Fysiikka kertoo, että kappaleella pitää olla nopeutta 11,2 kilometriä sekunnissa, jotta se voi poistua maan vetovoimasta. Miten ihmeessä vetovoimasta poistuminen voi riippua nopeudesta??
Miten on mahdollista, että lentokone pääsee ilmaan, mutta ei pääse avaruuteen?? Eikös painovoima pienene kun mennään ylöspäin, eli täten lentokoneen pitäsi olla paljon helpompi nousta yhä vain korkeammalle.
Ja toisaalta, jos rakennetaan pitkät tikapuut, niin en ymmärrä miksi riippuisi nopeudesta kavuta niitä pitkin avaruuteen.
Enpä ole tätäkään aiemmin miettinyt, mutta nyt alkoi vaivaamaan näin paljon.
Pakonopeus avaruuteen. kertokaas kun en
ymmärrä
101
9928
Vastaukset
- .............
Jos Maan pinnalta ammutaan tykillä tykinkuula esimerkiksi nopeudella 6 km/s, putoaa se jossain vaiheessa takaisin Maan pinnalle. Jos tykinkuula ammutaan noin nopeudella 7-11 km/s, se ei putoa takaisin, vaan jää jonkinlaiselle Maan kiertoradalle. Jos se ammutaan yli 11 km/s nopeudella, se ei jää edes Maan kiertoradalle, vaan poistuu jonnekin muualle. Näissä oletuksena, ettei ilmakehän vastusta huomioida. Myös tykinpiipun suunta vaikuttaa tietysti asiaan.
Esimerkiksi Marsiin lähetettävä raketti pitää saada ensin Maan kiertoradalle. Sen nopeudeksi pitää kiihdyttää yli 7 km/s, jotta se pääsee kiertoradalle. Sen jälkeen sen ei tarvi enää käyttää moottoriaan ja polttoainetta siellä pysyäkseen. Tietysti raketti voi kiertää Maata paljon pienemmälläkin nopeudella, mutta silloin se joutuisi pitämään moottoriaan jatkuvasti käynnissä estääkseen putoamisensa, ja sehän veisi tolkuttomasti polttoainetta.
Maan kiertoradalla raketin nopeus kiihdytetään yli 11 km/s, jolloin se poistuu Maan kiertoradalta kohti Marsia. Tietysti se voi lentää Marsiin pienemmälläkin nopeudella, mutta silloin se joutuisi taas käyttämään moottoriaan koko ajan.
Lentokoneissa on potkuri- tai suihkumoottorit. Potkurimoottori ei tietenkään voi toimia ilmakehän ulkopuolella tyhjiössä. Suihkumoottorilla varustettu lentokone kantaa mukanaan vain polttoaineen, ja ottaa sen polttamiseen tarvittavan hapen ilmasta. Siksi sekään ei voi toimia ilmakehän ulkopuolella tyhjiössä. Rakettimoottori kuljettaa mukanaan sekä polttoaineensa että sen polttamiseen tarvittavan hapen tai hapettimen.
Lentokoneen nouseminen ylöspäin ei vähennä painovoimaa juurikaan. Jos painat Maan pinnalla 80 kg, painat jokseenkin saman myös 12 km korkeudella lentävässä lentokoneessa. Painottomuus Maan kiertoradalla perustuu siellä kiertävän aluksen suureen nopeuteen. Kansanomaisesti sanottuna Maata pyöreällä radalla kiertävän aluksen ulospäin suuntautuva keskipakovoima kumoaa sisäänpäin vaikuttavan painovoiman. Sama onnistuisi myös suurella nopeudella ilmakehässä lentävältä lentokoneelta, mutta ilmanvastuksen jatkuva voittaminen vaatisi hirveästi polttoainetta, ja ilmanvastuksen aiheuttama kitka käristäisi lentokoneen hetkessä.
Jos tikapuusi nousevat avaruuteen asti, voit tietenkin kiivetä sinne. Mutta et voi päästää otettasi hetkeksikään irti, koska putoaisit alas, koska sinulla ei ole tarvittavaa yli 7 km/s nopeutta sivusuunnassa Maan kiertoradalla pysyäksesi.- sattuu.
Fysiikka on pahuksen epätarkka tiede. Voi kiivetä köyttä pitkin vaikka kävelyvauhtia ja hyvin pääset silti avaruuteen. Ei pitäsi esittää ehdottomana fysiikan lakina asoita jotka ei pidä paikkaansa.
- .............
sattuu. kirjoitti:
Fysiikka on pahuksen epätarkka tiede. Voi kiivetä köyttä pitkin vaikka kävelyvauhtia ja hyvin pääset silti avaruuteen. Ei pitäsi esittää ehdottomana fysiikan lakina asoita jotka ei pidä paikkaansa.
Häh?
- pitäisi vetää!?!
Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri?
Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila?
Minne se vetävä voima silloin häviää? - kommentinjättäjä
pitäisi vetää!?! kirjoitti:
Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri?
Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila?
Minne se vetävä voima silloin häviää?"Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri? "
Vaikuttaa se, mutta heikommin.
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Ei se häviä minnekään, mutta sen vaikutus on häviävän pieni.
Nukuitko koulussa fysiikan tunneilla? Etkö tiedä, että kahden kappaleen (esim. maa ja avaruusaluksessa oleva ihminen) välinen vetovoima on suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon sekä kääntäen verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliöön.
Tuolta löydät kaavan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Painovoima
Laskepa nyt, mikä on maan aiheuttama vetovoima 80-kiloiseen ihmiseen 1000 km korkeudessa ja vertailun vuoksi maan pinnalla! Saatat yllättyä! - Appana
pitäisi vetää!?! kirjoitti:
Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri?
Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila?
Minne se vetävä voima silloin häviää?"Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri? "
Kyllä se vaikuttaa erinomaisesti. Kun kappale on kiertoradalla, se putoaa maan vetovoiman vaikutuksesta koko ajan maata kohti, mutta koska kiertoradalla olevalla kappaleella on nopeutta maan pinnan suuntaisesti, se myös "tippuu" koko ajan maan ohitse. Tästä syystä esimerkiksi satelliitit liikkuvat sitä nopeammin mitä lähempänä matalammalla niiden rata on, sillä muuten ne tippuisivat maan pinnalle eikä "maan pinnan ohi" jatkaen kiertorataansa.
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila? "
Koska niin sanottu keskipakovoima kumoaa maan vetovoiman vaikutuksen kappaleeseen. Sama ilmiö saadaan aikaan muutamaksi minuutiksi lentokoneella nopeasti lennettäessä ja tehtäessä laaja kaarros maan pinnan suuntaisesti.
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Kuten kerroin, se ei häviä, vaan ns. keskipakovoima kumoaa sen. - sdgsdfhwth
kommentinjättäjä kirjoitti:
"Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri? "
Vaikuttaa se, mutta heikommin.
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Ei se häviä minnekään, mutta sen vaikutus on häviävän pieni.
Nukuitko koulussa fysiikan tunneilla? Etkö tiedä, että kahden kappaleen (esim. maa ja avaruusaluksessa oleva ihminen) välinen vetovoima on suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon sekä kääntäen verrannollinen niiden välisen etäisyyden neliöön.
Tuolta löydät kaavan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Painovoima
Laskepa nyt, mikä on maan aiheuttama vetovoima 80-kiloiseen ihmiseen 1000 km korkeudessa ja vertailun vuoksi maan pinnalla! Saatat yllättyä!Unohtakaa tämä vastaus. Alla on oikea vastaus.
- kommentinjättäjä
sdgsdfhwth kirjoitti:
Unohtakaa tämä vastaus. Alla on oikea vastaus.
>Unohtakaa tämä vastaus. Alla on oikea vastaus.
...mitä siinä oli väärää! Perustele, myös!
Se, että en tehnyt siinä täydellistä selvitystä maan vetovoiman vaikuksesta, ei mitätöi esittämiäni seikkoja. - ole olemassa
Appana kirjoitti:
"Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri? "
Kyllä se vaikuttaa erinomaisesti. Kun kappale on kiertoradalla, se putoaa maan vetovoiman vaikutuksesta koko ajan maata kohti, mutta koska kiertoradalla olevalla kappaleella on nopeutta maan pinnan suuntaisesti, se myös "tippuu" koko ajan maan ohitse. Tästä syystä esimerkiksi satelliitit liikkuvat sitä nopeammin mitä lähempänä matalammalla niiden rata on, sillä muuten ne tippuisivat maan pinnalle eikä "maan pinnan ohi" jatkaen kiertorataansa.
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila? "
Koska niin sanottu keskipakovoima kumoaa maan vetovoiman vaikutuksen kappaleeseen. Sama ilmiö saadaan aikaan muutamaksi minuutiksi lentokoneella nopeasti lennettäessä ja tehtäessä laaja kaarros maan pinnan suuntaisesti.
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Kuten kerroin, se ei häviä, vaan ns. keskipakovoima kumoaa sen.Kertokaapa miten se vetävä voima välittyy?
Miten esim. musta aukko välittää vetävän voimansa, kun sieltä mustasta aukosta ei muka mikään energia edes pääse pois?
Kyllä tämä Kuopiolainen uusi fysiikka on yksinkertaista kun se osaa kertoa miten pysymme tukevasti Maapallon pinnalla ilman vetävää voimaa.
Miksi te ette osaa kertoa miten vetävä voima välityy?
Onkos tullut mieleen ettei sitä vetävää voimaa oikeasti ole olemassa? Eihän sitä minkään ilmiön selittämiseen edes tarvita.
Rauhaa
:);):) - wergwthwt
kommentinjättäjä kirjoitti:
>Unohtakaa tämä vastaus. Alla on oikea vastaus.
...mitä siinä oli väärää! Perustele, myös!
