifinaalista Suomen edustajat varsinaiseen finaliin. Olimme vähän epätasainen finaaliporukka, jotka Suomea edustivat. Yhteinen Suomen finaali on hyvä, jolloin kaikki ovat yhdessä samalla viivalla.
Kun minä olin FinBaltic finaalissa, valitsimme minun toivomusteni ja Hakkivoxin kanssa yhdessä finaalibiisit ja sain levyt itselleni. Joten pystyin ennakkoon harjoittelemaan kuukauden finaalibiisejä.
Meniköhän tämä nyt perille. Hakkivoxin vieraskirja näyttää olevan melko ajantasalla, jonka kautta saa nopeiten vastauksia. 9.1 oli juuri vastaus tähän kielikysymykseen.
Mielestäni kisojen järjestäjissä on eroja. Hakkivox on ammentanut oppinsa Auraviihteen ja Polararstien kanssa tekemillä yhteistöillä. Tulos näkyy jämttinä ja tasapuolisena järjestäjänä, joka kuuntelee kentänkin sanomia.
Kun tämä pikkainen vähän kasvaa, niin tulen uudestaan kehiin.
(Jatkan nyt samalla 'omituista' nimimerkillä, että tietää kuka kirjoittaa. Tämäkin on vähän outoa täällä 24 keskustelu palstalla, kun niin harvat käyttää nimimerkkiä, ettei tiedä kuka vastailee milloinkin.)
No asiaan. Kiitos kun vastasit perusteellisesti. Meillä semifinaalissa vain ymmärsin Lexan puheesta, että turha on sitten suomalaisilla kappaleilla enää finaaliin lähteä, tai ettei niillä ainakaan tule pärjäämään. Ei se mitään olen voinut ymmärtää väärinkin. Nyt hän vastasi kuitenkin minulle, että kummatkin kielet käy. Se on nyt ok.
Mutta kerroit, että aiemmin olitte yhdessä valinneen lopulliseen finaaliin kappaleet, mutta nyt ei enää näin ole vaan kilpailukappaleet saa tietää vasta siellä Virussa! Tämä lukee isolla Hakkivoxin vieraskirjassa. Eli tätä periaatetta minä pidän omituisena käytäntönä. Eikö nyt yleensäkin kilpailuun kuin kilpailuun treenata ja yritetä päästä parhaaseen mahdolliseen tulokseen. Mutta nythän on turha harjoitella mitään, kun ei ole aavistustakaan mitä kappaleet voi olla. (Tai ainakaan sellaisella ei ole, joka ei ole Hakkivoxin kisassa aikaisemmin ollut) Ja ajattelis, että tuomaristonkin nyt olisi miellyttävämpi kuunnella hyvin harjoiteltuja ja viimeisen päälle hiottuja kappaleita. Niinkuin itsekin sanoit, että sait kuukauden päivät ennakkoon harjoitella niin finaali biisejä. Nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole.
Nyt olet hyvä ystävä sekoittanut kaksi finaalia eli Suomen FinBaltic Kuningas- ja Kuningatar karaokefinaalin ja kansainvälisen (Virun) finaalin.
Suomen finaaliin valitaan kappaleet kilpailupaikalla ja siellä ei vielä ole niin tarkkaa kappalevalikoimien suhteen eli ei ole pakko olla kansainvälisesti tunnettu biisi, kun vain on sopiva.
Näin minulle annettiin Hakkivoxista kertoa.
SITÄVASTOIN Virun kansainväliseen finaliin päässeet Suomen edustajat käyvät jo viikon sisällä läpi Hakkivoxin kanssa, mitä kappaleita hänen tulisi Virussa esittää. Kun ratkaisuun päädytään, saa kilpailija levyn biiseistä, joten harjoitteluaikaa on yli kuukausi.
Jos joku Hakkivoxilaisista näitä kirjoituksia lukee tai jos joku paremmin tietää, tarkentakoon asiaa.
Näin minä olen asian ymmärtänyt ja tämä on mielestäni oikeudenmukaista.
"Yksi Suomen finalisteista"
Tässä taas nähdään, kuinka ahdasmielistä jengiä karaokepiirit oikeasti ovat ja sanon, koska itsekin niissä pyörin. "lahjattomat harjoittelevat" sanonut useampikin maailmantähti ja karaoke on yhä karaokea, vaikka voissa paistaisi! Jos on noin heikko itsetunto, ettei uskalla lähteä kisaamaan ennenkuin on "treenannut" viikkoja jotain biisiä tai biisejä, niin sitten on väärällä tavalla liikkeellä! Itse osallistun reilusti vain paikalle menemällä, katson mitä on ja vedän. Joskus pärjään, joskus en-se ei mua kismitä. Jos tää touhu on mennyt tuollaiseksi niin ei ihme, että karaoke ei ole saanut ansaittua arvostusta, kiitos juuri mm. tällaisten "vinkujien." Joo mä tiedän, tulee huutoa tästä mutta katsokaa ny peiliin hiukkasen itsekin.
