Juuri niin. Mikä kumma siinä on, että muiden ihmisten jakeluun menee tämä käytösohjeiden perus A ja O, mutta eräiden sukulaisten ei.
Ihan hirveä tilanne kun sitä ovikelloa tullaan yhtäkkiä pompottamaan, jo 5 vuoden ajan olen hätistänyt heidät pois oveltaan, ja sanonut että sovitaan seuraava tapaaminen etukäteen. Mutta ei millään onnistu koska he "emme tiedä koska olemme liikkeellä täälläpäin" (asuvat samassa kaupungissa). Meillä nyt sattuu olemaan muutakin tekemistä kuin istua joka ilta kotona odottamassa kädet ristissä josko joku ihana yllätysvierailija tulisi ovesta!
Mitä muuta tämä on kuin moukkamaisuutta? Eihän ihminen millään pysty asioitaan hoitamaan, jollei pysty yhtä kahvittelua pari päivää etukäteen organisoimaan. Onneksi en ole missään kimppamökki tms systeemissä heidän kanssaan.
Ihan hirveä tilanne kun sitä ovikelloa tullaan yhtäkkiä pompottamaan, jo 5 vuoden ajan olen hätistänyt heidät pois oveltaan, ja sanonut että sovitaan seuraava tapaaminen etukäteen. Mutta ei millään onnistu koska he "emme tiedä koska olemme liikkeellä täälläpäin" (asuvat samassa kaupungissa). Meillä nyt sattuu olemaan muutakin tekemistä kuin istua joka ilta kotona odottamassa kädet ristissä josko joku ihana yllätysvierailija tulisi ovesta!
Mitä muuta tämä on kuin moukkamaisuutta? Eihän ihminen millään pysty asioitaan hoitamaan, jollei pysty yhtä kahvittelua pari päivää etukäteen organisoimaan. Onneksi en ole missään kimppamökki tms systeemissä heidän kanssaan.
Vastaukset 26
Vanhimmat
ronskisti päin naamaa vaan. painukaa helvettiin. siinä se.
Pitäisi niin kai, mutta kun haluan kuitenkin säilyttää välit, kun eivät muuten minulle mitään pahaa ole tehneet.
suvaitse ilmoittaa tulostaan.
Ihan kivoja muuten, mutta kai se on jotain uteliaisuutta että saataisiin nähdä jos joku muukin olisi kyläilemässä.
Meinaan, tää kööri on niin hemmetin uteliaitakin etten voi lasten syntymäpäiville kutsua muita, koska ne häpäisee kaiken.
Kun vois niinkuin vähän olla jotain käyttäytymisajatusta että kun minä esittelen vieraat toisilleen, niin ei kysytä ensimmäiseksi:
"missä asut"
Mutta hienoa kuitenkin että voi pitää kunnon kekkerit, monena päivänä.
Niin, siitä uteiaisuudesta, oikein se sukulaisrouva veti palttoita viime joulun tienoilla eteisen narikasta syrjään, että olisikos miesten kenkiä piilossa!
Niin, asunnossa voi piileskellä MIES.
Kun on niin kauhean häpäisevää koko suvulle kun on mennyt tekemään lapsia ilman papin aamenta.
Vaikutate niin epäkohteljailta ihmisiltä, että kuka hullu se haluaa edes tulla käymään?
Oikein pitää sukulaiset etukädeen soitela ja kalenterista katsoa, etä käykö teille?
Ja sitten väitäte ettei ne sukulaiset kuitenkin kovin huonot ole?
Pitäiskö teidän nyt vähä miettiä, että onko teitän oma käyttäytyminen ihan ok?
minusta ei oo.
Meille saa tulla käymään ilman virallista soittoa ja erikseen pyytämistä. Ei huonot ihmiset tänne tulekaan, ne jotka tulevat on aina jollalailla tervetulleita. Ei menee päivä pilalle jos joku tulee käymään...
...kaikelle lisäksi tein kun tässä kiireellä viestin laitoin...
hiukkasen.
Olimme Vaimoni kanssa olleet
ravintolassa valomerkkiin asti.