Se, että en tehnyt siinä täydellistä selvitystä maan vetovoiman vaikuksesta, ei mitätöi esittämiäni seikkoja.---------
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
----------
Höpö höpö. Jos kerran tuo vetovoima on niin pieni, mikseivät maapalloa kiertävät kappaleet pakene avaruuteen?
----------
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Ei se häviä minnekään, mutta sen vaikutus on häviävän pieni.
------------
Sama kuin yllä. Eihän se voi olla häviävän pieni, jos se saa kappaleen pysymään kiertoradalla. - joku voima
ole olemassa kirjoitti:
Kertokaapa miten se vetävä voima välittyy?
Miten esim. musta aukko välittää vetävän voimansa, kun sieltä mustasta aukosta ei muka mikään energia edes pääse pois?
Kyllä tämä Kuopiolainen uusi fysiikka on yksinkertaista kun se osaa kertoa miten pysymme tukevasti Maapallon pinnalla ilman vetävää voimaa.
Miksi te ette osaa kertoa miten vetävä voima välityy?
Onkos tullut mieleen ettei sitä vetävää voimaa oikeasti ole olemassa? Eihän sitä minkään ilmiön selittämiseen edes tarvita.
Rauhaa
:);):)Kun ukko istuu tuolilla, niin tuoli työntää sitä ukon painon suuruisella voimalla ylöspäin.
Jos ukko putoo tuolilta, niin maapallo vetää sitä ukon painon voimalla alaspäin.
se on ihan selvä juttu näin kun sen jokainen tietää persuksissaan. - painevoima
joku voima kirjoitti:
Kun ukko istuu tuolilla, niin tuoli työntää sitä ukon painon suuruisella voimalla ylöspäin.
Jos ukko putoo tuolilta, niin maapallo vetää sitä ukon painon voimalla alaspäin.
se on ihan selvä juttu näin kun sen jokainen tietää persuksissaan.Jos on olemassa vetävä voima niin miten se välittyy?
Miten esim. mustat aukot välittävät ns. vetävän voimansa, kun ei sieltä aukosta edes mikään hiukkanen pääse pois?
Rauhaa
:);):) - kommentinjättäjä
wergwthwt kirjoitti:
---------
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
----------
Höpö höpö. Jos kerran tuo vetovoima on niin pieni, mikseivät maapalloa kiertävät kappaleet pakene avaruuteen?
----------
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Ei se häviä minnekään, mutta sen vaikutus on häviävän pieni.
------------
Sama kuin yllä. Eihän se voi olla häviävän pieni, jos se saa kappaleen pysymään kiertoradalla."---------
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
----------
Höpö höpö. Jos kerran tuo vetovoima on niin pieni, mikseivät maapalloa kiertävät kappaleet pakene avaruuteen?"
Näin se vain on. Vetovoima noudattaa kaavaa:
Newtonin laki vetovoimasta:
F = G*m1*m2/r^2
Jos vaivautuisit tekemään sen ehdottamani laskelman, huomaisit, että maata kiertävällä radalla ihmisen kokoiseen kappaleeseen vaikuttava vetovoima on mitätön verrattuna vetovoimaan maan pinnalla. Sen verran suuri se kuitenkin on, että se pitää ihmisenkin kiertämässä maata, kun ihmiseen ei satu siellä vaikuttamaan mitään sellaista voimaa, joka kumoaisi sen vetovoiman.
Kovin suurta voimaa esim. tuhannen kilometrin etäisyydellä maan pinnasta ei ihmisen pukkaamiseksi pois maata kiertävältä radalta tarvita. - kommentinjättäjä
Appana kirjoitti:
"Miksi Maapallon vetävä voima ei muka vaikuta silloin kun kappale liikkuu riittävällä nopeudella Maapallon ympäri? "
Kyllä se vaikuttaa erinomaisesti. Kun kappale on kiertoradalla, se putoaa maan vetovoiman vaikutuksesta koko ajan maata kohti, mutta koska kiertoradalla olevalla kappaleella on nopeutta maan pinnan suuntaisesti, se myös "tippuu" koko ajan maan ohitse. Tästä syystä esimerkiksi satelliitit liikkuvat sitä nopeammin mitä lähempänä matalammalla niiden rata on, sillä muuten ne tippuisivat maan pinnalle eikä "maan pinnan ohi" jatkaen kiertorataansa.
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila? "
Koska niin sanottu keskipakovoima kumoaa maan vetovoiman vaikutuksen kappaleeseen. Sama ilmiö saadaan aikaan muutamaksi minuutiksi lentokoneella nopeasti lennettäessä ja tehtäessä laaja kaarros maan pinnan suuntaisesti.
"Minne se vetävä voima silloin häviää?"
Kuten kerroin, se ei häviä, vaan ns. keskipakovoima kumoaa sen."Koska niin sanottu keskipakovoima kumoaa maan vetovoiman vaikutuksen kappaleeseen."
Keskipakovoimaa ei ole olemassakaan:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskipakoisvoima - dsfgsfghdfhj
kommentinjättäjä kirjoitti:
"---------
"Miksi Maapalloa kiertävässä satelliitissa on painoton tila"
Koska maan vetovoima pieniin kappaleisiin on niin pieni.
----------
Höpö höpö. Jos kerran tuo vetovoima on niin pieni, mikseivät maapalloa kiertävät kappaleet pakene avaruuteen?"
Näin se vain on. Vetovoima noudattaa kaavaa:
Newtonin laki vetovoimasta:
F = G*m1*m2/r^2
Jos vaivautuisit tekemään sen ehdottamani laskelman, huomaisit, että maata kiertävällä radalla ihmisen kokoiseen kappaleeseen vaikuttava vetovoima on mitätön verrattuna vetovoimaan maan pinnalla. Sen verran suuri se kuitenkin on, että se pitää ihmisenkin kiertämässä maata, kun ihmiseen ei satu siellä vaikuttamaan mitään sellaista voimaa, joka kumoaisi sen vetovoiman.
Kovin suurta voimaa esim. tuhannen kilometrin etäisyydellä maan pinnasta ei ihmisen pukkaamiseksi pois maata kiertävältä radalta tarvita.Tuo ehdottamasi "painovoiman pienuus" ei ole mikään selitys sille, että kappale pysyy kiertoradalla. Tosiasiassahan kappale putoaa painovoiman vaikutuksesta koko ajan vaikka onkin ympyräradalla.
- ei pääse
painevoima kirjoitti:
Jos on olemassa vetävä voima niin miten se välittyy?
Miten esim. mustat aukot välittävät ns. vetävän voimansa, kun ei sieltä aukosta edes mikään hiukkanen pääse pois?
Rauhaa
:);):)fotoni. Gravitaatio ei välttämättä noteeraa tuota.
Pääseehän valtaväestökin kuppilaan, mutta jotkut ei. - oikea
dsfgsfghdfhj kirjoitti:
Tuo ehdottamasi "painovoiman pienuus" ei ole mikään selitys sille, että kappale pysyy kiertoradalla. Tosiasiassahan kappale putoaa painovoiman vaikutuksesta koko ajan vaikka onkin ympyräradalla.
vastaus. Kiertoradalla oleva kappale "tippuu" koko ajan. Monet edelliset eivät tajua kiihtyvyyden ja voiman eroa!
- kiinnostais tietää..
sattuu. kirjoitti:
Fysiikka on pahuksen epätarkka tiede. Voi kiivetä köyttä pitkin vaikka kävelyvauhtia ja hyvin pääset silti avaruuteen. Ei pitäsi esittää ehdottomana fysiikan lakina asoita jotka ei pidä paikkaansa.
Mutta eihän se nyt niin voi mennä, kävelyvauhtia kun kiipeäisi niin johan nyt on kumma jos avaruuteen pääsee. Jos ylipäätään suljetaan pois se että pitäisi hankkia yli sadan kilometrin korkuiset tikkaat (tai sitten se köysi, en kyllä tajua mihin se sidottaisiin) ja että ilma ohenee jo viidessä kilometrissä niin ohueksi, että ihmisen on sitä vaarallista hengitellä, ja suljettaisiin vielä pois myöskin se, ettei kukaan ihminen ikimaailmassa jaksaisi nousta tikkaita tai kiivetä köyttä pitkin sataa kilometriä. Noh, jos sinne avaruuteen sitten pyrittäisiin, niin kerrohhan ihmeessä miten pääsisit läpi ilmakehän paineesta?
- voiei
sattuu. kirjoitti:
Fysiikka on pahuksen epätarkka tiede. Voi kiivetä köyttä pitkin vaikka kävelyvauhtia ja hyvin pääset silti avaruuteen. Ei pitäsi esittää ehdottomana fysiikan lakina asoita jotka ei pidä paikkaansa.
..... Voivoivoi
- 12 + 5
kiinnostais tietää.. kirjoitti:
Mutta eihän se nyt niin voi mennä, kävelyvauhtia kun kiipeäisi niin johan nyt on kumma jos avaruuteen pääsee. Jos ylipäätään suljetaan pois se että pitäisi hankkia yli sadan kilometrin korkuiset tikkaat (tai sitten se köysi, en kyllä tajua mihin se sidottaisiin) ja että ilma ohenee jo viidessä kilometrissä niin ohueksi, että ihmisen on sitä vaarallista hengitellä, ja suljettaisiin vielä pois myöskin se, ettei kukaan ihminen ikimaailmassa jaksaisi nousta tikkaita tai kiivetä köyttä pitkin sataa kilometriä. Noh, jos sinne avaruuteen sitten pyrittäisiin, niin kerrohhan ihmeessä miten pääsisit läpi ilmakehän paineesta?
"Mutta eihän se nyt niin voi mennä, kävelyvauhtia kun kiipeäisi niin johan nyt on kumma jos avaruuteen pääsee."
Jos katsot ketjun alkua, huomaat että kyse ei ollutkaan avaruuteen pääsemisestä vaan maan vetovoimasta poistumisesta.
