Probleema:Tapasin kuukausi sitten mukavan miehen,vietettiin juhannus yhdessä ja hän ajoi toissa viikonloppuna 100 km mun luo yöksi.Hyvää seksiä on ollut alusta asti.On herkkää ja hellää muutenkin,hän käyttäytyy kuin vastarakastunut.
Mutta puhelimessa juttu on toinen.Kivaa jutustelua,mutta vähän vaivaantunutta..haluaisin puhua syvällisempiä,mutta jostain syystä puhumme lähinnä miten töissä on mennyt ja että ilmoja on pidellyt...
Olen vähän ymmälläni;toki tajuan,että järkevää on edetä rauhassa eikä päästellä mitään rakkaudentunnustuksia vielä.Mutta kun hän ilmoitti,että voi soittaa millon tahansa,en osaa ottaa sitä todesta ja mieluummin tekstailen,koska en mä mistään säästä halua soitella.
Onks tää nyt jotain ujoutta hänen puoleltaan.Kuitenkin hän joka päivä ottaa muhun yhteyttä.Tuntuu vaan,että homma hiipuu kun ei käytännön syistä voida tavata kuin joskus hamassa tulevaisuudessa.
Olisinko siis vaan kärsivällinen ja yrittäisin hänenkin puolesta keksiä jotain räväkämpää puhumista?Olis kiva tuntea,että hän kaipaa mua,vai onko edelläkertomani osoitus jo siitä?
Mutta puhelimessa juttu on toinen.Kivaa jutustelua,mutta vähän vaivaantunutta..haluaisin puhua syvällisempiä,mutta jostain syystä puhumme lähinnä miten töissä on mennyt ja että ilmoja on pidellyt...
Olen vähän ymmälläni;toki tajuan,että järkevää on edetä rauhassa eikä päästellä mitään rakkaudentunnustuksia vielä.Mutta kun hän ilmoitti,että voi soittaa millon tahansa,en osaa ottaa sitä todesta ja mieluummin tekstailen,koska en mä mistään säästä halua soitella.
Onks tää nyt jotain ujoutta hänen puoleltaan.Kuitenkin hän joka päivä ottaa muhun yhteyttä.Tuntuu vaan,että homma hiipuu kun ei käytännön syistä voida tavata kuin joskus hamassa tulevaisuudessa.
Olisinko siis vaan kärsivällinen ja yrittäisin hänenkin puolesta keksiä jotain räväkämpää puhumista?Olis kiva tuntea,että hän kaipaa mua,vai onko edelläkertomani osoitus jo siitä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
... Sitä on ilmoja pidelly... mitäs sulle?... no ei täs mitään ihmeempiä, vähä kiirettä töissä, ei sen ihmeempää.... juu, soitellaan.... moi...
Tuntuu et kun tekstarit lentää sitä mahtuu juttua vaikka mistä, mutta sitten ku luurista kuuluu oikeesti ääni, niin sitten ollaan hiljaa ja ei tahdo tulla juttua sitten millään. Alkukankeus pitäisi olla jo takanapäin, mutta silti tuntuu kuin se ei uskaltaisi puhua mulle omista jutuistaan. Se on aina ollu töissä tai kaverilla. Sitten ku kysyy että kenen kaverin luona, niin "yhen vaan" tai "yhen työkaverin". Kai sitä vois nimen sanoo? Mä aina sanon, se on musta ihan luonnollista avoimmuutta.
Joka päivä ollaan yhteyksissä, mutta alkaa vähän surettaan tää jo. Voihan sitä hiljaakin olla mutta välillä tuntuu että se juttu menee väkisin väännetyksi. On se sanonu ettei se paljo tykkää puhua puhelimessa, enempi kasvotusten. Mut kun joka päivä ei nähdä eikä ihan joka viikkokaan niin luulis että sillä nyt jotain puhuttavaa olis sellasta että puhelimeskin voisi sanoa. Mä ihan mielelläni kuuntelisin niitä autonruuvaamisjuttujakin, mutta "eihän ne ny sua kiinnosta".
Nii että apuja tarvis, todella.
jos mies ei haluaisi jatkaa, niin puhelimessa mies olisi vähemmän vaivaantunut, koska ei ole katsekontaktia ja kahden kesken vaivaantuneempi (enemmän aisteja pelissä), mutta että päinvastoin.
