Onko oikeasti niin, että uskollisuutta ei enää pidetä vaatimuksena, edes tärkeänä? Milloin siitä tuli hyväksyttyä? Miksi asia ohitetaan olankohautuksella?
Yleensä petetty on se, joka saa seuraukset niskaansa ja päätyy kantamaan vastuun, kun asian pitäisi olla täysin päinvastoin. Heistä tulee epävarmoja ja ahdistuneita.
Itse olen vasta 18-vuotias, mutta olen jo nähnyt aivan liian monta ihmissuhdetta joissa jompaakumpaa, joskus molempiakin, osapuolia on petetty. Omasta mielestäni uskollisuus on aina ollut yksi suhteen tärkeimmistä edellytyksistä, mutta monet tuntemistani ihmisistä kuittaavat asian vain sanomalla, että se on aivan normaalia. Kaikki pettää. Onko tosiaan näin? Mielipiteitä?
Yleensä petetty on se, joka saa seuraukset niskaansa ja päätyy kantamaan vastuun, kun asian pitäisi olla täysin päinvastoin. Heistä tulee epävarmoja ja ahdistuneita.
Itse olen vasta 18-vuotias, mutta olen jo nähnyt aivan liian monta ihmissuhdetta joissa jompaakumpaa, joskus molempiakin, osapuolia on petetty. Omasta mielestäni uskollisuus on aina ollut yksi suhteen tärkeimmistä edellytyksistä, mutta monet tuntemistani ihmisistä kuittaavat asian vain sanomalla, että se on aivan normaalia. Kaikki pettää. Onko tosiaan näin? Mielipiteitä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ikävä kyllä siltä näyttää , kuitenkin toivoisin että ei olisi , uskolliset suhteet näyttää olevan harvinaisia tee sinä maailmastasi parempi , jonkunhan se täytyy aloittaa .
ei todellakaan kaikki ihmiset petä.
en uskoisi ellen itse olisi uskollinen.
vasta sitten menetän uskoni jos itse teen jotakin niin äärettömän typerää, että jollekkin elinikäiset arvet jättäisin.
Pettämisestä ei toivu, koskaan.
toisilla ihmisillä tänä päivänä. Hoetaan sitä, että elämästä pitää nauttia jne. Kulisseja pidetään pystyssä ja toinen osapuoli, hyvin usein juuri mies juoksee vieraissa...
Löysää on todellakin ja joistakin ihmisistä siinä ei ole mitään sen kummempaa - arvot ja arvostukset ovat kadonneet. Ollaan kuin pellossa, ihmissuhderumba koko ajan menossa ja siinä sivussa lapset usein kärsivät.