Jos siellä kävelyvauhtia kiivetessäsi päästät irti, putoat takaisin maahan. Mutta jos kiipeät yli 7 km/s ja sitten päästät irti, et enää palaa maan pinnalle. Sitä tarkoittaa vetovoimasta pääseminen. - hjkahjkhsjkhjsk
12 + 5 kirjoitti:
"Mutta eihän se nyt niin voi mennä, kävelyvauhtia kun kiipeäisi niin johan nyt on kumma jos avaruuteen pääsee."
Jos katsot ketjun alkua, huomaat että kyse ei ollutkaan avaruuteen pääsemisestä vaan maan vetovoimasta poistumisesta.
Jos siellä kävelyvauhtia kiivetessäsi päästät irti, putoat takaisin maahan. Mutta jos kiipeät yli 7 km/s ja sitten päästät irti, et enää palaa maan pinnalle. Sitä tarkoittaa vetovoimasta pääseminen.No ei noinkaan. Pystyliike 7km/s vie sinut korkealle mutta palaat takaisin maahan.
Koska sivuttainen liike puuttuu. Ei siitä mikään kiertorata muodostu, vaikka pallolta lähtiessä pinta ja sinäkin pyörit se ei vielä riitä sivuttaisliikkeeseen
Jos ammut vinottain että olisi sivuttaisliiketta. Paha moka.
teet laajan kaaren avaruudessa palataksesi samalle kohtaa rataa mistä lähdit. (maapallo kyllä pyörii alla hieman eri tahtiin)
Koska lähdit maasta vinottain, kierroksen jälkee olet menossa samalla tavalla maasta vinottain. On sinun pitänyt tunkeutua jossakin kohtaa maan sisään (joka tietysti on mahdotonta) päästäksesi samaan asemaan lähtemään vinottain avaruuteen. Summa summaarun, kiertorata jäisi vajaaksi kierrokseksi.
Kiertoradalle päästäkseen lentosuuntaa on nousun aikana muutettava. - 12 + 5
hjkahjkhsjkhjsk kirjoitti:
No ei noinkaan. Pystyliike 7km/s vie sinut korkealle mutta palaat takaisin maahan.
Koska sivuttainen liike puuttuu. Ei siitä mikään kiertorata muodostu, vaikka pallolta lähtiessä pinta ja sinäkin pyörit se ei vielä riitä sivuttaisliikkeeseen
Jos ammut vinottain että olisi sivuttaisliiketta. Paha moka.
teet laajan kaaren avaruudessa palataksesi samalle kohtaa rataa mistä lähdit. (maapallo kyllä pyörii alla hieman eri tahtiin)
Koska lähdit maasta vinottain, kierroksen jälkee olet menossa samalla tavalla maasta vinottain. On sinun pitänyt tunkeutua jossakin kohtaa maan sisään (joka tietysti on mahdotonta) päästäksesi samaan asemaan lähtemään vinottain avaruuteen. Summa summaarun, kiertorata jäisi vajaaksi kierrokseksi.
Kiertoradalle päästäkseen lentosuuntaa on nousun aikana muutettava." Pystyliike 7km/s vie sinut korkealle mutta palaat takaisin maahan."
Joo, moka tuli, menen vähäksi aikaa nurkkaan häpeämään. Piti siis olla se isompi nopeus eli vähän päälle 11 km/s. Arvasin että takkin tulee heti kun huomasin.
Siis, jos kiipeää ylöspäin tuommoiset 11.2 km/s ja päästää irti, niin sitten ei enää putoa takaisin. Vauhti hidastuu kyllä kaiken aikaa mutta samalla etäännytään ja painovoiman vaikutus vähenee. Jos irti päästettäessä nopeus on just tarkkaan se pakonopeus, niin äärettömyydessä vauhti teoriassa loppuisi. Siellä ei sitten olisi painovoimaakaan ja siihen jäätäisiin. Sikäli kuin äärettömyksistä puhumisessa jotakin mieltä on. - Anonyymi
ei pääse kirjoitti:
fotoni. Gravitaatio ei välttämättä noteeraa tuota.
Pääseehän valtaväestökin kuppilaan, mutta jotkut ei.Passittomat ei🤫
- Anonyymi
12 + 5 kirjoitti:
" Pystyliike 7km/s vie sinut korkealle mutta palaat takaisin maahan."
Joo, moka tuli, menen vähäksi aikaa nurkkaan häpeämään. Piti siis olla se isompi nopeus eli vähän päälle 11 km/s. Arvasin että takkin tulee heti kun huomasin.
Siis, jos kiipeää ylöspäin tuommoiset 11.2 km/s ja päästää irti, niin sitten ei enää putoa takaisin. Vauhti hidastuu kyllä kaiken aikaa mutta samalla etäännytään ja painovoiman vaikutus vähenee. Jos irti päästettäessä nopeus on just tarkkaan se pakonopeus, niin äärettömyydessä vauhti teoriassa loppuisi. Siellä ei sitten olisi painovoimaakaan ja siihen jäätäisiin. Sikäli kuin äärettömyksistä puhumisessa jotakin mieltä on."---- äärettömyydessä vauhti teoriassa loppuisi. Siellä ei sitten olisi painovoimaakaan ja siihen jäätäisiin."
Hupi hauskoja juttuja!
Gravitaatio vaikuttaa kaikkialla universumissa ja se on suuruudeltaan vakio (painovoimavakio G).
Yleisne suhteellisuusteorian mukaan aika-avaruus ei ole näyttämö, jossa tapahtuu aineellisille kappaleille jotakin, vaan massalliset kappaleet vaikuttavat aiak-avaruuteen, joka vaikuttaa puolestaan kappaleisiin. - Anonyymi
ole olemassa kirjoitti:
Kertokaapa miten se vetävä voima välittyy?
Miten esim. musta aukko välittää vetävän voimansa, kun sieltä mustasta aukosta ei muka mikään energia edes pääse pois?
Kyllä tämä Kuopiolainen uusi fysiikka on yksinkertaista kun se osaa kertoa miten pysymme tukevasti Maapallon pinnalla ilman vetävää voimaa.
Miksi te ette osaa kertoa miten vetävä voima välityy?
Onkos tullut mieleen ettei sitä vetävää voimaa oikeasti ole olemassa? Eihän sitä minkään ilmiön selittämiseen edes tarvita.
Rauhaa
:);):)"Onkos tullut mieleen ettei sitä vetävää voimaa oikeasti ole olemassa? Eihän sitä minkään ilmiön selittämiseen edes tarvita."
Olet oikeassa. Ei ole mitään painovoimaa. Voit mennä kuopiolaisten näköalatorniin Puijoon ja hypätä huipulta alas. Sinulle ei käy kuinkaan.
Vai...?
Painovoima voi olla myös kappaleen massan aiheuttama kuoppa aika-avaruudessa. Niin tai näin, niin Luulempa, että putoat sieltä Puijo-tornin huipulta maahan varsin reipasta vauhtia.
- fysikkkäö
Sullahan on ihan sekaisin kiihtyvyyden ja nopeuden käsite! Oot tyhmä, uuunooo!!!!
- keskustelupalsta
Siinä tiedustelemasi asia on seikkaperäisesti ja selvästi kerrottu viimeisimmän luonnontiedon mukaisesti.
- luulija
Nopeus on sellainen että se nopeus riittää avaruuden saavuttamiseen. Moottoreita ei tarvitse enää käyttää. Tykki olisi hyvä esimerkki kerran saavutettu nopeus piipun suulla riittää viemään kappaleen nimenomaan maapallon ulottumattomiin, (ilmakehä haittaisi tykkiä). Nopeus 11,2 km/s oli maata koskeva. Huom pari metriä sekunnissa, liian pieni nopeus, voi viedä kappaleen Pluton etäisyydelle saakka saakka. Sielläkin maa hitusen vaikuttaa ja kappale lähtee hiljalleen maata kohti, siellä käyntiin kuluu 300-400v. Pakonopeus ei veisi aurinkokunnasta ulos, koska auringon pakonopeus on paljon suurempi, joten yli 11,2 km/ sekunnissa jäävät kiertämään aurinkoa. Plutolla käyvä kappale muiden planeettojen vaikutuksesta ei päätyisi maahan.
- luulija
Kappale kaukaa tähtien välistä nollanopeudesta kiihtymään maanvetovoiman vaikutuksesta, saavuttaa maahan iskeytyessään tuo samaisen pakonopeuden -1m/s
- silläviisiin-
luulija kirjoitti:
Kappale kaukaa tähtien välistä nollanopeudesta kiihtymään maanvetovoiman vaikutuksesta, saavuttaa maahan iskeytyessään tuo samaisen pakonopeuden -1m/s
Kappale kaukaa avaruudesta lähtee putoamaan aurinkokuntaamme kohden ja voittoisasti aurinkoa kohden olivatpa maa ja muut planeetat missä vain kiertoratansa pisteessä.
Aurinkoa kohden syöksyessään saattaa maa osua syöksyradalle ja napata kappaleen itselleen. aaaaaaaaaaatötmäysnopeus on luokkaa kymmeniä kilometrejä sekunnissa, eli huomattavasti maan pakonopeutta suurempi.
- Caesar
Energia on suunnillen "kyky" tehdä työtä. Jos viet massahiukkasen maan pinnalta äärettömyyteen vastaa se työtä: määrätty integraali SF.dX, missä integraali ulotetaan maan pinnalta äärettömyyteen. kun integrointipolku on suoralla viivalla maan ytimestä äärettömyyteen saadaan pistetulo kertolaskumuotoon Sfdx.
Painovoima saadaan vakio k kertaa -1/r^2 tämän integraalifunktio on -k*1/r. Idea kuitenkin on, että kun mennään rajoille [maan pinta, äärettömyys[ on kyseinen integraali äärellinen sanokaamme 0- -k1/R = E on potentiaaliero maan pinnalla verrattuna äärettömyyteen.
