Olen jo pitkän aikaa miettinyt että mistä tulee naisten halu olla hyvännäköisiä (myös miesten -- ei niin paljon).. (?)
Oletko valmis kauneuden eteen menemään leikkauksen? Miksi?
Et kuitenkaan hyödy käytännöllisesti katsoen yhtään....
Ja rumia meistä kuitenkin tulee..
Ollaanko me muka vaan onnellisia jos ollaan kauniita?
En tajua ja se tuntuu siltä. Itse olen aivan samanlainen. Leikkaukseen en menisi, mutta käyn kampaajalla ainakin. Haluaisin pitkät kauniit kynnet ym
Minun poikaystävääni se ei ainakaan näytä kiinnostavan että käynkö kampaajalla ym. Hän yleensä yrittää estää minua. Eli en tee sitä hänen vuoksi.. Vai teenkö? Jos kaikki on vain niin tiedostamatonta?
Mutta voiko se olla jotain, että yksin jäämisen pelko (jo evoluutiosta) on niin suuri että itsestä halutaan tehdä haluttava. Ja näin uusia sukupolvia syntyy..
Olen kaunis, mieheni kiihottuu minusta. Hän ei halua toista naista. Hän haluaa haluaa VAIN minua.
Onko se vain tämä.?
Musta meinaan tuntuu että tämä on jo vaistoissa.
mielipiteitä kiitos!
Oletko valmis kauneuden eteen menemään leikkauksen? Miksi?
Et kuitenkaan hyödy käytännöllisesti katsoen yhtään....
Ja rumia meistä kuitenkin tulee..
Ollaanko me muka vaan onnellisia jos ollaan kauniita?
En tajua ja se tuntuu siltä. Itse olen aivan samanlainen. Leikkaukseen en menisi, mutta käyn kampaajalla ainakin. Haluaisin pitkät kauniit kynnet ym
Minun poikaystävääni se ei ainakaan näytä kiinnostavan että käynkö kampaajalla ym. Hän yleensä yrittää estää minua. Eli en tee sitä hänen vuoksi.. Vai teenkö? Jos kaikki on vain niin tiedostamatonta?
Mutta voiko se olla jotain, että yksin jäämisen pelko (jo evoluutiosta) on niin suuri että itsestä halutaan tehdä haluttava. Ja näin uusia sukupolvia syntyy..
Olen kaunis, mieheni kiihottuu minusta. Hän ei halua toista naista. Hän haluaa haluaa VAIN minua.
Onko se vain tämä.?
Musta meinaan tuntuu että tämä on jo vaistoissa.
mielipiteitä kiitos!
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse mietiskelin vähän samoja asioita tässä taannoin. Minulla ei sitten teiniaikojen ole ollut ihan hirveästi mielenkiintoa ulkonäköni laitella mutta kun tässä alkaa tätä ikää karttua niin aloin miettiä että jos ikinä aion olla jotenkinkaan niinsanotusti "parhaimmillani" niin pitäisi varmaan vähän vikkelään jo jollekin ruveta asian suhteen. Koska en kuitenkaan koe asiaa vieläkään tarpeeksi mielenkiintoiseksi, ja vimpanpäälle remontti ei missään tapauksessa ole mitenkään kovin vaivatonta, enkä edes hallitse tätä elämän osa-aluetta ollenkaan (mikä helvetti on valokynä? minkälaisia vaatteita minun pitäisi ostaa?) niin kysäisinpä sitten jollain palstalla kanssasisarilta jotta jos siihen alan niin mitä ihmettä siitä saan?
Kanssasisaret vastasivat että itsensä laittelusta saa hyvän mielen, ja yleensä ihmiset laittoivat itseään juuri sen verran kuin itse halusivat sen hyvän mielen saamiseksi. Kukaan ei pahemmin osannut muistaakseni sanoa saako siitä mitään ihan oikeata hyötyä jos ei sitä hyvänolontunnetta saa.
No, omien tutkimusten pohjalta kaupassa saa ehkä eritasoista palvelua riippuen mitä on tullut laitettua päälle. Ystävämies on kiinnostunut juttelemaan bileissä kanssani enemmän taikka vähemmän riippuen paitani tiukkuudesta. Ja ihan yleisen oikean tutkimusten mukaan laihat naiset etenevät uralla paremmin kuin ylipainoiset.
Itseäni moinen epätasa-arvoisuus lähinnä ärsyttää suunnattomasti ja aiheuttaa paremminkin kapinamieltä kuin halua laittautua. Sama ihminen olen verkkarit jalassakin? Samanarvoinen jopa? Pitäisi ainakin olla näin. Jos en kelpaa verkkareilla niin en halua kelvata ko. ihmiselle juhlatamineissakaan, kele! Jotenkin tuntuu että en halua huomiota itselleni ainakaan ulkonäön ansiosta, usein olisin muutenkin mieluusti vähän syrjässä tarkkailemassa.