Nyt kirjoitat asiaa. Näinhän se pitää olla. Kisailemaan hyvillä mielin, ilman mitään jännitteitä ja hajuakaan mitä biisiä kisapaikalla olisi tarjolla ja mitä voisi esittää.
Jos ei eka eikä toka keralla "onnaa" saatta jo kolmannella kerralla osua kohdalle sellaiset biisit, jotta "taivas aukeaa"
Karaoken "suola" on siinä, että suurella joukolla laulellaan ja suurella joukolla kisaillaan, ilman paineita...kaikki ei voi voittaa...mutta mistäpä sitä tietää milloin ne oikeat kappaleet mun kohdalle osuu!
Hyvä Hakkivox! Tiukka linja ja kaikki samalle viivalle. Olette oikealla linjalla.
Ja nyt treenaamaan, hih, hih!
Ei vaitsinkaan vaan enslaunatain FinBaltic finaalia odottelemaan ja koksaamaan mitä tuleman pitää?
Jännittää vaan tämä uusi käytäntö niin pirusti.
Mutta mitäs se haittaa kun on innolla ja ilolla mukana jopa siinä määrin, että kohta "pissin hunajaa..." varsinkin, jos selviän etes toiselle kierrokselle.
Juhlatamineita niskaan ja menoksi. Siis enslauantaina. Jatkoja sinulle järkevä 123ed. Kuka lienetkin. Et ainakaan tyhmimmästä päästä.
Kiitos kehuista. Järkeni toimivuus on sit mitä on.
Tuohon vielä sen verta et tässä maassa on lukemattomia pieniä karaokekisoja ja ei niiden biisejä ennakkoon näy missään, et niissä sitten tosiaan saa vetää kutina vatsassa, mitä on ja mitä ei! Ja se on täs touhussa se-jokin. Treenejä hamuavat "puoliammattilaiset" ei onneksi joka tällaiseen "mitättömään" pikkukisaan vaivaudu, jää meille tavallisille karaokeystäville jotain hauskaa.
Paitsi: sitten kun tällaisiin eksyy näitä "olen iso tähti ja osaan sen-ja-sen" ja kun ei olekaan sitä omaa biisiä tai biisejä, onkin itku kurkussa ja paniikki ja alkaa sättiminen. Eli yhä se peili olisi hyvä väline. Itsekin sitä käytän, pitää mielen nöyränä kun näkee mikä sieltä kurkistaa!
Mielestäni juuri näin pitää toimia. Karaokekilpailun pitää olla spontaania. Ei mitään etukäteen harjoiteltua ja 100 x pureksittua. Karaoke on hauskanpidon ja viihteen laji, ei veren maku suussa ährättyä kisataistelua. Senhän näkee jo helposti tämänkin foorumin kirjoituksista, että mikä siitä seuraa. Alituinen matsaaminen ja valitus.
Näissä kirjoituksissa näkee sen, kuinka erilaisia me ihmiset todella olemme. Teidän kirjoituksenne on ihan täyttä totta - teidän kohdallanne - mutta se ei suinkaan päde kaikkiin karaokelaulajiin. On varmasti olemassa aivan yhtä suuri joukko sellaisia, joista on hauskaa juuri se biisien viimeisen päälle harjoittelu. Kirjastosta kuule haetaan nuotteja ja cd-levyjä, joita sit veivataan alusta loppuun monta kertaa. Ei siinä ole mitään väärää, se on tosi mukavaa. Se on vain niin aikaa vievää puuhaa niin kuin kaikki 'verispäin' laulavat tietävät.
Hyvin monillahan on tavoitteena päästä vielä pitemmällekin kuin vain voittamaan karaokekilpailuja. Monet karaoketuttavistani haaveilevat, että saisivat joskus oman bändin. Näin ei tietenkään tapahdu lähes tulkoonkaan kaikille. Useimmille tulee seinä vastaan,omat lahjat eivät riitäkään, vaikka kuinka harjoittelisi.