Jos kappale on varastoinut liike-energiaa (½mv^2)>E, voidaan hyvinkin kuvitella, että sitä riittää viemään tuo kappale mielivaltaisen kauaksi maasta vaikka maan vetovoima jarruttaisikin sitä.
Maapallolla on kuin onkin tuollainen "energiakvantti", jonka ylittäminen voi viedä hiukkasen pois. Jos näin ei olisi, niin arvatenkin kaikki tähdet putoaisivat maan pinnalle ja siis taivas putoaisi. Näinhän käy kuitenkin vain jossain typerässä gallialaiskylässä.
Kun kierretään maapalloa, puhutaan ns. ratanopeudesta, joka on tietylle radalle ominainen nopeus. Jos satelliitti kiertää ratanopeudella, kaiketi ukko sen sisälläkin kiertää suunnilleen ratanopeudella ja siis pysyy radalla. Tuosta painottomuus: ukolla ja satelliitilla sattuu vain olemaan sama rata.
Kuun pimeällä puolella oleva ukko taas on kevyempi, kuin kuun valoisalla puolella oleva muuten samanpainoinen ukko. Tämä johtuu siitä, että ratanopeus on verrannollinen lukuun 1/neliöjuuri(r), kun taas ukkojen nopeudet verrannollisia lukuun r.
Tämä tarina on kyhätty hra Newtonin oppien mukaan ja pätee kutakuinkin aurinkokunnassa. Galaksissa se ei enää päde. Siellä vaikuttavat pimeät voimat:"Helvetti" onkin "taivaassa"?
Tilanne muuttuu vielä himmeämmäksi, jos uskotaan hra Einsteiniä.- Caesar
Tikapuita kiipeävä taivaanrannanmaalari tekee sen saman duunin.
- Slave of Stupidity
uskoa liikaa mitään. Saattaa olla siitä huolimatta totaalisesti metsässä lopputulos.
Matematiikan kauneus ei aina loista raadollisessa fysiikassa. Vaikka sainkin integroitua tuon kaavan vuonna 47, vahingossa, niin en menis silti vannomaan.
Matematiikka vaikuttaa fysiikkaan pelkistävästi, koska joka mutkassa on jotain pieniä oikaisevia tekijöitä (oletuksia ideaalisuudesta). Kun ne summaantuvat ilkeästi, niin lopputulos on silkkaa potaskaa. Ja varsinkin yksittäistapaukset voivat olla täysin satunnaisia, joihin tilastollinen kauneus ei pure. - Caesar
No pieni etumerkkimoka integraalifunktiossa. Näitähän sattuu...
- Caesar
tuon edellisen kaavan E on siis potentiaaliEro ja potentiaalienergia on testikappaleen massa kertaa tuo eli:
V=-k/r
Ep =mE =m(Voo-Vmaanpinta) =m(0- -V)= m DELTA(V), paremmin merkittynä.
k=maan massa*6,67*10^-11 [kg][Nm^2kg^(-2)]
Perusprinsiippi on kuitenkin se, että maan vetovoimakentän potentiaali on rajallinen ja hiukkaseen varastoitunut liike-energia voi ylittää sen, jolloin hiukkanen ei enää ole "maan vanki".
- 11+16
Ihmeen paljon venkoilua ja selittelyä on tullut yksinkertaiseen asiaan. Tuo nopeus 11,2 km/s tarkoittaa nopeutta, joka kappaleella tulee olla maan pinnalta lähdettäessä. Painovoima hidastaa nopeutta, ja jos lähtönopeus on pienempi, painovoima "syö" nopeuden niin pieneksi ettei kappale pääse maan painovoimakentästä pois.
- 1+2
Näinhän se on. Toisaalta avaruuteen ei laukaista mitään tuolla tavalla.
Itsekin ihmettelin joskus lapsena miksi pitää olla jokin lähtönopeus. Sitten tajusin ettei aluksia millään ritsalla tai pommilla lähetetä. Siksi ei tarvita mitään absoluuttista miniminopeutta maasta lähdettäessä. - ihtehk
1+2 kirjoitti:
Näinhän se on. Toisaalta avaruuteen ei laukaista mitään tuolla tavalla.
Itsekin ihmettelin joskus lapsena miksi pitää olla jokin lähtönopeus. Sitten tajusin ettei aluksia millään ritsalla tai pommilla lähetetä. Siksi ei tarvita mitään absoluuttista miniminopeutta maasta lähdettäessä.Kyllä toi Caesarin kuvaus on ihan ok, jos ajatellaan teorian kannalta. Fysiikassa pohditaan tälläisia ideaalitilanteita vaikka niitä todellisuudessa ei voi toteuttaa. Eikö maapallon vetovoimakenttä jatku äärettömään koko ajan lähestyen nollaa. Tällöin ei kappale koskaan pääse siitä pois millään nopeudella. Jos lähtönopeus on esim. 11,19 kappale käy kääntymässä tosi kaukana, mutta tulee kuitenkin joskus takaisin. Jos se on 11,2 kääntöpistettä ei koskaan tule vaikka kappaleen nopeus hidastuu yli kaikkien etäisyyksien.
Sitten kun fysiikka kehittyy ja huomataan, että painovoima on kvantittunut, päästään toisenlaiseen lopputulokseen.
- ölkfdsa södlfk aslöd
puppua ne siellä selittää .. taikka ne olettaa aina jotain, mitä ne ei kerro kunnolla..
maapallon vetovoimasta voit poistua millä tahansa nollaa suuremmalla nopeudella!
jos haluat tehdä sen radalla maapallon ympäri sinkoutumalla pois keskipakonopeuden avulla, niin sitten tuo nopeus lienee oikeassa palloparkissa.
nopeus tulee siitä oletuksesta, että oletetaan, että suoritat liikkumisen maapallolta erilaisten ratojen avulla.. katso jostain fiksummasta NASA:n fysiikan kirjasta tai teoksesta ko. juttuun liittyvät yksityiskohdat! - asdf asdf sdf asdf a
niin ja lentokone pääsee ilmaan, koska se liikkuu ilmakehässä ja ottaa tukea ilmakehästä siipensä avulla ... avaruudessa ei ole ilmaa, joten siellä pitää käyttää reaktioperiaatetta eli rakettia .. siivillä ei ole minkäänlaista käyttöä avaruuden tyhjiössä ja avaruusaluksen ei edes tarvitse olla virtaviivainen muodoltaan avaruudessa, koska siellä ei ole ilmaa taikka kaasua vastustamassa liikkumista
lentokoneet SIIS uivat kaasussa (ilmakehässä) kuin kalat vedessä! - Höpsistä
Mikään ei koskaan poistu kokonaan Maan vetovoimasta. Maan vetovoima ulottuu äärettömiin. Tai ainakin niin pitkälle kun avaruutta riittää, vaikka se pieneneekin.
- 17+5
Mutta entä kun alus kulkeekin äärettömän pitkän ajan.
- Heh !
>
Itse asiassa tämäkään ei pidä paikkaansa edes teoriassa: avaruutta toki riittää pidemmälle kuin Maan gravitaatiovaikutus on valonnopeudella edes teoriassa edennyt. - Heh ja heh
Heh ! kirjoitti:
>
Itse asiassa tämäkään ei pidä paikkaansa edes teoriassa: avaruutta toki riittää pidemmälle kuin Maan gravitaatiovaikutus on valonnopeudella edes teoriassa edennyt.Maa ei syntynyt tyhjästä yks kaks ylläettäen. Se massa mistä maa koostuu on ollut aikojen alusta, lähes siitä asti kun tapahtui BIG BANG yhdessä "pisteessä", olemassa ja sen materian gravitaatiovaikutus on olisi ehtinyt levitä koko avaruuteen avaruuden laajenemisen mukana, vaikka gravitaatiolla olisikin vain äärellinen nopeus. Minusta on kylläkin mieletöntä puhua mistään gravitaation nopeudessta, sillä eihän massaa mistään synny tyhjästä, joka sitten alkaisi levittämään 4-ulotteisen aika-avaruudeen aaltoja. Gravitoneihin en usko.
- ihtehk
Heh ! kirjoitti:
>
Itse asiassa tämäkään ei pidä paikkaansa edes teoriassa: avaruutta toki riittää pidemmälle kuin Maan gravitaatiovaikutus on valonnopeudella edes teoriassa edennyt.Niin se ei pidä paikkaansa, että gravitaatio jatkuisi äärettömiin. On kuitenkin niin, että yli pakonopeudella lähtevä kappale (vaikka kulkisi valonnopeudella), ei pääse koskaan maan vetovoimakentän ulkopuolelle. Tässä tietenkin oletettu tilanne, että huomioidaan vain maapallo ja kappale.
- Heh !
Heh ja heh kirjoitti:
Maa ei syntynyt tyhjästä yks kaks ylläettäen. Se massa mistä maa koostuu on ollut aikojen alusta, lähes siitä asti kun tapahtui BIG BANG yhdessä "pisteessä", olemassa ja sen materian gravitaatiovaikutus on olisi ehtinyt levitä koko avaruuteen avaruuden laajenemisen mukana, vaikka gravitaatiolla olisikin vain äärellinen nopeus. Minusta on kylläkin mieletöntä puhua mistään gravitaation nopeudessta, sillä eihän massaa mistään synny tyhjästä, joka sitten alkaisi levittämään 4-ulotteisen aika-avaruudeen aaltoja. Gravitoneihin en usko.
>
Ei edes näin. Avaruus on laajempi kuin valonnopeudella edennyt vaikutus alkuräjähdyksen inflaation jälkeen. Näkyvään maailmankaikkeuteen massan toki voidaan väittää vaikuttavan gravitaatiollaan (vaikka se on ollut eri paikassa ja erilainen ennen Maan muodostumista), mutta ei muualle. - Heh !
ihtehk kirjoitti:
Niin se ei pidä paikkaansa, että gravitaatio jatkuisi äärettömiin. On kuitenkin niin, että yli pakonopeudella lähtevä kappale (vaikka kulkisi valonnopeudella), ei pääse koskaan maan vetovoimakentän ulkopuolelle. Tässä tietenkin oletettu tilanne, että huomioidaan vain maapallo ja kappale.