Niin että mistä se halu olla hyvännäköinen ikinä tuleekin niin on jäänyt ilmeisesti tulematta tänne. Ja leikkauseen en tietenkään menisi kun nämä tavanomaisemmatkin keinot ovat vielä lähinnä pohdinnan alla. Mikä tahansa leikkaus on aina terveydellinen riski kuitenkin, en alkaisi ulkonäön vuoksi terveyttäni vaarantamaan.
Kauniita ihmisiä kohdellaan hyvin, rumat saavat jatkuvasti sittiä päin näköä.
Sitäpaitsi, on aika kurjaa jos pitää itsekin kääntää päänsä pois oman peilikuvan nähdesään. Me ihmiset kun pääsääntöoisesti olemme visuaalisia olentoja.
olla niin, että rumia kohdellaan huonommin. Ja en edes tiedä onko asia totta. (?)
Minä en ainakaan kohtele rumia erityisesti huonommin. Itseasiassa harvemmin kaveeraan todella kauniiden ihmisten kanssa, koska haluan vielä kovasti itselleni jankuttaa, että ne kauniit ei voi olla fiksuja :D
(nykymaailmassa ei pidä yleensä paikkansa)
Ja sitten poimin joukosta ne fiksut ihmiset kenellä on jotain sanottavaa.
Todella kaunis ihminen herättää minussa heti kateutta, vaikka itse en ruma olekaan. Mutta todella kaunis ihminen harvemmin herättää positiivisia tunteita ainakaan minussa.
Ja jos pitäisi valita kahdesta miehestä ->ihan samanlaisia ulkonäoöltään. Toinen todella komea ja toinen vähemmän komea. Valitsisin jälkimmäisen. Kauniin ihmisen kanssa ei ole kiva elää. Ei ole kivaa tuntea itseään huonommaksi. SIksi valitsen ihmisiä omasta tasostani. Ja voisin luulla osan ihmisistä tekevän myös niin?
Ja jos syrjin joitain ihmisiä niin syrjin (esim. työelämässä) ylipainoisia(ellei sitten ole todella hyvä kunto) --> en nimittäin siedä huonokuntoisia ihmisiä. Pointti ei siis ole ulkonäkö. Naama saa olla mitä on.
Toinen seikka on, että epäsiistiä ja likasta ihmistä en kestä myös. Puhtaus on minulle hyvin tärkeää.
Jos on akne tai toella häiritsevä ulkoinen seikka mikä häiritsee ja joka ei ole niin yleistä niin joskus voin pelästyä ihmistä, koska en ole tottunut . En kuitenkaan kohtelisi häntä huonommin. Päinvastoin voisin sääliä häntä ja mahd. auttaa esim. iho-ohgelmissaan.
Naamallehan ei kukaan loppujenlopuksi mitään voi. ENkä ihmisiä naamaan mukaan arvostele.
Käyttäytyminen, ja "mitä sanoja toisen suusta" tulevat niin vaikuttavat hyvin paljon omaan mielipiteeseeni. En yksinkertaisesti voi sietää huonosti käyttäytyviä ja tyhmiä ihmisiä.
Eli mikä on. Minä ainakin huomaan tykkäävän enemmän vähhän rumemmista ihmisistä?
Tykkäätkö sinäkin vai vetävätkö kauniit ihmiset sinua puoleensa. Onko oma taso tärkeä?
Ei huonompaa eikä parmpaa vai?
En ole tainnut saada vielä vastauksia. Paitsi sen, että me ihmiset olemme visuaalisia olentoja . Olisi hauska tietää olimmeko ancestor vaiheessa myös vai onko se nyt vasta kehittynyt. Vai opitaanko se lapsuudessa?
Arvosteleeko lapset ihmisiä ulkonäön mukaan?
Lisää pohdintaa kiitos!
Huonokäytöksiset ihmiset tekevät mielipiteensä toisten ulkonäöstä selväksi avoimesti, tai jopa harkitusti. Suurin osa meistä ei edes tiedosta asiaa omassa käytöksessään. Kuitenkin meillä kaikilla on taipumus käyttäytyä asteen verran ystävällisemmin niitä henkilöitä kohtaan, joiden ulkonäkö miellyttää meitä.
Minä olen ns. tavallisen näköinen, eikä tuttavissanikaan ketään erityisen kauniita ihmisiä ole. Onhan se ihan luonnollista hakeutua oman tasoiseensa seuraan. Niin ne erityisen kauniitkin tekevät.
Miksi muuten katsot oikeudeksesi syrjiä tyhmiä ihmisiä? Älykkyysosamäärä on synnynnäinen ominaisuus, kuten ulkonäkökin.