Sitten pakollinen nakari käynti
ja taksilla kotiin ~klo 6 aamulla.
Seitsemältä soi ovikello reippaasti
ja oven takana äitini vanhimman veljeni
kera.
Olivat matkalla sienimetsälle ja minä
tokaisin samantein, että olisitte
vain jatkaneet matkaa.
Seuraksena siitä on se ettei sen
jälkeen Äitini ole käynyt kylässä.
Mielestäni toimin oikein.
Minusta olisi kivaa sanoaa suoraan ja kohteljasti että kuulkas rakkaat sukulaiset, emme oikein haluaa teität kylään, emme ainakaan aamulla tai viikonloppuna tai sitten etteä ei ollenkaan.
Minusta toi palstalla selän takana puhuminen ei oo kovin kivaa. eihän tässä kuka muu mahda asialle mitään kun jokainen itse.
Rehellisyys ja asiasta suoraan sanominen on minusta parempi kun se että jotkut tekee hyvää naama edessä ja selän takana haukkuu.
Sinun tapauksessa...noh, jos tarttee nukkua niin sitä tarttee. Kait nyt äiti sen ymmärtää että pojalla on hurja ilta ollut ja se haluaa nukkua. Miksi tässä välit poikki pitäisi mennä jos kohteljaasti mammalle sanoo, että kuules, mä haluan nyt nukkua?
Nooooh, täytyis varmaan olla ymmärrystä jotta ihmiset on erilaisia.
Nimimerkille: "oletteko".
Minusta koti on koti ja sinne ei sovi tunkea ihan miten vaan jos on ylenmäärin korulausein oikein rautalangasta väännellyt että:
-TERVETULOA vaan, mutta soitellaan siitä ensin!
Koskaan en minä ole tupannut itseäni edes sukulaisteni luo ilmoittamatta.
Eli he suuttuisivat siitä, minkä hyvin tiedän, mutta miksi he saavat tulla yllätyksineen minun luokseni?
Kuitenkin pitää pitää välit jo ihan lastenkin vuoksi, eihän meillä kamalia sukulaisia käy, vaan se että itse muovataan ne vierailut.
Lapsilla on nuita harrasteita ja niitä kuskataan sinne ja tänne, voihan se olla niinkin että minä olen sopinut tapaamisen jonkun toisen kanssa juuri silloin kun meille tullaan ihan äkkiarvaamatta.
Ei minun kotini ole mikään linja-autoasema.
Minä en ainakaan takanapäin puhu enkä kirjoita kun olen tämän saman heille kertonut, ihan päin pläsiä.
Meille on vieraat enemmän kuin tervetulleita, mutta soitettava on ensin. En halua vieraita kesken seksin, suihku, suursiivouksen tai keskittymistä vaativan opiskelutehtävän. Enkä jos olemme juuri jonnekin lähdössä. En myöskään halua ottaa vastaan vieraita hampaat pesemättä tai pyjamassa, mutta minulla on silti oikeus olla siinä tilassa sunnuntaiaamuna.
Kerran olen äitini ovelta käännyttänyt kun "nyt ei vaan sovi". Ei sillä, ettenkö äitiäni rakastaisi ja ettenkö haluaisi häntä kylään, mutta aina se ei vaan sovi. Tuolloin minulla oli juuri lapsensa sairaalaan toimittanut ystävä vollottamassa sohvallani, eikä siihen tilanteeseen kaivattu muita. Nykyään soittaa etukäteen!
Ei tarvitse "virallisia" puheluita eikä kalentereita, mutta voihan sitä rimpauttaa että "sopiiko tulla kahville tuossa puolen tunnin päästä kun ohi ajan?".
Lapsuuden kotipaikkakunnalla on semmoinen outo tyyli, että ilmaannutaan vaan oven taakse ilmoittamatta. Itse kun harvoin siellä enää käyn, ja silloin otan asian loman kannalta, niin ei ole yksi eikä kaksi kertaa, että vieraat on pamahtaneet minun ollessa tukka pystyssä yöpaidassa. Ei kovinkaan mukavaa vierailun kohteelle sanoisin. Mitä järkeä semmoisissa tapaamisissa edes on!? Eikö olisi mukavampi tavata niin, että molemmat on ihan tyytyväisenä - ei niin, että toinen on just sängystä noussut ja vit****ntunut tulijoista.