>
Mutta se pakonopeus tarkoittaa kuitenkin vaan sitä, ettei painovoima riitä vetämään kappaletta alas (eli kineettinen energia on yhtä suuri kuin potentiaalienergia).
- Hecce
Voiko alus ottaa lisävauhtia kuusta matkalla marsiin?
- havaintokoordinaatisto
Absoluuttista vauhtia tai - nopeutta ei ole olemassa. Pitää ensin määritellä minkä suhteen vauhtia mittaat ennenkuin kysymyksesi edes tarkoittaa mitään.
Jos mittaat vauhtia kuun suhteen, niin kuu antaa lisää vauhtia sitä lähestyessäsi, ja menetät vauhtiasi siitä etääntyessäsi. Etääntyessäsi samalle etäisyydelle kuusta missä alunperin olit, on kuu antanut ja poistanut vauhtiasi tasan saman verran. Siitä eteenpäin kuu on ottanut vauhtia pois enemmän kuin on sitä ennen vauhtia lisännyt. Siispä kuun suhteen kuu ei voi antaa lisä vauhtia matkalle marsiin.
Jos kuitenkin mittaat vauhtia jonkin muun suhteen, kuten maapallon tai auringon ei ole mitään syytä mikset voisi lisä vauhtia saada. Toinen kysymys on sitten riittääkö lisä vauhti edes siihen mitä tulet menettämään etääntyessäsi kuusta kauemmas. Mutta kannattaa se silti siihen verrattuna ettet olisi lisävauhtia edes yrittänyt ottaa.
Kts: https://www.tiede.fi/comment/1205707#comment-1205707
Pakonopeudesta vastasin toisessa keskustelussa kevään puolella eli 11.4.2017.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14809168/pakonopeus-maan-vetovoiman-kumoamiseksi-on#comment-89495169
Pakonopeudella kappale pääsee karkuun Maapallon vetovoimasta tyhjiössä liikkuen ilman mitään muuta voimanlähdettä. Eli siis ammutaan tykillä (oletus: ei ilmakehää) ja annetaan kuulan lentää.
Mikään ei estä lähtemästä karkuun siten, että kappale nousee esimerkiksi 1m/s nopeudella suoraan ylöspäin ja jatkaa samaa vauhtia hiljakseen kauemmas liikkuen. Silloin kappaleeseen on oltava kiinnitettynä moottori, jolla se ylläpitää tuota nopeutta. Nopeudella 1m/s pääsee siis pois Maapallon vetovoiman piiristä kunhan moottori jaksaa sitä koko ajan ylläpitää samaan aikaan kun gravitaatio yrittää kiskoa kappaleen takaisin Maapallon pintaan.Lisään pari selventävää seikkaa, vaikka tärkein kai tuossa jo tulikin.
Kyse on energian tarpeesta kappaleen nostamiseksi äärettömän kauas maapallolta.
Toisin sanoen se on nopeus (liike-energia) joka on kappaleella jos se pudotetaan kohti maata sieltä äärettömästä.
Nopeus riippuu siis myös mikä on mittauskohdan etäisyys maapallon keskiöstä.
Kun tiedetään että kiertoradalla liikkuvan kappaleen nopeus v^² =k/r ja jos lisätään energiaa joko nopeutta tai korkeutta lisäämällä, niin uusi teoreettinen tasapainoasema muuttuu niin että potentiaalienergia kasvaa energialisäyksen tuplamäärällä ja liike-energia vähenee lisäyksen verran, josta seuraa että jos nopeutta lisätään sqrt(2) kertaiseksi, ratanopeus menee nollaan ja etäisyys r kasvaa äärettömäksi uudessa tasapainoasemassa.
Esimerkki : maan pinnan tasalla kiertoradalle pätee yhtälö v² =rR*g josta v= n. 7.9 km/s ja se kerrottuna sqrt(2) päädytään "pakonopeuteen" kyseisellä tasolla.
Jos avaruusasema kiertää maapalloa radalla jonka ratanopeus on esim 3 km /s, se on korkeudella jossa pakonopeus on vain sqrt(2)*3 km/s tai vastaavasti sen kaukaa pudotetun kappaleen nopeus tällä kohtaa maahantulo matkallaan.
- NoinOn
Tuolla 11,2 km/s ei vielä pääse ulkoavaruuteen, vaan tarvitsee voittaa myös auringon vetovoima. 16,7 km/s pääsee ulkoavaruuteen, tai jonkin verran vähemmällä, jos käyttää suurien planeettojen vetovoimaa hyväkseen. Ja kaikkein vaikeinta on päästä aurinkoon, tarvitaan muistaakseni alkunopeus 32 km/s
- NoinOn
"Mikään ei estä lähtemästä karkuun siten, että kappale nousee esimerkiksi 1m/s nopeudella suoraan ylöspäin ja jatkaa samaa vauhtia hiljakseen kauemmas liikkuen."
No ei käytännössä rakettimoottorilla. Nimittäin se kuluttaa energiaa jo pysyessään paikallaan ilmassa. Sitä voisi laskea diffisyhtälöllä:
v*(dm/dt) = (m M)*g
missä m on polttoaineen massa, M on hyötymassa, ja v on palokaasujen nopeus (tyypillisesti 3000 m/s vety-happi-polttoaineella). Laskelmilla voi todeta, että ei se raketti kovin kauan ilmassa pysy paikallaan.
Eri asia on, jos meillä olisi tie tai grafeeniköysi avaruuteen. Silloin voisi tiehen tai köyteen tukeutuen mennä avaruuteen pienelläkin nopeudella.- KylläpäVaan
" No ei käytännössä rakettimoottorilla."
Eihän tuossa ole mitään ongelmaa jos tankkaus vaan hoidetaan riittävän tehokkaasti.
Toisaalta rakettimoottorin kulutuksen vetäminen mukaan pakonopeutta käsittelevään ketjuun herättää joitain tiettyjä mielikuvia ! - NoinOn
No jos et pointtia ymmärtänyt, viesti oli että rakettimoottorilla kannattaa saavuttaa lopullinen nopeus mahdollisimman nopeasti, ettei polttoainetta kulu painovoimakentässä roikkumiseen.
Ja avaruuteen on päästy vain rakettimoottoreilla. - No-En-Minäkään
NoinOn kirjoitti:
No jos et pointtia ymmärtänyt, viesti oli että rakettimoottorilla kannattaa saavuttaa lopullinen nopeus mahdollisimman nopeasti, ettei polttoainetta kulu painovoimakentässä roikkumiseen.
Ja avaruuteen on päästy vain rakettimoottoreilla.... ymmärrä, kuinka rakettimoottorin "kannattavuus" liittyy ketjun aiheeseen .
- NoinOn
No voisit yrittää sisäsistää koko ketjun. Vastasin vain ExB:n kommenttiin siitä, että avaruuteen voidaan mennä vaikka 1 m/s nopeudella. Liittyykö se ketjun aiheeseen vai ei, en tiedä. Mutta sitä ihmettelen, miksi täällä päivystävät henkilöt, joiden fysiikan osaaminen on olematonta.
- Muuan-sivullinen
NoinOn kirjoitti:
No voisit yrittää sisäsistää koko ketjun. Vastasin vain ExB:n kommenttiin siitä, että avaruuteen voidaan mennä vaikka 1 m/s nopeudella. Liittyykö se ketjun aiheeseen vai ei, en tiedä. Mutta sitä ihmettelen, miksi täällä päivystävät henkilöt, joiden fysiikan osaaminen on olematonta.
.
Hieman palstaa seuranneena pidän kommenttiasi todella outona.
Ainakin itselleni on jäänyt aikaisemmista keskusteluista kuva että erinomaisuutesi ei taida riittää arvostelemaan nimimerkki ExB:n fysiikan tuntemusta, saati korostaa että hänen ' fysiikan osaamisensa olisi olematonta - NoinOn
No hra ExB voisi sitten selventää, millainen tuo kappaleen kylkeen kiinnitetty moottori käytännössä olisi, joka veisi kappaleen 1 m/s nopeudella avaruuteen. Itse yritin kertoa ihan kaavojen avulla, että rakettimoottorilla se ei ole lainkaan mahdollista, ainakaan nykyisenkaltaisia polttoaineita käyttäen. Eri asia jos olisi vaikkapa antimateriaa käytössä. Tai voit itsekin kertoa jos tiedät. Joku tuolla esitti, että tankkaus pitää hoitaa tehokkaasti. No tuotakin voisi joku selventää, mitä se tarkoittaa. On hyvä heittää kaikkia tuollaisia epämääräisyyksiä ja kettuilla minulle. "Herättää tiettyjä mielikuvia", "rakettimoottorin kannattavuus" jne, ovatko nuo sinusta järkeviä kommentteja?
- NoinOn
Väännetään vielä lisää rautalankaa. Jos ratkaistaan tuo rakettiyhtälö, saadaan ajaksi, jossa paolltoaine on palanut loppuun:
T = (v/g)*ln(1 m/M)
Jos oletetaan että polttoaineen massa on 1000-kertainen raketin kuorien ja hyötykuorman massaan verrattuna, saadaan jaksi T = 2000 s. Raketti on siis edennyt 2 km korkeuteen kun polttoaine loppuu. Huoltoasemia raketin tankkaamiseksi pitäisi siis olla 2 km korkeusvälein. Korkeammalla harvemmassa kun painovoima heikkenee. Jos tuo painosuhde olisi miljoonakertainen, pääsisi raketti 4 km korkeuteen. NoinOn kirjoitti:
No hra ExB voisi sitten selventää, millainen tuo kappaleen kylkeen kiinnitetty moottori käytännössä olisi, joka veisi kappaleen 1 m/s nopeudella avaruuteen. Itse yritin kertoa ihan kaavojen avulla, että rakettimoottorilla se ei ole lainkaan mahdollista, ainakaan nykyisenkaltaisia polttoaineita käyttäen. Eri asia jos olisi vaikkapa antimateriaa käytössä. Tai voit itsekin kertoa jos tiedät. Joku tuolla esitti, että tankkaus pitää hoitaa tehokkaasti. No tuotakin voisi joku selventää, mitä se tarkoittaa. On hyvä heittää kaikkia tuollaisia epämääräisyyksiä ja kettuilla minulle. "Herättää tiettyjä mielikuvia", "rakettimoottorin kannattavuus" jne, ovatko nuo sinusta järkeviä kommentteja?
