nyt kerron oman tarinani..jos tämä nyt hieman helpottais mun taakkaa kun saan purkaa sitä jonnekkin.elikkä ollaan oltu avomiehen kans 10 vuotta yhdessä.nyt tuntuu siltä että mulle riittää tämä yhdessä olo..pinna on niin kireellä. mies ryyppää joka viikonloppu tai aina kun sattuu vaan joku vapaa..se ei liiku mun kans oikeestaan missään..nyhjöttää vaan kotona tv.tä kahtoen ja nukkuen.mun pitää yksin hoitaa kauppa reissutkin.rakkaus ja hellyys on loppunu meillä jo ajat sitten..pientä valon pilkettä mulla sentään elämässä on,eli puoli vuotta sitten löysin kohtalotoverin yhdestä miehestä jonka kanssa oon voinu jakaa nämä murheet.hän on itsekkin avoliitossa ja on myös eron partaalla.kertokaahan te ihmiset tarinanne,joilla on sama ongelma kuin mulla... voimia kaikille ja jakselua!
väsynyt
surusilmä
2755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitäs oot puuhaillut viimevuodet?
Tunnustan olevani vastaavanlainen mies. En voi puolustella mitenkään tekojani muulla kuin sillä että jokaisen käytökseen on jokin syy. Mikä se milloinkin on riippuu tapauksesta. Itsellä se oli yksinkertaisesti henkisen kantin pettäminen erilaiset vastoinkäymiset elämässä joita ei psyyke kestänyt. Se taas heijastui puolisoon sillä hyvää varmaankin tarkoittaessaan sortui samaan kuin moni jopa ammattiauttajakin " kyllä se siitä, ota itseäsi niskasta kiinni" menttaliteettiin. Jos ei enää yksinkertaisesti jaksa ja paukut on loppu käsi ei vain taivu niskaan asti. Perseelle potkiminen ei auta tarvitaan hellää otetta ja jos sitä ei ole enää mahdollista saada alkaa peli olla menetetty.Raivoaminen ja riitely samoin kun jatkuva arvostelu kaikesta mahdollisesta ei juurikaan auta asiaa. Muuta ei juuri puutu kuin mainitsemasi toinen hyvä mies joka osaa hyödyntää olotilaasi olemalla täysin poikkeava ja parempi mieheesi verrattuna. Kun vielä kerrot tai miehesi saa asian muuten selville soppa on paketissa. Luultavasti miehesi voi vain odottaa sykäystä lähteäkseen eikä tarvitse tämän enempää päätökselleen. Varaudu siis siihen että kerran niin kiva kaverisi kerää tavaransa ja poistuu elämästäsi yhtä nopsaan kun on kerran tullutkin.