Sekin ottaa päähän, että kun itse on sovitulla vierailulla jossain niin yhtäkkiä sinne pamahtaa tupa täyteen kutsumattomia vieraita. Esim anoppilassa kun on hänen lapsenlastaan näyttämässä -ei siinä anoppi ehdi paljoa lapsenlapsen kanssa olemaan, kun pitää viihdyttää kutsumattomia vieraita.
Tökeröä ja moukkamaista.
muutakin tekemistä iltaisin kuin passata yllätysvieraita. Minullekin on joskus käynyt niin, että olen ollut ovella täydessä tällingissä lähdössä teatteriin tai johonkin muuhun rientoon, johon on hankittava liput ajoissa, kun yllätysvieraat ovat kilkuttaneet ovikelloa. Olen ollut tiukkana ja sanonut, ettei nyt sovi, olen menossa jo viikkoja aikaisemmin sovittuun rientoon ja sopii ilmoitella ennakkoon tulostaan. Ovat ottaneet herneen nenuunsa ja loukkaantuneet, ovathan he sentään tulleen 100 kilometrin päästä luokseni kylään - kun ei ollut muutakaan sovittu kyseiseksi ajaksi.
Mielestäni kuuluu hyviin tapoihin soittaa ennakolta ja kysäistä, sopiiko tulla käymään. Kenenkään ei tarvitse päästää yllätysvierita ovestaan sisälle. Meille ei ainakaan kukaan tule, ellei ole kysynyt ennakkoon.
Sana on mietitäänpä, kirjoitetaan siis n-kirjailella. En voi ymmärtää tätä vimmaa tunkea m-kirjainta kaikkialle. Tai kirjoittaa esim. itsekkin, oikea muoto on itsekin. Eikä suomen kielessä liioin ole sanaa enään, sen sijaan on enää. Pienillä mokauksilla paljastaa yllättävän paljon itsestään ja sivistystasostaan. Teen itsekin joskus kiireessä kirjoitusvirheitä, mutta tahattomat virheet erottaa aina.
Joo, paras yllätysvierailu oli kun appivanhemmat tuppasivat meille heti kun oltiin vauvan kanssa tultu kotiin synnäriltä. Ei oltu keritty edes takkia päältä ottamaan pois kun yllättäen paukkasivat meille ja anoppi alkoi heti vaatimaan, että alan kahvinkeittopuuhiin (pojaltaan ei tietenkään tätä vaatinut..). Sitten kun aloinkin imettämään vauvaa toisessa huoneessa niin anoppi tuli koko ajan huomauttelemaan siitä kahvistaan! Ja kun vaan jatkoin imetystä niin johan sanoi, että älä nyt noin kauan pidä sylissä ettei vain totu liian hyvään! Siinä vauvaa imetellessä kuulin miten anoppi haukkui koko ajan miestäni miten ei osaa kuitenkaan hoitaa vauvaa ja olisi pitänyt koti laittaa nätimmäksi vauvaa varten ja kissat nyt pitäisi ainakin hävittää. Marmatusta ja valitusta ja sitten mulle riitti. En keittänyt kahvia vaan sanoin, että nyt me halutaan olla omissa oloissa ja tutustua rauhassa vauvaan ja mun pitää saada levätä. Eli lemppasin ne meiltä pihalle!
Yllätysvierailujaan appivanhemmat jatkoivat vielä pitkän aikaa tämänkin jälkeen, kunnes yksi kerta en enää päästänyt niitä edes sisälle vaan ovelta käännytin, kun oli meille huono aika tulla kyläilylle (kyttäilylle!). Tästä seurasi anopin mielenosoitus ja siitä asti (14v.) anoppi on ollut minulle veemäinen. Toisen lapsen kanssa ilmoitin jo samantien, että me kyllä kutsutaan sitten, kun meille sopii, että ei saa tulla yllättäen. Onneksi uskoivat..
Outsitsa vaan.
