Olen erittäin paha esimerkki ihmisen tyhmyydestä ja ajattelemattomuudesta.
Lopetin työt syksyllä 2007 työn kausiluontoisuudesta johtuen. Elin kolme kuukautta työttömänä, töitä hain välillä ahkerammin ja välillä vähemmän ahkerammin. Työkkärin lähettämät lappuset ja lippuset heitin roskikseen, eivät ne siellä tiedä mitä haluan.
Sinne minne oikeasti halusin (Lappiin talvisesongiksi) en koskaan päässyt. Ja kun olin epätoivoisimmalla hetkellä, tuli soitto Saksasta ja pyydettiin töihin. Tottakai lähdin (euronkuvat vaan silmissä kun kaikki toitottivat että siellä tienaa NIIN hyvin). Ja kuinka karvas pettymys. Luvattiin täysihoito ja n. 800€ lähes kolmen kuukauden työstä. Hammasta purren tein töitä siellä kahden viikon ajan kunnes riitti.
Pomon kanssa oli enemmän tai vähemmän kränää, joten pakkasin tavarani ja lähdin. Kaikki säästöni, kaikki rahani käytin kotimatkaan, juna- ja lentolippuihini, eli koko reissuun meni se reilu 1000€.
Ja nyt olen tyhjän päällä. Asun isäni ja äitini luona vuorotellen. Olen ihan persaukinen, työkkäriin ilmoittauduin työttömäksi mutta siellähän menee ikuisuus ennenkuin rahaa tiedossa... Palkkaa en Saksasta saanut vaikka yli 100h tein töitä. Palkkaturvaan käskivät työkkärissä turvautua, mutta tuskin sieltä mitään koskaan saan.
Onko minulla mitään mahdollisuutta esim toimeentulotukeen? Kun maanantaina ajattelin lähteä.
Ja tää masentaa niin hirveesti, ei riitä että kaikki rahat meni, vaan tunnen oloni niin epäonnistujaksi. Ei väliä mitä mä teen tai edes yritän tässä elämässä tehdä, se menee silti IHAN päin sitä itseään.
Kun ei ole edes varaa bussilippuun kaupunkiin että pääsis näitä asioita hoitamaan.
Töitä etsin taas täysipäiväisesti, mutta tuntuu että turhaan edes yritän kun kaikki kaatuu taas niskaan jos ees mitään yritän haaveilla. Ja kun ystäviäkään ei ole kenen kanssa puhua ja terapeutille ilmoitin iloisesti kolme viikkoa sitten voivani paljon paremmin kun sain töitä... Olin siis syksyllä todella masentunut kun en töitä löytänyt...
Lopetin työt syksyllä 2007 työn kausiluontoisuudesta johtuen. Elin kolme kuukautta työttömänä, töitä hain välillä ahkerammin ja välillä vähemmän ahkerammin. Työkkärin lähettämät lappuset ja lippuset heitin roskikseen, eivät ne siellä tiedä mitä haluan.
Sinne minne oikeasti halusin (Lappiin talvisesongiksi) en koskaan päässyt. Ja kun olin epätoivoisimmalla hetkellä, tuli soitto Saksasta ja pyydettiin töihin. Tottakai lähdin (euronkuvat vaan silmissä kun kaikki toitottivat että siellä tienaa NIIN hyvin). Ja kuinka karvas pettymys. Luvattiin täysihoito ja n. 800€ lähes kolmen kuukauden työstä. Hammasta purren tein töitä siellä kahden viikon ajan kunnes riitti.
Pomon kanssa oli enemmän tai vähemmän kränää, joten pakkasin tavarani ja lähdin. Kaikki säästöni, kaikki rahani käytin kotimatkaan, juna- ja lentolippuihini, eli koko reissuun meni se reilu 1000€.
Ja nyt olen tyhjän päällä. Asun isäni ja äitini luona vuorotellen. Olen ihan persaukinen, työkkäriin ilmoittauduin työttömäksi mutta siellähän menee ikuisuus ennenkuin rahaa tiedossa... Palkkaa en Saksasta saanut vaikka yli 100h tein töitä. Palkkaturvaan käskivät työkkärissä turvautua, mutta tuskin sieltä mitään koskaan saan.
Onko minulla mitään mahdollisuutta esim toimeentulotukeen? Kun maanantaina ajattelin lähteä.
Ja tää masentaa niin hirveesti, ei riitä että kaikki rahat meni, vaan tunnen oloni niin epäonnistujaksi. Ei väliä mitä mä teen tai edes yritän tässä elämässä tehdä, se menee silti IHAN päin sitä itseään.