Itselleni karaoke on ollut harrastuksena noin viisi vuotta ja olen laulanut ja harjoitellut kyllä aika paljon, mutta minulle on tullut se seinä jo aika päiviä sitten vastaan :)
Niistä lieve ilmiöistä minäkään en todellakaan pidä, eli toisten mollaamisesta, kateudesta ym. Jos ne sais kitkettyä jotenkin pois, niin sittenhän kilpailutkin olisi aivan erilaisia.
harjoittelee ja käyttää kaikki tilaisuudet. Itse asiassa koko elävä musa on pelkkää harjoittelua ja sinnikkyys palkitaan. Lahjakkuus on sana ja ilmaisu millä hivellään ansiottomasti toisen itsetuntoa. Kyllä kaikki oppivat kaikki. Sitkeys ja aikaansaavuus ovat sanoja joilla pitäisi korvata tyhmä ilmaisu lahjakkuus.
Olipa hienosti ja kannustavasti sanottu. Välillä sitä vain vaipuu itsesääliin ja ajattelee, ettei tästä minun kohdallani mitään tule. Lopulta kuitenkin itsekin toteaa, etteihän tässä ole tullut tehtyä asian eteen pitkään aikaa yhtään mitään. Ei kun harjoittelemaan vain.
Mutta harjaantumisessa voi tulla. Varmuus on asia, joka kasvaa ja antaa uutta ulottuvuutta laulamiseen ym. taiteenalaan. Omat lahjat piisaavat siihen mihin piisaavat. Asia on minun mielestäni ihan ok.
Mutta mitä tehdä kun seinä tulee muualta vastaan?Hyvin paljon, esim. laulua harjoittanut ei saata saada tilaa enää missään olla oma itsensä? SIIS OMA ITSENSÄ!! Pitäisi vain kiltisti kuulua tasapäisten sakkiin ja...
Jonkin aikaa harrastaneet laulajat sorsivat sellaista, joka kehittyy muita nopeammin ja paremminkin. Vasta-alkajat ja yleisö ovat innoissaan.(Ammatti) Muusikot sorsivat, sellaisissa paikoissa missä kykenevät (esim. tuomaristossa), potentiaalista ja kykynsä paljastavaa laulajaa. (Siksi varmaan 3 ja 4 sijalle pääsevät kilpailijat ovat niitä, jotka nousevat kuitenkin parhaiten pinnalle tai heistä pidetään. Mutta heille tehdään jäynää - muita muka kannustaessa. Ja valitaan voittajiksi huonompia. Tälläisenkin " kannatus"- selityksen olen muutaman kerran kuullut! Taitaa vain "ammatti"muusikot pelätä omaa asemaansa?
Latistamalla uusia kykyjä, pelataan uudistusta vastaan. Meillä se on pelannut aika hyvin tämä peli...Aikaa on voitettu!
Olen saanut sivusta seurata harmittavaa tapausta. Erittäin taitavan muusikon latistamista, hänen saadessa julkisuutta enemmän kuin muut kanssatyöskentelijänsä... Ihan oman taitonsa ja ansionsa mukaisesti. Enää tämä musiikillisesti virtuoosimaisesti tablaava artisti ei osaa omien kumppaneiden mielestä yhtään mitään...
Harrastuksesta on tullut hänelle yleisen sättimisen ja " luovuuden vankila"paikka, erikoisseurantaa ja vahtimista - sen sijaan, että hän voisi toteuttaa itseään, omana itsenään!
Tiedän tasan - pissi ei ole noussut tämän ihmisen nuppiin, vaan kateus muilla on alkanut nostaa päätään. Ei muuta kuin taitaja häkkiin ja turpa rullalle.
Kyllä kateus oikeasti syö kalatkin vesistä. Sääli - tähän monenkin hyvän artistin ura loppuu... Häkittämiseen, tai oman mielenkiinnon loppumiseen, Kun mestaria opetetaan todellakin alkeita jankkaamaan vuodesta toiseen. Vahtien että ei vain mitään omaperäsitä satu tapahtumaan! (tuotteistaminen) Arvostellaan julmasti omista ideoista ja pistetään pannaan, ennenkuin kuunnellaankaan. Eih!
Pahaa tekee. Sillainkin voi nousta seinä pystyyn.
Me ollaan ihania, me suomalaiset, kollegat ja harrastajat toisiamme kohtaan; kateus on jälkiruokaa, jota jokainen tilaisuuden tullen santsaa enemmän kuin on ikinä tarvis! ( kateuden hyvä puoli olisi tietysti oman tuloksensa parantaminen, kadehtiessa sopivasti toista!) Mutta kun mikään ei riitä...