Keskustelussa oli kysymys siitä, mitä tarkoittaa pakonopeus käsitteenä.
Pakonopeus käsitteenä tarkoittaa sitä nopeutta, jolla liikkeelle lähtevä kappale pääsee juuri ja juuri karkuun Maapallon gravitaation piiristä ilman että se joutuisi käyttämään moottoria tai muuta lisäenergiaa liikkuakseen. Oletuksessa jätetään ilmakehä huomioimatta. Pakonopeudella poistuvan kappaleen nopeus putoaa lähes nollaan kun etäännytään tarpeeksi kauas Maapallosta.
Pakonopeus ei tarkoita sitä, että Maapallolta poistuvan moottorilla varustetun avaruusaluksen olisi koskaan saavutettava joku tietty maaginen nopeus päästäkseen täältä karkuun. Kuten jo tuossa aiemmin sanoin pakoon pääsee vaikka tasaisella 1 m/s nopeudella, kunhan jollakin keinolla saa sellaisen nopeuden tuotettua. Sama koskee mitä tahansa nopeutta. Menetelmä nousevan raketin nopeuden tuottamiselle on vapaavalintainen, sillä nyt keskusteltiin pakonopeudesta käsitteestä, ei käytännön avaruusalusten moottoreista.
Hitaasti nouseminen rakettimoottorin varassa ei tietenkään ole järkevää eikä yleensä edes mahdollista, sillä raketti joutuisi koko ajan tekemään työtä säilyttääkseen edes nykyisen korkeutensa. Käytännön raketit ajavat moottoreitaan täydellä teholla lyhyen aikaa nousun kuluessa, jotta mahdollisimman nopeasti saavutettaisiin ilmakehän ulkopuolella olevaan kiertorataan riittävä nopeus. Rakettiyhtälö on se raja, joka määrää muun kuin hyvin nopean nousun käytännössä mahdottomaksi tunnettujen fysiikan lakien puitteissa.- NoinOn
Täyttä asiaa. Tuohon voisi vielä lisätä, että joskus on ehdotettu grafeeni- tms köyden rakentamista geostationääriselle avaruusasemalle. Sitä pitkin voisi "kiivetä" tuonne 36 000 km korkeuteen ja silloin olisi aika samantekevää, millä nopeudella. Energiansäsätö olisi suuri rakettiin verrattuna. Kun asemalla koottaisiin raketti, päästäisiin avaruusmatkoille paljon helpommin kuin maasta lähdettäessä.
- 8dimensiona
Gravitaatio = avaruudessa oleva näkymätön "kuoppa" eli kaareutuma. Ihmiselläkin on tälläinen itsensäkin ympärillä. Ja tästä pois päätäkseen (ei mahdollista koskaan täysin) täytyy tehdä sitä työtä. Samalla lailla kun ajaisit autolla vaikka 40km/h ylämäkeen täytyy sitä kaasua pitää jatkuvasti. Toinen tapa on ottaa kovempi alkuvauhti ja antaa auton liukua sinne mäen päälle.
Näin itse olen tämän ymmärtänyt.
PS: Mielestäni gravitonia tai välittäjähiukkasia ei välttämättä edes tarvita vaan, koska olemme ns. kosketuksissa tuohon avaruuden kaareutumaan niin se riittää luomaan painovoimakentän kaikkialle.- Altocumulus
Moottorilla vedätyksen ja "liukumisen" (jarrut lukossa?) välimuotona on vielä rullaus eli vapaasti pyörivien pyörilen päällä eteneminen . . .
"Kosketus kaareutumaan" kuulostaa spiritismiltä. Ja sitähän se onkin. - kaareutuu
Onko esim kuun kiertämisellä maan ympäri (ehkä oikeammin "kuumaa" kiertää massakeskipisteensä ympäri) mitään tekemistä avaruuden kaareutumisen kanssa?
Valo taipuu massan ohittaessaan. Esim auringon takana oleva tähti näkyykin havaitsijalle (tämä on havainnoin todettu). Onko siinä ihan kolmiulotteisessa avaruudessa mutka. Voi olla etten ymmärrä vaikka selitettäisiin ;) - Anonyymi
Entä mikä on tyhjiön ja alipaineen ero. Onko 0,9-0,1 bar alipaine ja 0 tyhjiö? Vai miinus 0 jotn..
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Entä mikä on tyhjiön ja alipaineen ero. Onko 0,9-0,1 bar alipaine ja 0 tyhjiö? Vai miinus 0 jotn..
Alipaine tarkoittaa, että painetta vielä on mutta selvästi vähemmän kuin vertailupaineessa. Sukellusveneessä on alipaine ympäröivään veteen nähden.
Tyhjiö itsessään tarkoittaa käytännössä montaa asiaa. Hieman osviittaa saa kun laittaa googleen hakusanoiksi
wikipedia tyhjiötekniikka - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alipaine tarkoittaa, että painetta vielä on mutta selvästi vähemmän kuin vertailupaineessa. Sukellusveneessä on alipaine ympäröivään veteen nähden.
Tyhjiö itsessään tarkoittaa käytännössä montaa asiaa. Hieman osviittaa saa kun laittaa googleen hakusanoiksi
wikipedia tyhjiötekniikkaTäydellinen tyhjö tarkoittaa absoluuttipainetta 0. Tällaisessa tilassa ei ole enää yhtään kaasumolekyylejä, se on täysi TYHJÄ.
Alipaine tarkoittaa painetta, joka on vertailupainetta (yleensä vallitseva ilmanpaine) pienempi.
Joten, tyhjökin on alipainetta. Mutta alipaine ei ole välttämättä tyhjö.
- Anonyymi
Se on käytännössä vain vertailuarvo.
Peruskoulun opettajat (ainakaan osa heistä) tai lehtimiehet eivät asiaa ymmärrä. - Anonyymi
Kun sijoitamme kaikkiin kaavoihin nämä alkuarvot, niin oikeat kaavat alkavat jo hähmöttää:
E (energia) = 0, on aina arvoltaan 0.
m (massa) = 0, aina arvoltaan 0.
c (valonnopeus) = 0, aina arvoltaan nolla.
Nämä ovat vakioita ja aina niiden arvo on 0. - Anonyymi
Pakonopeudesta oli taas keskustelua, tällä kertaa otsikon "Kiertoradalle pääsyn nopeus" alla.
- Anonyymi
Nämä raide- tai induktiotykit kehittävät n. 3 km:n lähtösekuntinopeuden.
Kuin kummassa raketit voivat kehittää nelinkertaisen nopeuden Maan vetovoimapiiristä päästäkseen?
Jokin ei nyt täsmää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Nämä raide- tai induktiotykit kehittävät n. 3 km:n lähtösekuntinopeuden.
Kuin kummassa raketit voivat kehittää nelinkertaisen nopeuden Maan vetovoimapiiristä päästäkseen?
Jokin ei nyt täsmää.Sinun älli on se mikä tässä ei täsmää. Mieti vähän raketin ja tykin eroja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinun älli on se mikä tässä ei täsmää. Mieti vähän raketin ja tykin eroja.
Sinä se tyhmä olet.
Mieti nyt näitä nopeuseroja ja selitä ne meille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä se tyhmä olet.
Mieti nyt näitä nopeuseroja ja selitä ne meille.Herraisä. Mieti miten tykin ammus ja raketti saa nopeutensa. Tässä on yksi oleellinen ero.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Herraisä. Mieti miten tykin ammus ja raketti saa nopeutensa. Tässä on yksi oleellinen ero.
Ei astronautit tarvinneet mitään oikeita raketteja tai raidetykkejä Nevadan autiomaahan matkustamiseen.
Lasket vain kuinka paljon kineettistä energiaa tarvitaan R-säteisen pallon pinnalta poistumiseen, ts. milloin vauhti V: 1/2 mV^2 = GMm/R.
Ts. V = sqr(2GM/R), missä siis G on gravitaatiovako, M on maan massa ja R sen säde.
V on vastaus.- Anonyymi
Onko opiskelut vielä pahastikin kesken ?
Mitä ihmeen energiaa tai teräspalloja tähän tarvitaan, vetovoiman muutos riittää nopeuden, joka vastaa äärettömän potentiaalienergiaa, laskemiseksi
Jos kappale kiertää emokappalettaan tasapainonopeutta v, niin sen pakonopeus kiertoradan kohdalla on sqrt(2) *v.
Esimerkiksi maan pinnan tasalla kiertävän kappaleen nopeus on oltava sqrt(gr) = n. 7.,9 km/s ja se kerrottuna neliöjuuri 2 lla on 11.2 km/s.
Ei teräspalloja tai muuta.
- Anonyymi
Hyviä selityksiä on jo tullutkin kosolti, kannanpa vielä korteni kekoon oikein perin yksinkertaisella ajatuksella:
Unohdetaan aluksi ilmakehän vastus, ei ole olennainen seikka tässä. Jos joku siitä haluaa saivarrella, saivarrelkoon mutta ei ajatus siitä muuksi muutu.
Kun vaikka jollakin pyssyllä ammutaan ylöspäin, ammus nousee kunnes vauhti loppuu ja ammus putoaa takaisin.
