Jippii! Sain vakiduunin eilen! Himppa happy nyt. Olen gradua vaille valmis filsofian maisteri humanistipuolelta ja sain kuin sainkin tavoittelemani duunin vaikka moni muu taitava ihminen, duunikokemusta omaava oli hakenut. Palkkani on 3 300 euroa ennen veroja..
Luulen ulkomailla opiskeluni ja kuuden kielen taitoni auttaneen asiaa.
Nyt siis voin ottaa virkavapaata, asuntolainaa ja kaikkea muuta kivaa.
Luulen ulkomailla opiskeluni ja kuuden kielen taitoni auttaneen asiaa.
Nyt siis voin ottaa virkavapaata, asuntolainaa ja kaikkea muuta kivaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kiva niinku tulla tänne elvistelemään :(
Ootko jo kertonu kaikille kavereille? Koko maailmalle? :(
Onneksi olkoon... Mutta kannattaa ensin käydä siellä töissä ja vasta sitten kehuskella. Et voi tietää millaiseen ampiaispesään olet pääsi pistänyt. Mistä voit etukäteen tietää viihdytkö paikassa vai et. Itse ainakin pidän tärkeänä sitä millaiseen työyhteisöön sitoudun.
Onnea! Hyvä "alkupalkka" sulla...Kerro mullekin, hakisin mielelläni firmaan joka maksaa noin hyvin...eikä tarvitse edes olla maisteri...
T: KTM/2001
Toki olen fakin iloinen koska niin monta vuotta opiskellut, nähnyt vaivaa ja välillä menettnyt uskonikin. maisterin paprut pitis tulla syyskuussa! En elvistele, vaan halusin kertoa, etta unelma onnistuu jos tekee lujasti ja systemaattisesti töitä sen eteen. Ampiaispesäänkään en laittanut pientä päätäni vaan olin ensiksiksi kuukauden kesäduunissa. Tsemiä kaikille muillekin joilla työnhaku meneillään, uskokaan itseenne ja kykyihinne niin onnistutte! Kaunista kesää kaikille!:)
Kiva juttu sulle, ja tyypillistä onnellisen puhetta. Onneks olkoon kuitenkin.
Asia nyt kyllä vain sattuu olemaan niin, että unelma ei todellakaan toteudu sillä perusteella että tekee lujasti ja systemaattisesti töitä sen eteen. Ei mun kohdallani ainakaan. Sain lähtöpassit yt-neuvotteluissa (olin kai niin hyvillä palkoilla) enkä ole löytänyt mitään töitä enää. Olen FM, ja sain aikanaan 2800 e/kk. Nyt en kelpaa edes 1200 e/kk -paikkoihin.
Toivottavasti firma johon menet töihin on vakavarainen, koska vakituiset, hyväpalkkaiset työntekijät potkitaan yt-neuvotteluissa pois.
Kuten arvata saattaa kun joku menestyy niin kaikenmaailman kateelliset heti alkaa urputtaa kun ei ole omat jutut menny yhtä kohalleen ja taskut on tyhjät mutta kai se kuuluu tänne suomenmaahan:)
Mutta sulla on mennyt sitten hommat ihan putkeen. Toivottavasti vaan kuten joku tuossakin sano niin hommat tulee oleen sellasia sitten että viihdyt, noin hyvällä palkalla vaan voi tulla oleen aika rankka duuni.
Ite voin meinaan suoraan sanoa että aikanaan olin vähän vastaavassa ja homma alko olla jo niin yön ja pyhän kanssa paahtamista että ei edes aika helmikokonen palkka ollu kaikki kaikessa enää. Suosiolla vaihoin hommat hiukka pienempipalkkasiin mutta eipä tarvi enää arvuutella että millon närästää kahvista ja millon taas alkaa olla vatsahaavaa puskemassa:)
Mut oikeasti kiva että joskus joku kirjottaa hyvitäkin asioista eikä aina vaan jaksa kitistä että kun duuni on ihan lävestä taikka että sitä ei ole ollenkaan.
Onnea vaan ja koita pärjätä oravanpyörässä
Hieno homma, onnittelut alkuperäinen! Vakituinen virka on aina vakituinen ja mahdollistaa toisella tapaa elämän suunnittelun kuin pätkätyöt.