Kai ne sitten uskoivat kun eivät mitään muuta voineet, eikä ovien läpi pääse muut kuin kummitukset :D:D:D
Mullekkin sanottiin aina muuten ettei saa pitää sylissä TURHAAN, ettei totu.
Siis mihin?
Pieniä palleroita on ihan pakko pitää sylkyssä kun ne on niin ihania.
Mutta asiaan.
Siis olin minäkin synnärillä 1989 ja siinä viereissä vuoteessa oli rouva joka oli saanut pojan.
Hän kysyi minulta voisiko hänen 5 sisarusta ja äitinsä (vissiin) tulla tänne katsomaan vauvaa vierailuaikoina??
Kun niitä sukulaisia sitten kävisi aikamoinen määrä.Ettei oli minulle häiriötä.
Mikäs siinä sanoin, hän siihen että kun on jo kolmas vauva eikä enää kestä omia sukulaisiaan kun kaikki häärää heillä kotona heti vauvan syntymän jälkeen.
Muistui vaa mieleen, kun olin niin otettu moisesta kohteliaisuudesta, kysyä nyt vierustoverilta omien vieraiden määrää. Ja mahdollisia haittavaikutuksia!!!!!!
Ei yllärivieraille.
Mikä siinä muuten onkaan, että nämä samat naamat jotka "eivät pysty sopimaan kyläilyä" etukäteen, pystyvät hyvinkin varailemaan matkoja kuukausien päähän, lisäksi muiden (lue tärkeimpien??!?!) ihmisten kanssa sovitaan isoistakin keppaloista viikkoja etukäteen.
Sukulaiset ovat sitten se välttämätön paha, joilla käydään jollei kerta kaikkiaan mitään muuta sillä hetkellä satu olemaan. Näin olen ymmärtänyt ja oven sulkenut jo vuosia näiltä ihmisiltä. Onneksi on oikeita ihania ystäviäkin.
Monet elävät yhä siinä luulossa, ettei sukulaisilla ole mitään oikeuksia vaan heitä saa polkea ihan miten huvittaa.
Tietenkään en avaa edes ovea, ellei kyläilystä ole sovittu. Mikäs krouvari minä mukamas olen, vaikka pääkaupunkiseudulle tullessa joillekin sopisi ilmaiset sapuskat ja yöpyminen oikein hienosti.
Minun täytyi panna välit kokonaan poikki semmoisiin, kun ei kerta mennyt jakeluun sitten millään.
Vaatii tiukkaa linjaa. Itse olen pitänyt oven lukossa, enkä aukaise kenellekään jos en odota vieraita. En vastaa puhelimeen, jos näen että langan toisessa päässä on joku jota en halua juuri nyt tavata enkä ylipäätään tuhlata aikaani tyhjän jauhamiseen puhelimessa.
Joskus näen että ulkona on joku tulossa ovelleni.
Silloin painun kiireesti alakertaan ja voin sitten syyttää etten ole kuullut ovikelloa.
Asia voisi olla toisin, jos yllättäjät tyytyisivät lyhyeen vierailuun ja tyytyisivät siihen mitä talo tarjoaa, mutta kun kävijöitten on saatava tutkia kaikki nurkat ja arvostella sitten vielä tarjoamisia selän takana, niin siitä tietää että kävijät eivät ole pelkällä ystävällismielisellä käynnillä, vaan etsimässä juoruilun aiheita. Pidän vierailijat turvallisen välimatkan päässä.
Kotini on linnani.
Kuinka ihmeessä sinä kehtaatkin haukkua sukulaisiasi jotka sinä itse lasket kotiisi vierailulle?
Ellet halua heidän kuluttavan kotiasi ja aikaasi, kuinka vaikeaa se on oppia ettei avaa oveaan kutsumattomille vieraille?
Ihmiset jotka iltalenkillä, hetken päähänpistosta, päättävät poiketa lyläilemään, eivät ole välttämättä sinun aikasi arvoisia. MUTTA siinä tapauksessa pidä ovesi lukossa!