Minusta meillä on jokseenkin jäätynyt tilanne tähtitaivaalla. En enää viitsi suomalaisia sarjojakaan katsoa televisiosta, ihan soopaa. Ei osata näytellä pätkääkään. Missä on ihanat luonnenäyttelijät? Ilmeikkäät koomikot, tai syvälliset tulkitsijat?
busterkeaton, yhden ilmeen näytteleminen on muotia. Kuten laulusssa kloonaaminen ja imitointi. Miten saada uutta verta markkinoille, kun koko ikänsä ammattilaisena olleet sanovat: Emme tarvitse tätä kun sitä ei ole kysytty. Ei kai uutta voi ollakaan kysytty?? Persoonia tulee nykyään vain laulavista talonmiehistä. Rumuus, tasapäisyys ovat valttia - kauneutta ja erikoista. Hhm!
Totta joka sana. Eikä koske ainoastaan taiteilijaa, vaan persoonallista innoittajaa, ideoitsijaa, uudistajaa, jonka asema on sopivasti alempi ja joka luottaa kaikin keinoin yhteishenkeen ja uudistuksen haluun. Sitten asia sopii, kun joku valtaaomaava muka itse keksii sen!
Seuratkaapa täällä toisten sättimisiä, vertailuja, uusien paheksuntaa ja latistamista! Se koskee karaokessakin ihan koko konseptia, alusta loppuun asti. Mullako sisäinen paha olo? Ehei, ei ole ole syytä, eihän? Kunhan mussutan... Ja haluan olla ilkeä. Pahanmielen aiheuttaja.
Sinäkö muka ilkeä, mielestäni yrität vain herättää ihmisiä ajattelemaan.Tai no, sanotaan niin, että et ole sen ilkeämpi kuin minä tai kukaan muukaan. Ilkeys siinä kuin kateuskin on vain meidän perusominaisuuksia ja jos joku väittää, ettei hän ole koskaan kateellinen tai ilkeä niin hän valehtelee!
Me karaokepiireissä liikkuvat näemme tietysti sen kateuden, mikä siellä jyllää. Tuo mainitsemasi nopeasti kehittyvien sorsiminen tulee tietysti esille monella tapaa, mutta ihan tyypillinen esimerkki on tämäkin: Kaikista suurimmat taputukset saa aina se, joka on ensimmäisiä kertoja laulamassa (ja laulaa sen mukaisesti). Ja kommentit muilta laulajilta on ystävällisiä: 'voi sehän meni tosi kivasti, jatka vain laulamista'. No innoissaan kannustuksesta hän aloittaa harjoittelemisen (kukin tietysti tavallaan). Mutta mitäs sitten tapahtuukaan?? Hetken päästä hänelle ei sanokaan kukaan enää YHTÄÄN MITÄÄN ja taputuksetkin on alannut vaimenemaan. Siinä sitten mietit itseksesi ja olet ymmällä, että menikö taas tosiaan niin pieleen, ettei kukaan viitsinyt edes taputtaa. Enkö tosiaan kehity ollenkaan? Ja auta armias, jos on semmoinen laulaja, joka vielä laulamisen ilosta innostuu oikein esiintymään, niin jo nyrpistellään: mikähän tuokin luulee olevansa.
Jos siis haluat, että sinua ei kadehdita ja saat ansaitut taputukset, niin älä tosiaankaan ole oma itsesi! Älä näytä nauttivasi laulamisesta, ole vaatimaton, nöyrä, huomaamaton ja laula mieluummin hieman pieleen. Ja sano vielä lopuksi mikkiin, että sorry. Ja älä nyt vain ainakaan missään nimessä näytä, että olet tyytyväinen omaan suoritukseesi.
Voi kun me tajuttais, että kyllä meitä laulajia tänne mahtuu, eikä toisen onnistuminen ole itseltä pois. Tottahan sitä aina välillä masentuu ja ajattelee, että miksi en ole parempi. Mutta turha siitä on itseään piiskata koko ikäänsä. Niin kuin tilletalle sanoi, että omat lahjat piisaavat siihen mihin piisaavat. Ei kai tuota paremmin voi sanoa.
mitä minä olen yrittänyt sanoa! Aivan kuin olisin lukenut omia ja monen monen muunkin kokemuksia.
Monenkin kanssa olen joskus vaihtanut kuulumisia - sattumalta tavattuamme. Mutta mitään juorukerhoa, sitä en ole perustanut, vaan hämmästellyt sitä, kuinka - minun mielestäni, niin ihana esiintyjä on saanut niin tylyjä vastaanottoja?
