deprakine,

Lääkkeiden syöntiin mikäli niillä saadaan kohtauksia vähennettyä tai lopumaan.Hyvää lääkettä depra on minulle ollut 10v syönyt sitä.On tietenkin oma valinta syökö lääkkeitä vai ei.

..."en jaksanut enää elää niiden kanssa"? Yleensähän lääkkeiden sivuvaikutukset lakkaavat n. kk:n käytön jälkeen, siis jos lääke on sopiva. Sopeutumistahan se ainainen lääkkeiden syönti vaatii, mutta jos vaivasi on vain se, että et haluaisi syödä lääkkeitä, niin suosittelen ottamaan lusikan kauniiseen käteen! Kohtausten ehkäisy on se tärkein argumentti. Kokemuksesta tiedän, etteivät auratkaan mitään kivoja ole (itselleni yhtä helvettiä).

Valitettavasti tämä meidän ihana tautimme vaatii lääkitystä, ja parhaiten elämässä pääsee eteenpäin sopeutumalla. Kyllä minäkin alussa kihisin kiukusta, kun piti mm opetella muistamaan koko lääkkeidenotto. Sittemmin juttelin psykiatrin kanssa, joka totesi, että on tervettäkin olla vihainen taudille, mutta ei lääkkeille, sillä niillä mahdollisesti helpotetaan oloa. Joskushan sitä oikeaa lääkettä joutuu hakemaan pitkäänkin kokeilemalla (allekirjoittanut)

Tsemppiä sinulle ja toivottavasti löydät itsellesi ratkaisun!

Itse olen syönyt Deprakinea yli neljä vuotta. Ensin meni muutama kuukausi oikeaa lääketasapainoa hakien ja pari kuukautta oli huono-olo. Nyt kuitenkin neljä vuotta ilman kohtauksia Deprakinen ansiosta! Joskus tulee vielä hieman huono ja tönkköinen olo, mutta se on erittäin pieni haitta mielestäni siihen, että kohtauksia ei ole tullut, saan elää normaalia elämää.
Tottakai deprakinessa on ne sivuvaikutukset, paino voi nousta yms. Ei kuitenkaan kaikilla! Itselläni paino ei ole noussut yhtään ja hiukset on pysyny päässä, myös kuukautiset tulleet säännöllisesti. Ainut on ollu tuo huono-olo.
Ala reippaasti syödä lääkkeitä ja katso mitä tapahtuu. Tärkeintä, että kohtaukset saadaan kuriin, sun elämänlaatu paranee heti:).

Deprakine on päällä ja aluksi väsytti paljon mutta on näin jälkikäteen arvioiden sen kokemuksen arvoinen. Nyt yhdistelmänä muiden lääkkeiden kera tuntuu toimivan ja kohtauksia ei ole tullut pitkään aikaan.

Sä olet itse tilanteen herra/rouva.

Välttelemällä totuutta ja ottamatta lääkkeitä voit tilata itsellesi status epilepticuksen ja mikäli olet tuolloin yksin kotona niin vaikka kuoleman. Vähintäänkin jatkuva epävarmuus, semiauramainen olotila sekä kohtauksen kynnyksellä eläminen vie lopunkin elämänilon.

Toisaalta jos nielet kiukun ja lääkkeet voit jatkaa normaalia - o.k. ei huikkaa yms. yksilöllisiä laukaisevia tekijöitä - elämää.

Voin vakuuttaa, että ei ole ollut mullekaan helppo hyväksyä tilannetta ja på finska: liki päivittäin vituttaa. Tästä huolimatta katse kohti horisonttia, häntä pystyyn ja voitto kotiin.