Näihin tilanteisiin,jossa olen kotona kuitenkin fyysisesti paikalla, en halua yllätysvieraita:
- meillä on toisia vieraita, jotka voivat olla hyvinkin erilaisia ihmisiä kuin nämä tunkeilijat. Tulisi todella vaikea tilanne jos nämä tunkeajat jäisivät luokseni, kun olen erikseen kutsunut KUTSUTUT vieraat luokseni
- olen juuri rakastellut puolisoni kanssa, kun ovikello soi. Tai tullut juuri suihkusta. Tai tullut muuten vain suihkusta tai saunasta, kylpytakki päällä takkatulen loimussa ja otan siinä saunasiideriä, ja ovikello pirahtaa. Ainoa ajatus, mikä silloin syttyy päähän, on: Ei voi olla totta! Pakko avata ovi, koska asumme rivarissa ja valot paistavat kadulle.
-Ollaan juuri päätetty viettää iltaa, tehty kunnon ruoat ja juomat, ehkä vuokrattu leffa ja lauantaina klo 18 soi kello. Ainoa ajatus myös silloin on: Ei voi olla totta, eikö nuo osaa soittaa ja sopia etukäteen.
- Meillä on vuoden riita pystyssä, ja kello soi.
Kerran toteutui myös tämä: tehtiin saunaremppaa ja ovikello pirahti, ja nämä tunkeilijat eivät tajunneet edes häipyä kun näki että kämppää rempataan, jäivät toljottamaan siihen vain.
Mikä siinä on niin käsittämättömän vaikeaa ettei jotkut sitten millään opi sopimaan etukäteen näitä? Muuten olisi kiva nähdä, muttei se käytännössä koskaan onnistu. Meille ei tulla kuin rautatieasemalle, joten jääköön nämä sitten väliin kun kuitenkin 95 % ihmisistä pystyvät sopimaann näkemiset.
Kummaa touhua. Minä en ainakaan kerta kaikkiaan kehtaisi tunkeutua kylään.
Kyllä se yllättely on epänormaalia, en muista edes lapsuudestani 1960-luvun alussa kuin kaksi tapausta, jotka harrastivat tuota pihaan hurauttamista silloin kun HEILLE sopi. Valtava enemmistö sopi etukäteen kyläilyt, eikä sitä pidetty minään vaivana, vaikka kaikilla ei silloin ollut edes omaa puhelinta.
Nykyään kun kaikilla on vielä kännykät! Muuten se on päällä 24/7/365 mutta kun pitäisi itse ottaa yhteyttä sopiakseen jostakin, niin yhtäkkiä se onkin aivan mahdottoman vaikeaa...
Ei voi muuta uskoa kuin että suomalaisista tulee aina vain moukkamaisempaa kansaa.
Ne, jotka toivottavat tervetulleiksi ketä vain koska vain, voivat varmaankin tehdä sen selväksi ympäristönsä ihmisille. Mutta normaalisti siis sovitaan etukäteen!
aukene kutsumattomille viraille. Voimme hiippailla huomaamattomasti kurkistamaan makuuhuoneen valoverhojen ja sälekaihtimien välistä, kuka oven takana on. Jos siellä on joku naapuri, on asia pikainen ja ovi aukeaa. Yleensä nuori naapuri on jotain työkalua vailla, tai hän on palauttamassa jotain lainaamaansa härveliaä. Jos siellä on ihmisiä, joita emme tunne, ovi pysyy kiinni. Samoin, jos siellä on kutsumattomia sukulaisia. Jälkeenpäin voimme vain todeta olleemme saunassa, ja siksi emme kuulleet ovikellon sointia.
Hyvä neuvo!
Täytyy vain pitää verhoja aina kiinni, ettei nämä sukulaiset käy ensin tsekkaamassa, ollaanko sittenkin tölssyä vain katsomassa...