En viitsi kulkea 3 kertaa enempää missään samassa paikassa, koska sitten alkaa tulla sellaista pauhinaa että... Huh! Turpakkoon ja jorpakkoon!
Mutta kun etsii sellaisia karaokepaikkoja, jossa on todellakin kuuntelevaa yleisöä, ihmisiä, jotka... En paljasta enempää, koska en halua, että nämäkin paikat alkavat täyttyä itseään täynnä olevista mollaajista, eikä ainakaan minkäänlaisista kilpailuista, virallisista tai epävirallisista sellaisista.
Minä en nimittäin laula oikeasti koskaan muille kuin kuuntelijoille, en muille laulajille, enkä osaa laulaa tuomareille... Minun puute. Tietty jos he hyväksyvät minun lauluni, Ok.
Minusta on niin ihanaa, kun näkee ihmisten kasvojen aukeavan ja valon loistavan - Ei ainoastaan silmistä, vaan koko olemuksesta. Silloin sen ihanan laulun säveltäjän, sanottajan sanoma on mennyt perille vissiin niin kuin on tarkoitettukin?!
Ralleja laulan hyvin harvoin, koska elämä on yhtä rallia oman itsensä perässä juoksemisen kanssa! Joskus on hyvä pysähtyä - hetkeksi! Aistia, tuntea, elää tässä hetkessä, nähdä kuulla vain omaa sisintään, vaikka sitten toisen laulun avittamana!
Huuuuuh! Olen puhunut.( niin että sormet tuskin koskettavat kirjaimistoa --- Onneksi olen pikakirjoittaja, virhe% just ja just ammattilaiseksi kelpaavan, siis leipätyöksi - hyväksyttävän nopeuden ja puhtauden rajoissa...!) Hyvää tätä päivää, jossa elämme koko ajan. Tänään tämä on tätä päivää, huomenna eilistä - tai tulevaisuutta, valintojen mukaan tulevaisuus uutta tai eilistä, jos emme oikeasti uskalla olla sitä mitä olemme. Omine hyvine ja huonoine puolinemme. Puutteinemme tai vahvuuksinemme. Kaikki on meitä,(minua) Ja joko paikallaan polkemista tai hiljaa eteenpäin hivuttautumisen tunnustelua - pitkin loikkauksin!
Kyllä taas itkut pihahtaa, kun kuulen ihmisen tulkitsevan jotain niin kaunista ja suurta - tunteita. ; ). Lähden kuuntelemaan... tänäänkin.
Sydämellä mukana, aidosti. Työkin on juhlaa. Voi kuinka kateellinen minä olenkaan teille ohjelmatoimiston vetäjät ja omistajat, miten vain... Saatte kuulla ja nähdä niin monenlaisia ihmisiä - itseasiassa useitakin heistä, ikäänkuin "riisuttuna, arkana, kauniina, sellaisina kun ovat...." Nekin ihmiset ovat aitoja, jotka silmäluomet riipuksissa yrittävät jotain iloa etsiä itsestään -- omaa ääntä.
Karaoke ansaitsisi nobelpalkinnon, jos se olisi alkuperäisen ideansa mukainen....!
Harvoin tosiaan enää törmää sellaiseen karaokepaikkaan, jossa oikein kuunnellaan laulajaa- niin ja jossa olisi vielä mukava tunnelmakin! Fiilis laulaa on todella erilainen silloin, kun huomaat, että edes yksikin ihminen kuuntelee sinua ja nauttii kappaleestasi. Oma esityksesi muuttuu kerta heitolla paremmaksi. Mutta kun huomaat, että kukaan ei edes vilkaise sinua, niin ... no tähän tietysti joku sanoo, että minä laulankin vain itselleni. Mutta minä en, minusta on tosi ihanaa, jos huomaan, että joku tosissaan kuuntelee. Ja ne kannustuksetkin olisi joskus paikallaan. Niitä voi antaa silloinkin, vaikka esitys ei niin täydellinen olisikaan, mutta myös heille, jotka hipovat täydellisyyttä. Näyttäisipä ihmisen itsetunto olevan vaikka kuinka hyvä, niin luulenpa, että syvällä sisimmässään jokainen kuitenkin pohtii, että olenko tarpeeksi hyvä tai kelpaanko.