Lopuksi vielä todettakoon, että tee ihmeessä omat ratkaisut ja sivuuta neurologisi antamat hoito-ohjeet, mikäli itse omaat paremman koulutuksen ja osaamisen ko. kiusallisen sairauksen suhteen...Muussa tapauksessa hattu käteen ja komppania toimikoon ylempien upseerien antamien käskyjen mukaisesti. Ei lääkärit huvikseen, ihan kiusallaan meitä "pakota" imemään päivittäin kilokaupalla lääkkeitä.

nimim. "täältä me noustaan kuin Fenix-linnut tuhkasta -> TALVISODAN HENKEEN"

Kuten Telle tuossa aiemmin kirjoitti, mua myös ihmetytti: ”ei pysty elämään …”?
Jokaisessa lääkkeessä on sivuvaikutuksia, toisille ei tule mitään.
Mulle tuli Debrakinesta niin pahoja, että piti purkaa pois.

Nyt vaan alat ottamaan lääkkeesi.

Ei sairauden hyväksyminen ole helppoa.
Voi, että olisin onnellinen jos löytyis sellainen lääke joka auttais minuakin:)

olin iloisesti yllättynyt lääke ei aiheuttanut sietämätöntä päänsärkyä, olo ei ollut kuin 7% humalassa, silmiin ei sattunut, vatsa ei ollut tulessa, enkä horjunut päin seiniä, enkä ollut täysin tsompi ja lääke ei väsyttänytkään, jne.
500mg aloitusannos.

ainakaan ensimmäiseen vuorokauteen ei ole ilmaantunut muuta kuin vapina ja vatsa vähän sekaisin, mutta ei todellakaan pahasti (pahempiakin haittoja nähty).

nyt vapina aika kauhea, mutta jos nyt jatketaan, eilen illalla sitten rohkaistuin aloittamaan.

pidän kirjaa tällä kertaa KAIKESTA tänne. ihmeen vähällä vielä päässyt kun vertaa 2 edelliseen lääkkeeseen.

todella "hottis" olo - vatsa aivan tulessa, ja sekaisin myös. tänään on sitten "pysytään kotona" päivä.huomenna pitäisi selvitä ulos.
nukkunut olen hyvin, mutta lääke ei ole "kaatanut" sänkyyn, ehkä sopivasti väsyttänyt.

en tiedä hyppiäkkö ilosta, päätä ei ole kipeä, silmiin ei satu, en kävele pitkin seiniä, ajatus juoksee normaalisti :D aika mielettömän hieno olo.

ainoat haitat mitä tullut 3 iltalääkken oton jälkeen on : vatsa sekä suolisto on tulessa ja sekaisin. eilen ensimmäisen kerran kävin myös oksentamassa. mutta se nyt ei varmaan paha.

jatketaan koekaniininroolia :P

vieläkin pystyssä, annos on vielä 500mg, sen nosto tuo tietenkin jatkoa näille pienille haitoille jotka ajan kanssa varmaan katoavat.

yritän varoa syömästä liikaa, ruokahalu on kasvanut, mutta vatsa on myös sekaisin joten - ehkä -0 tilanne.

normalisoituuko ruokahalu ajan kanssa vai pysyykö "vaara" painon noususta ??

mä olen saamassa ihottuman, yöllä alkoi kutisemaan tämä on jo 4 lääkeihottuma puolessa vuodessa :( :(. ne tulee yleensä ensimmäisen viikon lopulla. en olisi uskonut että tästäkin tulee, kun muuten meni niin hyvin.

mitään muita lääkkeitä en ole noin kuukauteen käyttänyt kuin deprakinea :(. tämä ei ole ensimmäinen kerta elämässäni kun lääke-ihottuman saan - kohta saa varmaan taas hakea päivystyksestä kortisonipiikin ja kotiin zyrtek reseptin, edellisestä ei olekkaan kuin kuukausi tai vähän yli. päädyn aina päivystykseen syötyäni jotain lääkkeitä.

elämän aikana ihottuman olen saanut antibiooteista varmaan 6 kertaa. särkylääkkeet vienyt päivystykseen 2 kertaa. nyt epilepsian aiheuttaman masennusoireiston vuoksi 3 eri masennuslääkettä kokeillut - kaikista päivystykseen 7vrk:n sisällä aloituksesta :(.