Kun ei ole edes varaa bussilippuun kaupunkiin että pääsis näitä asioita hoitamaan.
Töitä etsin taas täysipäiväisesti, mutta tuntuu että turhaan edes yritän kun kaikki kaatuu taas niskaan jos ees mitään yritän haaveilla. Ja kun ystäviäkään ei ole kenen kanssa puhua ja terapeutille ilmoitin iloisesti kolme viikkoa sitten voivani paljon paremmin kun sain töitä... Olin siis syksyllä todella masentunut kun en töitä löytänyt...
Vastaukset 4
Vanhimmat
rauhallisesti.Tätä elämää olen katsellut kohta 50 vuotta.Elämä ei minunkaan kodallani ole aina ollut pelkkää mäenlaskua.Tiedän kyllä,mitä on vetää itsensä ylös kynnet verillä.
Rahaakaan ei ole ollut aina edes välttämättömään.
Toivottomuuskin on ollut tuttu tunne.
Mutta sen olen tullut huomaamaan,että aina,huom AINA,on pää noussut suon pinnalle.Ei raha voi olla ainut autuaaksitekevä asia.Joskus sitä on ja joskus taas ei,ei sille voi mitään.Sinulla on asiat kuitenkin hyvin.Katto on päänpäällä ja ruokaakin saat.
Tilanteesi tulee olemaan tilapäinen,ainakin sain sinusta sellaisen kuvan kirjoituksesi perusteella.Töitä kannattaa kysellä aktiivisesti.
Vaikeista asioista ei kannata kertoa ihan kenelle hyvänsä.Jollekin luotettavalle ystävällesi kannattaa asioitaan purkaa,vaikka sitten puhelimessa.
Ajattele tilannettasi väliajaksi,koeta lomailla vaikka lenkkeillen.Jokin uusi harrastus,esim.pilkkiminen voisi antaa uutta potkua.
Muista kuitenkin,ettei semmoista risukasaa olekaan,jonne aurinko ei edes joskus paista.Silloin se auringonpaiste vasta hyvälle tuntuukin.
Tsemppiä Sinulle!
"Onko minulla mitään mahdollisuutta esim toimeentulotukeen? Kun maanantaina ajattelin lähteä."
Mikäli virallinen asuinosoitteesi on jommallekummalle vahemmallesi, niin koko kotitalouden tulot vaikuttaa toimeentulotukilaskelmassa.
Työmarkkinatoimissa esim. harjoittelu, työkokeilu tai työelämävalmennus saat Kelasta työmarkkinatukea.
toimistoon ja pyydä aika virkailijalle. Keskustele siellä asiastasi, ties vaikka auttaisivat sinua asunnonkin kanssa. Lain mukaan olet oikeutettu toimeentulotukeen, sillä olethan täysi-ikäinen ja tuloja ei ole.
Mielenkiintoista. Eräälle tuttavalleni tarjottiin myös Saksasta "harjoittelupaikkaa" useamman kuukauden ajaksi. Palkaksi tuolta ajalta tulisi suunnalleen sama kuin sinullakin eli 800e/kk. Työtä olisi tarjoamassa varsin suurehko yritys.
Kävi tuota sinun tekstiäsi lukiessa mielessä, että onkohan tämä 800e/kk Saksan työmarkkinoilla sovittu juttu, vai etteikö kyseessä olisi jopa sama paikka? Jos näin on, pitäisi tuttavaa varoittaa tuollaisista huijareista. Stana. Palkkaturvan sijasta ottaisin muuten yhteyttä suoraan Saksaan. Siellä on työlainsäädäntö vähintäänkin Suomen tasolla, joten sun mahikset saada korvauksia 100 työtunnista ovat huomattavasti suuremmat. Muista pitää kaikki todisteet tehdystä työsuhteesta ym. tallessa.
Koitas ottaa yhteyttä sosiaaliin ja kerro siellä tilanteestasi? Sano, että vanhemmilla on isot velat päällä, eikä mitään mahiksia elättää sinua. Tämä ainakin päti minun kohdallani, sillä eihän vanhemmilla ole lain mukaan mitään tarvetta sinua elättää. Kun sulla on oma asunto pään päällä sossun on PAKKO käsitellä sinua omana taloutenaan, vaikka ehkä jotain rahaa vanhemmilta saisitkin. Ja suurin osa muuten saa, vaikkei siitä puhutakaan :P