Pitäisiköhän siirtyä jo muiden otsikoiden alle, tämä alkaa olla jo niin kaukana alkuperäisestä kysymyksestäni:) Näin jälkeen päin ajatellen sitä kysymystä ei olisi pitänyt ehkä koskaan esittää, eikä varsinkaan omia mielipiteitäni asiasta esittää. No sainkin sitten sellaisen opetuksen että oksat pois! Tässä sitä nyt joutuu miettimään, että olenko tosiaan tulossa kuuroksi, ja olenko kenties ihan väärää ainesta karaokekilpailuihin ja vielä sekin annettiin mietittäväksi, että olenko edes töissä oikealla alalla. No hipiäni ei siitä vahingoittunut ja näitä asioitahan on itsekunkin silloin tällöin hyvä miettiä, eikö vain :)
siinä karsitaan jyvät akanoista,riittävästi on voitettu kisoja opettelemalla pari biisiä loistavasti,vaikka laulutaito on muuten vähän niin ja näin.Säännöt on samat muissakin maissa-kappaleita pääsee valitsemaan pari tuntia ennen kisaa ja kun kappalelista on pitkä,niin sieltä PITÄÄ löytyä kappale jonka osaa vähintään hyvin.Jos ei löydy,niin sit ei ole riittävän hyvä pärjäämään.Tämä on mun mielipide,en edusta järjestäjätahoa,en ole itse kisassa,enkä tunne ketään joka olis mukana, mut riitävän monet kisat olen kahlannu ja musiikin kanssa riittävän pitkään ollut tekemisissä voidakseni sanoa, että mun mielestä tuo on HYVÄ juttu!
Tosin en minäkään kilpaile ko. järjestäjän kisoissa.
Hakkivox näyttää mihin se pystyy ja uskaltaa, olemalla liian jääräpäinen.
Eri kilpailujen pitkäaikaisena järjestäjänä näytti jälleen, mistä "kana pissii"
Hatun noston arvoinen teko toimistolta, joka pitää itseään samanarvoisena kentän kanssa.
Toivottavasti muissakin kilpailuissa menevät samaan systeemiin.
No en tiedä onko Ym. ohjelmatoimisto salassapidon idean keksinyt, muilla mailla on sama meininki. Eiköhän ne yhdessä päätä. Mutta hyvä veto.
Mua on aina ärsyttänyt itseäni todella sellaiset kilpailut, jotka soitetaan jonkun paikallisen ravintoloiden levyillä. Toiset voivat käydä harjoittelemassa, vaikka joka päivä! Toiset kerran, eli kilpailutilanteessa. Sitä myöten tää ratkaisu tuo tasa-arvoa kilpailijoille.
MM-kisoissa listat oli nähtävissä paikanpäällä ja vaikka kappaleet olivatkin koneella, oli vaikea sanoa 5 stäkin, ulkolaisesta - samasta vaihtoehdosta, mitä eroa niiden välillä oli. Toisin sanoen, taito on punnituksessa näinkin. Kaikilla ei ole edes nettiä vielä, mutta eivät silti ole ajastaan jäljessä, vai ovatko? Suomalaisia kappaleita pitää jo tuon tason kilpailijoiden osata laulaa, vaikka ne olisivat kenen tahansa lätyllä.
Mitalilla on kaksi puolta. Katsotaan nyt mitä tästä seuraa. Juttu joko onnistuu tai ei. Karaoke on kuitenkin kai harrastus etupäässä? Pitää sitten myös pitää huoli ettei omiakaan cd: tä tuoda mukana. Kiinnittää niihin asioihin huomiota kilpailussa, kuten esiintyminen, yleisön mukaanottaminen jne, joita toisetkin kilpailijamaat arvostavat.
Voimme ehkä ounastella, että jostakin ohjelmatoimistosta tulee eliittikaraoketarjoaja. Joskus muistan lukeneeni kiistelyä siitä, voiko karaokeilloissa periä laulurahaa ja voisiko joku tarjota siten "elitismiä." Kuten Golf tai joskus laskettelukin oli. Siis tarjontaa lähes ammattilaisille ja niille, joilla hynää maksella pikku yllätyslahjapaketista lähes 100 "mummoa!" - Jatkossa varmasti enemmänkin. Mutta tälläiselle elitismillekin on tilaa toki!
Katsellaan, kaikki uudistus on nyt hyvästä! Näitä Suomen finaaleita haluaisin seurata, mutta täytyy yrittää järjestää aikaa. Ei asiakkaidenkaan pieni sisäänpääsymaksu olisi sekään pahitteeksi.