Olisihan se helpompaa kun ei saisi ihottumia ja muita haittoja - toiset on oikeasti niin herkkiä lääkkeille ettei niille oikein mikään sovi.
lääkärikin sanoi että toiset vaan on hyvin herkkiä, toisille taas ei tule mistään mitään haittoja.

kun neurologille soitan ensi viikolla, niin taas alkaa uusi koekaniininrooli :(. olin oikeasti jo ilahtunut ettei deprakine ollut aiheuttanut mitään hirveitä kipuja jne alussa. ei pitäisi nuolasta ennen kuin tipahtaa. *huokaus* saa nähdä miten pahan ihottuman tällä kertaa saan :(.

Heissan!

MINULLA DEPRAKINE AUTTOI JA NYT OLEN OLLUT KOHATUKSETTA 7 VUOTTA JA ILMAN LÄÄKKEITÄ 6 VUOTTA.. MINULLE LÄÄKE OLI PARAS MAHDOLLINEN.. AINA EI HETI LÖYDY VALTTÄMÄTTÄ SITÄ PARASTA LÄÄKETTÄ ELLEI KOKEILE..

jatkoin lääkkeen syömistä, ihottuma ei ole roihahtanut pahaksi joten en siitä ole maininnut kenellekkään.

sitä ihmettelen kun lääkkeen otosta alkaa olla vuorokausi iskee "vieroitusoireet" vapina ja tärinä - kun ottaa lääkkeen se katoaa jonkin ajan kuluttua ja olo taas hyvä.

aiheuttaako epi-lääkkeet riippuvuutta?? tällaista ei ole ollut aikaisempien kanssa että tulee kiire purkille kun alkaa vapinat - no ainakin tulee syötyä pillerit:D, sitä ei kestä kukaan kun tärisyttää.

pari viikkoa lääkkeitä syöty, nyt pakki ollut pari vuorokautta täysin sekaisin ja aika mennyt sängynpohjalla "norjaa puhumalla" . vatsa ainakin toimii kun pöperöt tulee vauhdilla kummastakin päästä ulos. Olo on kuin noroviruksen kynsissä.

Mulla oli deprakine lääke ja piti syödä 300mg 5kpl päivässä muiden lääkkeiden lisäksi. Siitä oli haitta ja toi mulle haimatulehduksen

Olikohan keppra lääke ja tuli kamala masennus

Lääkkeissä varmaan on se että toiselle sopii toinen ja toiselle ei.
Käsitykseni on että KAIKKI EPILEPSIALÄÄKKEET väsyttää ja se on niitä pienimpiä haittoja. Epilepsia on hyvällä mallilla mikäli ilman lääkkeitä pärjää, mutta kuten se tahtoo olla äityypi niin että lääkkeet on syötävä. Ajan kanssa opin itse hyväksymään sivuoireitakin ja ovat osa jokapäiväistä elämää. Käyn silti töissä ja harrastan asioita.
Sivuoireina minulla on ainakin tuo väsymys ja jonkin asteista masennusta .
Oma kokemukseni kyseisetä lääkkeestä hyvä ellei aijo raskaus asioita miettiä

Vähän ohi aiheen,mut kirjotin tonne keppra threadiin äsken.Eli kantsii vaan syödä lääkkeet ja suhtautua "huumorilla" asiaan. Toki sitä on itsekin tässä käynyt omat kasvupaikkansa eikä nappien syönti jossain vaiheessa napannut yhtään,melkein teki mieli lopettaa seinään ja olla kertomatta kenellekään.Mulla vaan ois ilmaantunut varmaan rytäkällä sellattii kohtauksia ettei järkiä ja siinä oltais oltu osastolla kohta.Rohkeesti vaan, ottaa jonku tukihenkilön matkaan.