Ehkäpä nuo negatiiviset kommentit on helppo ymmärtää kun tietää, mikä tämän hetken työmarkkinatilanne on.
p.s. Sehän on muuten tutkittu juttu, että ihminen tulkitsee onnistumiset omaksi ansiokseen ja epäonnistumiset ympäristön oloista johtuviksi. ;) Ei voi muuta sanoa kuin että inhimillistä.
Tuo ps:n jälkeinen teksti on kyllä koko homma tiivistettynä.
Näinhän se on joo. Itse jouduin ottamaan vastaan ensimmäisen vakiduunin 13-vuotiaana. Oli meinaast niin perkuleen peräksiantamaton johtaja, että miljoonan kieltäytymisen jälkeenkin vielä hengitti niskaan. Paikka oli tietoisesti huono ja kahdenvuoden kokemuksen jälkeen voin kertoa, että huono oli. Eipä juuri viitsinyt maksaa palkkaa ja perverssi johtaja patisteli vielä iltaisin tekemään palkattomasti työtä. Siinähän sitten yritit opetella koulussa kertotaulua ulkoa opettajan huutaessa pääpunaisena seläntakana jonka lisäksi sitten vapaa-aika meni vieläkin sairaampien esimiesten pompotuksessa. Kiitoksena 14-vuotias sain nähdä vieraan livepimpsan ( Jippiii! ).
Toinen vakiduuni 21-vuotiaana. Yötäpäivää viikosta toiseen ilman vapaata. Tein sitten omat, kaverin ja luuserijohtajalle kuuluvia töitä. Luuserijohtajan johtamiskyky riittii kokoinaisuudessaan henkiseen väkivaltaan taikka järjettömien työskentelytoimenpiteiden laadintaan. Muutamat vapaat meni nyrkeillysäkkinä olessa ( minähän se paha olin, koska herrastelin) ja avohoitotapausten viihdyttämisessä ( Jippii! minähän se avohoitotapaus olin, koska halusin palkkarahoillani käydä kerran tai kaksi baarissa 25-vuotiaana.)
Tässä minä olen. Ei ainuttakaan opintoa ( minussa tietenkin vikaa) Töitä 13-vuotiaasta lähtien pohjapalkalla. Ei omaisuutta taikka etelänmatkoja. 10-minuutin päästä menen viihdyttämään avohoitotapausta joka työskentelee määräaikaisesti kaupungille. Samainen paska häiritsee minua kymmenillä txt-viesteillä viikosta toiseen.
On kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tekaisevat näitä juttuja ja niitä, jotka eivät näe juttua valheeksi.
Sitten on vielä kahdenlaisia ihmisiä. Niitä, jotka tajuavat missä mennään ja menevät valehteluun tahallaan mukaan ja ne kaikkein harvinaisimmat, jotka viitsivät sanoa, että säälittäviä on juttunne.
Semmoisen vinkin annan kaksilahkeisille, että älkää erehtykö Satu-tädin kanssa saman katon alle.
Joo, opiskelun ja kovan työn tuloksena reilu 5 vuoden "ura" IT-puolella reilusti alle 3 tonnin liksalla, nykyisin työtön ja vailla mitään toivoa koulutuksen mukaisesta työpaikasta.
Kun edes olisi ollut eka ammattini mutta kun ei...
Mites se yrittänyt nyt sitten palkittiin?
vilpittömästi onnea ja menestystä :)
Mua kiinnostaa, että osaatko todella kuutta kieltä? Siis fluently?
Ääh. Tuttua huttua.
Oikeastaan osaan seitsemaa, muuten sita viitsinyt laittaa kun en osaa sita fluently... Oon ollu siita onnekas, et kielet on aina tarttunu hyvin. Aidinkieleltani olen ruotsinkielinen, ja isani on ranskalainen eli olen saanut kolme kielta ikaankuin ilmaiseksi, asuessamme suomessa. Enkkua nyt osaa kaikki. Iska on insinoori ammatiltaan, joten olemme reissaanneet paljon ja asuneet mm Guatelemalassa (josta jai espanja) kolme vuotta ja kaksi vuotta Irlannissa. Venajaa olen opiskellut ihan itse, ja nordjobbarina ollessani kaksi vuotta sitten loysin islantilaisen poikaystavan ja jain sille tielleni. Nyt olemme muuttaneet takaisin suomeen, ja kotikielemme on islanti. Se kielitaustani... Ei minusta olisi ollut istumaan kielikursseilla ja kirjoista oppimaan, mutta olosuhteiden pakosta jouduin oppimaan. Hyva niin. Vinkkina kaikille, kielen oppiminen kannattaa!