Varmasti karaoken arvostus lisääntyisi, mutta asiakasmäärä voisi vähetä. Mutta pieni korvaus työstä on ihan paikallaan. Ei ole tosiaankaan enää kyse muusta kuin puhtaasta vapaaehtoisuudesta. Ja varmsti tuomaristo ja rehellisyyskin ovat eri luokkaa. Pakko olla. Raha esityksestä ja hyvä palvelu rahan vastikkeeksi! Ja kieltolait voisivat olla kohta menneisyyttä. Onnea.
Kuulin eilen viralliselta taholta Hakkivoxista, että he kappaleiden julkaisemattomuudella haluavat finaaleistakin pois laulajat, jotka tekevät sen parin oman biisinsä läpihuutojuttuna.
Heidän käsityksensä oli, että jos oppii hyvin pari kappaletta, oppii useammankin. Tässä kohdin minä olen samaa mieltä.
Näinhän se on, että kun ottaa uusia kappaleita, vaikka yksi kerrallaan, kasvaa oma oppisen määrä ja mielihyvä paranee.
En tiedä pitääkö paikkansa? Mutta kuulin huhuina, että FinBalticin Suomen finaalista olisi "jänistänyt" kolmasosa sinne kelpuutetuista?
Jos näin on, niin ollaan menossa juri oikeaan suuntaan eli pannaan laulajat opettelamaan lisää kappaleita. Hyvä!
Mielestäni loppufinaaleissa ei saisi muutenkaan olla liian paljon laulajia. Tiivis, enintään parinkymmenen finalistin pakka olisi riittävä.
Onnea vain Sinulle finaaliin.
Oikeastaan olen väärä ihminen kommentoimaan näihin kilpailuasioihin yhtään mitään, koska tämä finbalticin kisa on ainut kisa, mihin olen koskaan osallistunut. Motiivini esittää tämä alkuperäinen kysymykseni oli kahden suuntainen. Ensinnäkin halusin vain yksinkertaisesti TIETÄÄ, mitä mieltä kilpaileva porukka on siitä, jos kilpailukappaleita ei julkaista etukäteen. Ja mukavastihan vastauksia on tullut ja varmasti kaikki kilpailunjärjestäjät ovat saaneet arvokasta tietoa näistä laulajien mielipiteistä.
Toinen syy on vähän nolompi. En ole nimittäin koskaan laulanut ainuttakaan kappaletta englanniksi ja olen tosi huono ääntämään englantia. LUULIN siis osallistuneeni kilpailuun, jonka finaalissa pitää laulaa englanniksi (asia, joka minulle sitten ystävällisesti oikaistiin) ja olin kauhuissani, että nyt pitäisi nopeasti opetella pari kappaletta englanniksi, mutta mitä opettelen kun en tiedä mitä listoilla on!? Millään en sataa biisiä ehdi opettelemaan! Apua, voinko mennä kilpailuun!
NIINPÄ, minä olisin ollut juuri tällainen parin kappaleen opettelija ja esittäjä! Hyi minua! Joudankin kilpailusta pois! VARMAAN muutkin ovat jääneet samasta syystä pois! Hyvä!
Nyt SINÄ olet kyllä käsittänyt väärin.
Minäkään en osaa kuin suomenkielisiä kappaleita ja silti olen pärjännyt FinBalticissa aikaisempinakin vuosina.
Jos kuuntelit semifinaaleissa, niin siellä ainakin Lexa kertoi, että jos selviätte finaaliin saakka, niin valitkaa sellaiset kappaleet joita myös muun maan tuomarit ymmärtävät.
Suomalaisista kevyen musiikin kappaleista suuri osa on käännöksiä, joita muidenkin maiden kansalaiset ymmärtävät.
Ei ne sanat vällttämättä vaan sen kappaleen tulkinta ja sävel. Se se myös puree.
Ajattele vaikka Kari Tapion aikoinaan sanoittamaa "Aikaan täysikuun" kappaletta.
Siellä ei ole kertaakaan alkuperäissanomaa California Blue, mutta niin vain sillä on FinBalticissakin menestytty.
Lisäksi nyt käydään huomenna SUOMEN FinBaltic KaraokeKuningas- ja Kuningatarkilpailun finaali, joissa minulle kerrotun mukaan kappalevalikoimalla ei ole niin suurtakaan merkitystä.
Joten ei muuta kuin rohkeasti finaaliin. Minä aikakin menen. Suomenkielisellä kappaleella.
Olin finaalissa kun Virussa toissavuonna yleisön suosikiksi äänestettiin kilpailun seniori, joka ei laulanut englanniksi Vaan Suomeksi ja kuitenkin baltaialaiset valitsivat sen suosikikseen. Koverbiisi kun oli.