Mulla on ollu deprakine 2x500 mg/vrk. Olen ottanut ne iltaisin. Välillä kärsin älyttömästä käsien tärinästä iltapäivisin/iltaisin. Oiskohan valpopriaani pitoisuuden lasku syynä? Mun vuorokausirytmi kun on mitä on ja "ilta" on vähän miten sattuu. Alanpa ottaan deprakinet 500 mg aamu ja 500 mg ilta. Saa nähdä kuinka äijän käy :)

Moikka, hei jos vain uskaltaisit kokeilla , kokeile vaikka niin, että sulla olisi joku läheinen lähel(lä. Olen itse syönyt deprakinea 500mg:sta n. 30-vuotta ja kaikki on ollut aika ok. Mulla on deprakinen annostus aikakorkealla, mutta kumminkaan ei verikokeissa ole havaittu mitään hälyyttävää vuosien varrella. Olen mies ja en ole huomannut oikeastaan mitään, ehkä hiukset vähän vähenevät (voi olla geeneistä johtuvaa), sekä kädet vähän tärisevät. Ei väsymys ynnä muita oireita.
T. Miska ;)

Voi voi teitä kaikkia. Mulla on epilepsia, 1-tyypin sokeritauti, verenpainetauti ja uniapnea. Sokeritauti todettiin -92, epilepsia ehkä 10 v. sen jälkeen, nuo pari muuta paljon niiden jälkeen.

Oon iso äijä, mutta silti mulla on jonkinasteinen piikkikammo, aluksi tietysti pahempi. Ja arvioin että olen pistänyt itseäni insuliinipiikillä n. 40 000 kertaa.

Epilepsia oli aika paha rasti. Olen saanut aika monta kohtausta, ehkä 20. Kerran sitten ajoin auton lunastukseen kun tuli kohtaus ratissa, onneksi en tappanut ketään. Lääkitystä vaihdettiin sen jälkeen, muistaakseni juuri deprakineksi.

Pari vuotta sitten tuli himassa kohtaus, joka johtui ilmeisesti siitä etä päivän deprakinesatsistani 2300 mg oli 300 mg väärää tyyppiä ja verenpainelääkekin väärä. Lääkärin moka

Pyysin poikaa viemään minut sairaalaan vaikka kohtaus oli lievä ja tiesin mitä siitä seuraisi. Ja menihän se kortti hyllylle vuodeksi. Huomasi että jalankulkijan asema on huono mutta entisen autoilijan asema on säälittävä.

Nyt on kädetkin ruvenneet tärisemään niin paljon, että tulee mieleen Parkinsonin tauti. Misclickejäkin tulee paljon kun kirjoittaa tietokoneella.

Jos olisin kissa saisi sitten tulla vielä neljä tautia lisää. Mitähän ne olis? Syöpä, reuma, keuhkoahtauma? (en ole kuitenkaan ehkä polttanut tarpeeksi paljon). Kaipa sitten saisi jo bonuksena kaksisuuntaisen mielialahäiriön.

Sokeritautikin

Meillä oli ensin muutaman viikon syksyllä 70v vaimollani TRILEPTAL 300 mg , 1 aamuin illoin, se ei sopinut. Tuli väsymystä ja voimattomuutta, Hyponatremia (alhainen veren natrium), sai 2,5 litraa suoneen. meillä oli kyllä jo alussa hieman alhainen arvo.

nyt toinen lääke ja sen toinen paketti deprakinea 300mg melkein lopussa, 1 aamuin illoin. ihan hyvältä tuntuu. Hän sai 2 kertaa viikossa oikein jäykkäkohtauksen, kun istui tuolilla tai wc pytyllä nousi hieman kohtauksessa ja oli suorana 45 asteen kulmassa, josta kaadoin hänet lattialle. Kerran huusi/karjaisi, josta tiesin mennä katsomaan.

Kyllä moni on kai käyttänyt deprakinea kymmeniä vuosia, toisille sopii, mutta aina pitäisi arvoioda muutama kk. ja muistaa vointi ennen lääkettä.

Loppuvatko ääreishermojen ja lihasten krampit ja nykimiset jos lääkkeen lopettaa?