Hei, kuukausi mennyt, joten älä ole vielä epätoivoinen. Jos hän on kaikin puolin mukava kahden kesken, niin varmaan asiat on hyvin. Ehkäpä hän haluaa kertoa kasvoista kasvoihin tunteistaan ym. sinua kohtaan eikä puhelimitse. Puhu asiasta hänen kanssaan, niin eiköhän syy selviä.
mä en tunne ketään miespuolista joka rupattelisi puhelimessa pitkään saati sitten keskustellen muustakin kuin jonninjoutavista asioista...
se ei kai ole niiden tyylistä...en haluaisi yleistää, mutta nämä ovat minun kokemukseni
alkuaikana saattaa mieskin puhua puhelimitse kuin papupata ja ensi ihastumisen jälkeen sekin voi laantua (riippuu niin persoonasta).
Tosin se, että tämä kyseinen mies soittaa päivittäin (jos oikein luin), niin herättää kysymyksen: Onkos sitä oikeastaan mitään tähdellistä puhuttavaa...vaiko puhutaanko taas lämpimiksi.
Ainakin hänen luulisi välittävän uudesta ihastuksesta ja silloin riittää, että saa puhua...
puhumattomuus on ikävämpää.
Pelkää koko ajan puhelimessa, että tulee sellanen hiljanen hetki. Siksi sitä laukoo semmosta mistä pystyy helposti selittään pitkiä juttuja :)
Sähköpostia kirjoittaessa voi miettiä lauseita pitkäänkin ja editoida niitä ajatuksia. Puhelimessa pelottaa ettei saa tuleen asioita fiksusti ulos ja sitten tulee se painostava hiljaisuus. Sitten kun tapaa toisen, niin ei oo mitään paineita. Sitten ei oo niin väliä vaikka välillä ollaan ihan vaan hiljaa.
Minä en voi sietää pitkiä puheluita ja ahdistun, jos ihmiset jaarittelevat syvimmät syöverit puhelimessa. Riittää, että vaihtaa kuulumiset ja sopii seuraavan tapaamisen. Vaikka sitten soitettaisiin joka päivä, niin riittää kun vaihtaa muutaman lauseen ja keskittää sitten kaiken huomionsa toiseen vasta tavatessa.
Jospas mieskaverisi on samanlainen? Tai hän tekee töitä, eikä ehdi puhumaan niin paljoa kuin haluat? Tai katselee telkkua samalla tmv?
Ei kyse ole aina siitä, että toinen olisi pinnallinen tai tylsä. Puhelin ei vain tunnu välineeltä, jolla pitäisi hoidella kaikki asiat. Ja onhan siinä se hyvä puoli, ettei hän puhu muidenkaan kanssa (ehkä?) pitkään ja jos suhteenne jatkuu, tulet olemaan hänen ominaisuudestaan kovastikin iloinen. Mikään ei ole tylsempää kuin kännyn soitto kesken romanttisen kesäillan ja mies jaarittelee jonkun kaverinsa kanssa meikäläisen vartoessa puhelun loppumista.Usko huviksesi :)
Lipsahti vastaus väärään rakoseen. Tarkoitus oli vastata suoraan alkup.
Valaisua tuli asiaan,kiitos.Tuntuu,että tästä on kyse.Kun suhde on alussa ja on halut,että siitä jotain kehkeytyisi,yrittää olla "tarpeeksi kaikkea mutta ei liikaa mitään"..Kai tämä on molemminpuolista tunnustelua siitä,mitkä jutut toiseen uppoaa,ymmärtääkö se mua ja mun huumoria,mitä yllättävä ja kiinnostavaa sen kaiken tavallisen turvallisen jutustelun lisäksi toinen heittää.
Olen havainnut,että miehillä on jonkinmoisia paineita siitä,että pitäs olla niin kaikinpuolin täydellinen pakkaus;kaikkea mitä ne luulee että miehen pitäisi olla!Ehkä sitten näillä älykkäämmillä miehillä varsinkin.
Tuntuu siltä, että tämä voi olla se ainut kerta, kun tuon ihmsien näkee. Nyt pitää tehdä hyvä vaikutus tai tää kusee käsille tää homma.
Ei välttämättä mikää hyvä idea, kun voi kusta siihen liikaan yrittämiseen.
Ei ehkä kuulosta mitenkään hienolta ja romanttiselta, mutta parhaaksi tavaksi oon kokenu päihteiden käytön :) Ei mene tytön kanssa varsinaisesti treffeille, vaan mennää yhdessä ottaa vähä keittua ja arvostelemaan ihmisten perseitä. Sinä ei jännitä tai yritä mitään erikoista ja tulee kerrottua itsestä paljonkin asioita.
En tiedä kun yhden tapauksen, joka oli sitä mieltä, ettei tartte varmaa tavata enää.