Pieni korjaus:
Et lukenut nyt ihan tarkasti kirjoitustani. Kirjoitin siinä näin: "LUULIN siis osallistuneeni kilpailuun, jonka finaalissa pitää laulaa englanniksi (asia, joka minulle sitten ystävällisesti oikaistiin)"
Eli asia on minulle oikaistu jo 11.1 niin H:n kuin tämän palstankin toimesta. Eli tiedän nyt mitä siellä tulee laulaa. Juuri näin kuin sinäkin kirjoituksessasi kerroit. Se asia on ihan kunnossa.
Muuten siinä vain kirjoittelin motiivejani alkuperäiseen kysymykseeni.
Onnea sinulle kilpailuun!
siitä, että parin kappaleen osaajatkin voivat pärjätä kilpailuissa. Idolsissahan ne ei osaa kunnolla yhtään biisiä vaan alkavat harjoittelemaan, jos pärjäävät.
Nyt kun mietin näitä Hakkivoxinkin kilpailuita, niin oikeastaan kilpailuissa menetymisien jälkeen sielläkin se varsinainen "työ" alkaa
Joten rohkeasti mukaan me kahden kappaleenkin osaajat.
Kiva kun tulee vähän eriäviäkin mielipiteitä kuin mitä valtaosa kirjoituksista on ollut.
Kyllähän sen ymmärtää, että harmittaahan se, jos itse osaa vaikka sata kappaletta ja ei pääse jatkoon ja sinne valitaan sellainen, jonka he "tietävät" osaavan vain ne (parjatut) kaksi kappaletta. Ei kai sillä voi olla niin merkitystä, että kuinka paljon kappaleita osaa, vaan eikö tärkeintä ole kuitenkin laulutaito (rytmissä ja sävelessä pysyminen, äänen puhtaus, sointi, esiintymistaito jne)?? Ja nämä asiathan tulee tuomarien selvittää. Ja eiköhän kahden kappaleen kilpailijat ole kuitenkin karsiutunut jo ennen finaalia. En todellakaan usko, että finaalia on koskaan voittanut sellainen laulaja, joka osaa vain kaksi kappaletta (ja laulutaito olisi muuten niin ja näin). Sitten on kyllä ollut jo tuomaristossa vikaa.
Annetaan heidän/meidän kuitenkin kilpailla edelleen, kyllä sitä asianomainen itsekin kyllästyy jossain vaiheessa laulamaan aina samoja kappaleita.
Siihen ei mielestäni päästä kuitenkaan missään nimessä sillä, että listoja ei julkaista etukäteen. Päinvastoin! Jos nyt ajatellaan, että ihminen todellakin osaisi vain kaksi kappaletta (ja olisi finalisti ainesta), niin innostaisiko tämä käytäntö harjoittelemaan uusia. Ei tietenkään, ei hän jaksaisi alkaa opettelemaan (jos se on hänelle alunperinkin ollut jostain syystä työlästä) 1500 kappaleen joukosta summittaisesti jotain, toivoen että se kappale olisi kilpailussa mukana. Ei,vaan hän menee kilpailuun opettelematta uusia kappaleita toivoen, että hänen kappaleet löytyvät listoilta. Ja todennäköisesti ne sieltä löytyvätkin, koska - ristiriitaista kyllä - kilpailujen järjestäjät pitävät listoillaan myös kaikkein yksinkertaisempiakin kappaleita, juuri niitä, joita he eivät toivo kilpailijoiden laulavan! Miksi? Siksi, että he toivovat mahdollisimman monen osallistuvan ja tulevan kyseiseen ravintolaan. Miksi? Siksi, että ravintolan omistaja tekee hyvän tilin? Miksi? Siksi, että he saavat toisenkin kerran keikan sinne ja heidänkin tilipussinsa kasvaa. Ei kukaan ohjelmatoimisto järjestä huvikseen kilpailuja, eikä kukaan ravintola huvikseen sitä palvelua ota. Tämähän on lopulta pelkkää bisnestä. Mutta bisnestäkin voi toki tehdä tyylillä ja hyvällä sydämellä.
Hyvin yksinkertainen tapa "pakottaa" kilpailijat harjoittelemaan useammankin kappaleen on esimerkiksi tämä, mitä me käytimme paikallisessa kilpailussa: finaalissa tuli laulaa eri kappaleet kuin alkukarsinnoissa. Siinä tuomaristo kuuli jo sitten neljä kappaletta ja jos semit on välissä, niin siinähän on jo kuusi kappaletta opeteltavana!