Valitettavasti lapsetkin arvostelevat ihmisiä ulkonäön perusteella.
ihmisiä ulkonäön perusteella vaan heidän varallisuutensa ja yhteiskunnallisen asemansa perusteella. En sano, etteikö kaunis ihminen herättäisi minussa kateutta, mutta kyllä kateutta herättää paljon enemmän ruma ja rikas ihminen.
ei vain synnynnäistä. Kyllä huonoilla korteillakin voi voittaa!
Aika karkeesti sanoa että älykkyys on synnynnäistä. Kyllä siihen aika paljon kasvaminen vaikuttaa ym kokemukset ja oppimiset. Ja älykkyyttäkin on erilaista.
Siiksi katson että voin syrjiä tyhmiä ihmisiä. Jos aivoja käytetään liian vähän niin kai sitä nyt dementoituukin ja tyhmemmäks vaan tulee. Aivot on sitä varten että niitä käyttää!
taas katsovat voivansa syrjiä ns. rumia ihmisiä varmaan samoin perustein: ulkonäköönkin kun pystyy vaikuttamaan.
että ruma ihminen saa itsensä kauniiksi... Harvoin asia on näin. Jos on todella ruma niin se ei todellakaan ole mahdollista. (Saisinpas minäkin selkävammani pois. Maksaisin siitä vaikka miljoonan, mutta no possible)
Ja tyhmänä ihmisenä pidän sellaista joka ei osaa ajatella itse yhtään mitään. Tälläisistä ihmisistä EN PIDÄ ja siksi syrjin niitä.
Mutta kukaan ei voi sanoa että en --pidä-- sinusta koska olet ruma. Koska lause "pitäminen sinusta" littyy olennaisesti luonteeseen.
Voi sanoa että en pidä ulkonäöstäsi, mutta se on nyt jo aivan eri asia!!!
Sanoin vain että ulkonäköönkin voi vaikuttaa. Usein siihen on enemmän keinoja kuin älykkyyden nostamiseen.
Itsekö sitten tarkoitit että tyhmä kyllä saa itsestään älykkään kunhan vain haluaa?
Totuus on kuitenkin, että me jokainen synnymme tietyllä lahjakkuudella varustetettuina. Oman älykkyytemme rajoissa me joudumme elämään, oli älykkyysosamäärämme sitten 50 tai 150.
Alle satasen älykkyysosamäärän omaavillekin kuuluu ihmisarvo, yhtä lailla kuin heitä fiksummille. Samoin se kuuluu jokaiselle "rumalle" sekä "kauniille". Syrjintää meidän ei pitäisi harrastaa ketään kohtaan, vaikka sitä tahtomattamme (toiset tahallaan) teemmekin.
Sanotaan että oikein tyhmä, oikein vajaa jolla jokin synnynnäinen vamma ei pysty itseään älyllisesti kehittämään hirmuylös vaikka ympäristö kuinka yrittäisi tilannetta korjata.
Mutta joo olen sitä mieltä että pöntöt kasvaa fiksummiks ja jopa fiksuiks jos sen eteen töitä tekee.
Esim Einstein. SItähän pidettiin lapsena normaalia lasta heikkoälyisempänä.
Se motivaatio olla jossain hyvä (vaikka onkin paska) saa kyllä ihmisen tekemään itsestään helvetin hyvän siinä!
Joo ja vaikka geenit määrää osan, mutta niin myös ympäristö suurimman osan.
Ja älykkysosamaarän tavallinen luokittelu perustuu täysin opittuihin taitoihin.
En syrjikään niitä kenellä on älykkyys huomattavasti keskivertoa huonompi johtuen geeneistä vaan niitä kenellä olisi ollut ehkä jopa geenit hyviin tuloksiin, mutta oma laiskuus esti kehittymisen.
En edea laske niitä ihmisiä tyhmiksi kenellä on vajaavaisuutta. Niitä en todellakaan luokittele. Luokittelussa otin mukaan vain ne normaaligeeniset eli ihmisten luokittelussa ne normaalit ja terveet , joista sitten karsin ne tyhmät, joita sitten syrjin.
sinä sitten syrjitkin.
Einsteiniä siis "pidettiin" tyhmänä, mikä on täysin eri asia kuin että hän olisi ollut sitä. Monet mensalaiset ovat joutuneet jakamaan hänen kohtalonsa.
Koska me normaaliälyiset emme ymmärrä heitä, pidämme heitä tyhminä, sen sijaan että älyäisimme itse olevamme tyhmempiä.
Aiotko muuten itse julkaista joskus väitöskirjan? Jos et, niin oman teoriasi mukaan olet sitten vain laiska.
ja laiskuuttakin on erilaista. olisin mielelläni poliitikko hoitamassa yhteisiä asioita. mutta ensin koulu sitten työt.