Jos on tuhdimpi latinki ja ammuksen lähtönopeus sen myötä isompi, ammus nousee korkeammalle ja vasta sitten putoaa takaisin.
Jos vieläkin tehokkaammalla pyssyllä ammuttaisiin (sellaisia ei ehkä ole mutta kuvitellaanpa kuitenkin), nousisi ammus sen verran korkealle että maan vetovoima alkaisi olla olennaisesti pienempi niissä korkeuksissa (se kun pienenee etäisyyden myötä) ja sen takia ammuksen nopeus ei enää hidastuisikaan korkeuden kasvaessa samaa tahtia kuin alakorkeuksissa.
Ja jos vieläkin tehokkaampi pyssy olisi käytettävissä, se pystyisi antamaan ammukselle sellaisen lähtönopeuden että kun maan vetovaoima alkaa merkittävisti heikentyä, ammuksella on vielä vauhtia jäljellä niin että se etääntyy yhä kauemmas ja samalla maan vetovoima etäisyyden kasvaessa entisestään heikkenee. Jos alkuvauhti on ollut tarpeeksi suuri, ei ammus enää putoakaan takaisin kun maan vetovoima vähentyy korkeuden kasvaessa sikäli nopeasti ettei se enää riitä kääntämään ammusta takaisin. Silloin on pakonopeus ylitetty.
Jotensakin tuota tarkoittaa pakonopeus. Paljon tiiviimmin sen voi kieltämättä ilmaista mutta olkoonpa nyt tämäkin yhtenä muiden joukossa. - Anonyymi
Ei se poistuminen nopeudesta riipukaan. Kyllä kävelyvauhtikin riittää jos pystyy sitä ylläpitämään kauan. Pakonopeudessa on kyse siitä, että jos moottori sammutetaan kun etäisyys maan keskipisteestä on r ( > maan säde R) niin raketilla pitää silloin olla vähintään nopeus v(r), missä v(r) on pakonopeus etäisyydellä r, jotta raketti jatkaa loputtomasti matkaansa palaamatta maan pinnalle.
Raketin liike-energian ja potentiaalienergian summan tulee olla tällöin >= 0 eli liike-energia voittaa potentiaalienergian. M = maapallon massa, m = raketin massa, G = Newtonin gravitaatiovakio. Täytyy olla
1/2 * m v(r)^2 - G mM/r >= 0
v(r)^2 >= 2GM/r
v(r) >= sqrt(2GM/r)
Jos ammutaan tykillä maan pinnalta niin täytyy nopeuden lähtöhetkellä olla
v(R) = sqrt(2GM/R) ja tämä on noin 11,2 km/s. Tällöin ammukseen ei enää lähdön jälkeen vaikuta muuta voimaa kuin gravitaatio, unohdetaan nyt ilmanvastus.
Mutta raketti voi käyttää rakettimoottoria. Jos raketti on on etäisyydellä r maan keskipisteestä ja moottori sammutetaan, pitää raketin nopeuden sammutushetkellä olla vähintään v(r) jotta se ei enää pakaisi maahan. Kun r kasvaa, v(r) pienenee.- Anonyymi
Ja sitten kun ajattelee asiaa loppuun asti, niin kysymys on ammuksella täytyy olla tarpeeksi suuri kiihtyvyys, että se saavuttaisi pakonopeuden. Vain tietyllä kiihtyvyydellä pääsee ammus pakoon Maan vetovoimasta.
Raketissa taas sitä kiihtyvyyttä voidaan tuottaa moottorilla, joka sitten tuottaa riittävän nopeuden päästäkseen joko kiertoradalle tai kauemmas. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja sitten kun ajattelee asiaa loppuun asti, niin kysymys on ammuksella täytyy olla tarpeeksi suuri kiihtyvyys, että se saavuttaisi pakonopeuden. Vain tietyllä kiihtyvyydellä pääsee ammus pakoon Maan vetovoimasta.
Raketissa taas sitä kiihtyvyyttä voidaan tuottaa moottorilla, joka sitten tuottaa riittävän nopeuden päästäkseen joko kiertoradalle tai kauemmas.Ei sillä kiihtyvyydellä ole mitään merkitystä, vaan nimenomaan pakonopeudella.
Siinä olet oikeassa, että rakettien osalta tilanne eroaa esimerkiksi tykinkuulasta, mutta samat fysiikan lait niihin silti pätevät.
Jos kappale saavuttaa tai ylittää pakonopeuden v(r) korkeudella r, se pääsee karkaamaan Maan painovoimakuopasta. Koska tykinkuula ei pysty kasvattamaan nopeuttaan enää piipusta poistuttuaan, jo sen lähtönopeuden on oltava v(r), missä r on tykin piipun etäisyys Maasta.
Raketti kasvattaa nopeuttaan niin kauan kuin polttoainetta riittää, joten sen ei tarvitse heti laukaisualustalta lähtiessään saavuttaa nopeutta v(r), missä r on laukaisualustan korkeus, vaan raketille riittää, että se saavuttaa pakonopeuden jossain korkeammalla, ennen kuin polttoaine loppuu.
Vaikka kiihdyttäminen pyritäänkin tekemään käytännöllisyyssyistä mahdollisimman nopeasti, ei sillä oikeasti ole merkitystä tapahtuuko kiihdytys levosta pakonopeuteen sekunnin, minuutin, kuukauden vai vuosikymmenen aikana. Vain sillä on merkitystä, saavuttaako kappale jollain korkeudella r ollessaan kyseisen korkeuden mukaisen pakonopeuden v(r). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei sillä kiihtyvyydellä ole mitään merkitystä, vaan nimenomaan pakonopeudella.
Siinä olet oikeassa, että rakettien osalta tilanne eroaa esimerkiksi tykinkuulasta, mutta samat fysiikan lait niihin silti pätevät.
Jos kappale saavuttaa tai ylittää pakonopeuden v(r) korkeudella r, se pääsee karkaamaan Maan painovoimakuopasta. Koska tykinkuula ei pysty kasvattamaan nopeuttaan enää piipusta poistuttuaan, jo sen lähtönopeuden on oltava v(r), missä r on tykin piipun etäisyys Maasta.
Raketti kasvattaa nopeuttaan niin kauan kuin polttoainetta riittää, joten sen ei tarvitse heti laukaisualustalta lähtiessään saavuttaa nopeutta v(r), missä r on laukaisualustan korkeus, vaan raketille riittää, että se saavuttaa pakonopeuden jossain korkeammalla, ennen kuin polttoaine loppuu.
Vaikka kiihdyttäminen pyritäänkin tekemään käytännöllisyyssyistä mahdollisimman nopeasti, ei sillä oikeasti ole merkitystä tapahtuuko kiihdytys levosta pakonopeuteen sekunnin, minuutin, kuukauden vai vuosikymmenen aikana. Vain sillä on merkitystä, saavuttaako kappale jollain korkeudella r ollessaan kyseisen korkeuden mukaisen pakonopeuden v(r).No, se on juurikin niin, että vain kiihtyvyydellä on merkitystä. Et vain ymmärrä asiaa oikein.
Pakonopeutta ei voi saavuttaa, jollei tykin kuulalla ole kiihtyvyyttä riittävästi, jotta ammus pakonopeuden saavuttaa. Sama on tietenkin myös raketin osalta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No, se on juurikin niin, että vain kiihtyvyydellä on merkitystä. Et vain ymmärrä asiaa oikein.
Pakonopeutta ei voi saavuttaa, jollei tykin kuulalla ole kiihtyvyyttä riittävästi, jotta ammus pakonopeuden saavuttaa. Sama on tietenkin myös raketin osalta.Sotket asioita. Pakonopeuden voi saavuttaa vaikkapa 0.0001 m/s^2 kiihtyvyydellä. Siihen vain kuluu pidempi aika. Jo nyt on käytössä ionimoottoreita, joilla luotaimet saavat reaktiomassaa säästäen hyvin hitaasti lisää nopeutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ion_thruster - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotket asioita. Pakonopeuden voi saavuttaa vaikkapa 0.0001 m/s^2 kiihtyvyydellä. Siihen vain kuluu pidempi aika. Jo nyt on käytössä ionimoottoreita, joilla luotaimet saavat reaktiomassaa säästäen hyvin hitaasti lisää nopeutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ion_thrusterYlöspäin matkatessa nettokiihtyvyys olisi noin -9,7999 m/s^2.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sotket asioita. Pakonopeuden voi saavuttaa vaikkapa 0.0001 m/s^2 kiihtyvyydellä. Siihen vain kuluu pidempi aika. Jo nyt on käytössä ionimoottoreita, joilla luotaimet saavat reaktiomassaa säästäen hyvin hitaasti lisää nopeutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Ion_thrusterSotkeudut omiin sanoihisi. Kiihtyvyyttä pitää siis olla, vaikka mainitsemasi 0,0001. Joko ymmärsit?
- Anonyymi
Juurikin kyseisistä asioista johtuen jousistot on tärkeitä 😂🤣😅
- Anonyymi
Pakonopeus on vain luku, joka kuvaa painovoimakaivon syvyyttä. Pakonopeus tarvitaan pinnalta pystysuoraan lähtiessä (ilman ilmanvastusta), jos lähdön jälkeen ei enää kiihdytetä. Maan vetovoimasta voi poistua vaikka kävelynopeudella, se vaan kestää kauemmin. Tällöin nopeus pysyisi pienenä koko ajan.
- Anonyymi
Pakoon pääsee kävelynopeudella, mutta kävelynopeuden saavuttamiseenkin tarvitaan kiihtyvyyttä. Se on vähän, mutta se on kiihtyvyyttä.
- Anonyymi
James Webb avaruusteleskoopille JWST annettiin lähtönopeus alle puolen tunnin kiihdytyksellä. Pakonopeudeksi annettu vauhti ei riitä vaan juuri ja juuri nostamaan teleskoopin 1.5 miljoonan kilometrin päähän Lagrangen pisteen L2 läheisyyteen.