Minä tykkään kun tulee yllätys vieraita. Minua ahdistaa enemmänkin tämä harrastusten ja kaikissa kissan ristiäisissä käynnit eikä ihmisillä jää muka aikaa ystävyys suhteille ja läheisille. Aina täytyy olla jossain tukka putkella menossa jos ei omissa harrastuksissa niin ainakin lapsia kuskaamassa kun ne ei jaksa itse mennä treeneihin. Meille saa tulla kylään ilman audienssia ja meiltä löytyy kahvi ja pulla vieraalle, eikä kotikaan ole sekaisin ja siivoamatta vaikka on minullakin kaksi lasta. On minullakin tuttavia jotka haluaa sopia käynneistä tiettynä aikana, no minä odotan koska heille voi mennä, en minä tuppaudu kenenkään kotiin jos eivät halua. Onneksi minun ystävät ja sukulaiset ovat sen verran vapaamielisiä ettei heille tarvitse viikoja etukäteen sopia tulosta voi soittaa illalla oletteko kotona tultais käymään, jos heillä on menoa niin se on sitä myöten selvä, kokeillaan toisen kerran.
Eli sinusta ei ole ystävyyttä, jos soittaa etukäteen että voinko tulla käväisemään? Vapaamielisyyttä ja ystävyyttä on se, että ilmaannutaan vieraisille ilmoittamatta?
Ja sitten kuitenkin ilmoitat soittavasi, että voidaanko illalla tulla käymään?!
Koitapa nyt päättää mitä mieltä olet.
No se on sitten hienoa, että sulla on jatkuvasti aikaa pitää kämppä tiptop-kunnossa ja pullankin leivot varmaan itse ihan varoiksi, jos joku sattuu poikkeamaan teille "asuntoesittelyyn". Upeaa, että jollain on kulissit noin kunnossa.
Minä teen välillä jopa 11-tuntisiksi venyviä työpäiviä ja matkat olen julkisten kulkuvälineiden armoilla siihen päälle. Kun pääsen kotiin ja suihkuun, vedän sitten verkkarit jalkaan ja tukan ponnarille, syön hiukan iltapalaa ja istahdan toivottavasti sohvalle siinä tapauksessa, mikäli mies on tehnyt lyhyemmän päivän ja ehtinyt hiukan siivoilla, ettei minun tarvitse. Siinä tilanteessa ei paljon hymyilytä, kun anoppi soittaa ovikelloa ja tulee "kylään". Varsinkin kun miehen kanssa yhteinen aika on tosiaan kortilla.
Anoppi yrittää meille vähintään kerran viikossa. Ei siinä mitään, ihana ihminen, mutta viimeksi soitti sitten ovikelloa 5min, kun olin kylvyssä ja mieheni töissä. Kun en vastannut puhelimeen(ajattelin ihan rentoutua kerrankin ja laittaa äänet pois), niin jo oli soittanut miehelle, että mikä on, kun en ovea avaa tai puhelimeen vastaa.
Että tältä pohjalta meillä ponnistetaan. Ei yllätysvierailuja kiitos meille. Minulle ainakin sanoo jo ihan järki, että jos itse joskus tykkään hillua vähemmissä vaatteissa tai "ei-niin-edustuskunnossa" kotonani, niin samaa mitä luultavammin tekevät myös muut ja mitä minä sitä rauhaa häiritsemään.
Olis se kamalaa yrittää olla koko ajan piukeena ja tiptop, jos joku vaan sattuu poikkemaan.
Eli meillä ei avata ovea, jos ei tiedetä, että joku on tulossa. Senhän saa jokainen päättää, ketä kotiinsa päästää ja koska.
Enkä ole omalle äidillenikään mennyt ilmoittamatta kertaakaan sen jälkeen kun siitä pesästä lensin. Saati sitten muille.
Aivan samaa mieltä kanssasi. Teen itsekin pitkää päivää, meillä tosin ei oven takana yllätysvieraita käy, ei ainakaan tuttuja. Tuntemattomia, kaikenmaailman todistajia niitä riittäisi, pamfletteineen. Enkä avaa.
Sanotaan, että suomalainen elefantin nähdessään miettii, mitäköhän tuokin minusta ajattelee. Suomalainen ajattelee, pitäisi ajatella, kuuluisi ajatella aina muita, yllätysvieraan poiskäännyttänyttä paheksutaan, mutta katsokaapa liikenneasenteita nykypäivänä. Aika itsekästä ja autokadetta kansaa teillämme.