Teleskooppia kuljettanut alus lähti kovalla kiihdytyksellä ja Kuun radan 0.4 miljoonan kilometrin päässä se ohittaa noin 60 tunnissa. Maapallon vetovoima hidastaa luotaimen liikettä niin, että lopulliselle paikalle 1.5 milj km kestää matka noin kuukauden verran nopeuden koko ajan hidastuessa.- Anonyymi
Taitaisi kumminkin riittää, kun teleskoopilla oli 10km/s vauhtia aika korkealla.
- Anonyymi
Jotkut ymmärtävät oikein asian luonteen. Jotkut vaan ei tunnu tajuavan mitenkään.
Mutta jotta saataisiin kaikki muukin oikein, niin on syytä ainakin saivartelun takia korjata tuo tykin piippu. Tykillä ei nimittäin ole piippua vaan sitä kohta kutsutaan putkeksi.- Anonyymi
Minä valoin koulussa messingistä tykin joskus kauan sitten. Ei siihen mitään putkea tullut vaan ihan oikea piippu kun kerran sen niin suunnittelin.
- Anonyymi
Kukaan ei tainnut ottaa huomioon maan pyörimisnopeutta. Se antaa lähtevälle raketille apua jo lähtönopeudessa n. 1600km/h. Sen takia kiertoradalle ammuttavat esineet ammutaan päiväntasaajan tasosta itään päin eikä päinvastoin.
- Anonyymi
Pakonopeus kuvaa nopeutta, jolla äärettömän kaukaa pinnalle törmäävän kappaleen nopeus olisi, ilman mitään muita vaikutuksia kuin gravitaatio.
Vastaavasti maan pinnalta samalla nopeudella sinkoutuva kappale etenee äärettömin kauaksi.
Kyseessä on puhdas matemaattinen suure, joka on johdettavissa yksinkertaisista Newtonin laeista, eli gravitaatio heikkenee etäisyyden neliöön ja ympyräradalla kiertävän kappaleen "keskipakovoima" on oltava sama kuin kiero korkeudella vaikuttava gravitaatio, eli v^²/R= g.
Edelleen suosta on johdettavissa yhteys, että jos kyseiseen kiertävään kappaleeseen saadaan lisättyä energiaa, niin energiamäärä lisää potentiaalienergiaa 2 kertaa lisäyksen määrän, ja pienentää liike-energiaa energialisäyksen verran.
Esimerkki:
Maan pinnan tasolla kiertävän kappaleen tasapainonopeus olisi edellisen mukaan hieman alle 8 km/s ja jos sen energiaa lisättäisi liike-energiansa verran, eli nopeutta nostettaisi sqrt(2) kertaiseksi, sen uusi tasapainorata olisi korkeudella ääretön, ja nopeus olisi 0 !
Tilamme on puhtaasti teoreettinen kyseinen nopeus sqrt(2)*tasapainonopeus (vajaa 8km/s) on se sama pakonopeus, eli raja-arvo, mitä pienemmällä lähtönopeudella kappale palaa takaisin, ja suuremmalla jatkaa etääntymistään loputtomasti.
Yksinkertaisesti termi pakonopeus on vain vakiintunut tapa kertoa, kuinka suuri gravitaatio vaikuttaa kappaleen pinnalla, eli esim. maan pyörintäsuunnalla ei ole vaikutusta tähän. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pakonopeus kuvaa nopeutta, jolla äärettömän kaukaa pinnalle törmäävän kappaleen nopeus olisi, ilman mitään muita vaikutuksia kuin gravitaatio.
Vastaavasti maan pinnalta samalla nopeudella sinkoutuva kappale etenee äärettömin kauaksi.
Kyseessä on puhdas matemaattinen suure, joka on johdettavissa yksinkertaisista Newtonin laeista, eli gravitaatio heikkenee etäisyyden neliöön ja ympyräradalla kiertävän kappaleen "keskipakovoima" on oltava sama kuin kiero korkeudella vaikuttava gravitaatio, eli v^²/R= g.
Edelleen suosta on johdettavissa yhteys, että jos kyseiseen kiertävään kappaleeseen saadaan lisättyä energiaa, niin energiamäärä lisää potentiaalienergiaa 2 kertaa lisäyksen määrän, ja pienentää liike-energiaa energialisäyksen verran.
Esimerkki:
Maan pinnan tasolla kiertävän kappaleen tasapainonopeus olisi edellisen mukaan hieman alle 8 km/s ja jos sen energiaa lisättäisi liike-energiansa verran, eli nopeutta nostettaisi sqrt(2) kertaiseksi, sen uusi tasapainorata olisi korkeudella ääretön, ja nopeus olisi 0 !
Tilamme on puhtaasti teoreettinen kyseinen nopeus sqrt(2)*tasapainonopeus (vajaa 8km/s) on se sama pakonopeus, eli raja-arvo, mitä pienemmällä lähtönopeudella kappale palaa takaisin, ja suuremmalla jatkaa etääntymistään loputtomasti.
Yksinkertaisesti termi pakonopeus on vain vakiintunut tapa kertoa, kuinka suuri gravitaatio vaikuttaa kappaleen pinnalla, eli esim. maan pyörintäsuunnalla ei ole vaikutusta tähän.Kaavat ovat kivoja niistä on apua, kun lasketaan.
Mutta asian ymmärtämiseksi on kysymys nimenomaan kiihtyvyydestä.
Tähän liittyy kirjoittamasi: "Pakonopeus kuvaa nopeutta, jolla äärettömän kaukaa pinnalle törmäävän kappaleen nopeus olisi, ilman mitään muita vaikutuksia kuin gravitaatio."
Gravitaatio nimittäin aiheuttaa vapaasti putoavalle kappaleelle kiihtyvyyden. Tämä voidaan vastakkaisella voimalla kääntää kiihtyvyydeksi taivaankappaleen pinnalta poispäin, ja pinnalta pääsee pakoon, kun kiihtyvyyttä on niin paljon, että kappale saavuttaa pakonopeuden. Koska vaadittava pakonopeus pienenee, mitä kauemmaksi pinnalta kappale pääsee [säde R kasvaa], voi kappale "paeta" hyvin pienelläkin (pako)nopeudella lopulta, kunhan kappale pidetään kiihtyvässä liikkeessä jollakin menetelmällä (esim. rakettimoottori).
Kiihtyvyys sii on kuin onkin kaikkein olennaisin asia, jotta kappale postuisi esim. planeetan pinnalta. Hissi avaruuteen on sitten toinen kysymys, koska siinä on kysymys tukivoimista, joka saadaan aikaan rakenteilla, joihin hissi on kyketty. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavat ovat kivoja niistä on apua, kun lasketaan.
Mutta asian ymmärtämiseksi on kysymys nimenomaan kiihtyvyydestä.
Tähän liittyy kirjoittamasi: "Pakonopeus kuvaa nopeutta, jolla äärettömän kaukaa pinnalle törmäävän kappaleen nopeus olisi, ilman mitään muita vaikutuksia kuin gravitaatio."
Gravitaatio nimittäin aiheuttaa vapaasti putoavalle kappaleelle kiihtyvyyden. Tämä voidaan vastakkaisella voimalla kääntää kiihtyvyydeksi taivaankappaleen pinnalta poispäin, ja pinnalta pääsee pakoon, kun kiihtyvyyttä on niin paljon, että kappale saavuttaa pakonopeuden. Koska vaadittava pakonopeus pienenee, mitä kauemmaksi pinnalta kappale pääsee [säde R kasvaa], voi kappale "paeta" hyvin pienelläkin (pako)nopeudella lopulta, kunhan kappale pidetään kiihtyvässä liikkeessä jollakin menetelmällä (esim. rakettimoottori).
Kiihtyvyys sii on kuin onkin kaikkein olennaisin asia, jotta kappale postuisi esim. planeetan pinnalta. Hissi avaruuteen on sitten toinen kysymys, koska siinä on kysymys tukivoimista, joka saadaan aikaan rakenteilla, joihin hissi on kyketty.Ilmeisesti et täysin ymmärtänyt selvitystäni.
Gravitaation aiheuttama kiihtyvyys on kääntäen suhteessa etäisyyden neliöön, se oli juuri laskelmien lähtökohta.
Pakonopeus millä tahansa etäisyydellä gravitaation aiheuttajasta on aina sqrt(2) kertainen kyseisen etäisyyden tasapainonopeudesta, eli erilainen eri etäisyyksillä.
Palonopeus ilmoitetaan taivaankappaleille niiden pinnan tasosta, eli se on verrokki pinnan tasolla olevasta gravitaatiosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ilmeisesti et täysin ymmärtänyt selvitystäni.
Gravitaation aiheuttama kiihtyvyys on kääntäen suhteessa etäisyyden neliöön, se oli juuri laskelmien lähtökohta.
Pakonopeus millä tahansa etäisyydellä gravitaation aiheuttajasta on aina sqrt(2) kertainen kyseisen etäisyyden tasapainonopeudesta, eli erilainen eri etäisyyksillä.
Palonopeus ilmoitetaan taivaankappaleille niiden pinnan tasosta, eli se on verrokki pinnan tasolla olevasta gravitaatiosta.Niinpä.
Pakonopeus on juurikin taivaankappaleiden pinnalla vaikuttavan gravitaation suuruutta kuvaava lukema, ei mitään mystisempää.
- Anonyymi
Katsos satelliitit ym. ammutaan tykillä avaruuteen.
Pitää laskea mita hyötykuorman lähtönopeus on putken päässä.
Tämä on edullista koska ei tarvitse ampua avaruuteen ylimääräistä tavaraa.
Ei roskaannu kiertoradat eikä mene turhaa energiaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän391641Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61341- 91299
Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11295Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p421287Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,41263Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis01244Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11220Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21180Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta11156