Ei, ei tämä viesti tullut väärään paikkaan vaikka otsikosta niin saattaisi päätelläkkin. Ongelmanani on äitini joka on ylihuolehtivainen.
Tässä eräänä yönä kun nukkumatti ei ollut vielä tullut, kelasin meidän suhdettamme ja loihdin oman mielikuvani asiasta:
Kuvittelin hänet suurikokoiseksi, ystävälliseksi koiraksi, jonka täytyy tunkea nokkansa joka paikkaan. Tarvitsen vapautta ja tilaa ympärilleni ja rutkasti. Kuitenkin tämä iso haukku rajoittaa vapauttani rankasti. Kuvittelen sen aina astelemassa eteenpäin minua kohti samalla kun yritän saada lisää tilaa perääntymällä. Haukku vie tilaani esim. ajattelemalla: "aah, laskun eräpäivä on jo ylihuomenna, täytyypä muistuttaa siitä - tottakai lapseni muistaa sen mutta muistutan silti" ... "hän ei ole pessyt pyykkiä muutamaan viikkoon... täytyypä muistuttaa että pyykit täytyy aina silittää ja pestä viikoittain" "Bussi lähtee tunnin päästä ja hän lukee vielä lehteä. No, 5 minuuttia sallitaan mutta sitten täytyy muistuttaa..." "Hän ei osaa viedä päiväraha/sossuanomusta ajoissa joten minun täytyy joka käänteessä muistuttaa häntä" "Kuinka hän voikaan pukeutua noin. Samat vaatteet päivätolkulla". "Yritän vain olla kiltti ja autan silloin kun olen lapseni luona. Tiskaan, siivoan, pesen ikkunat - ja hän vain on myrtsinä. Minähän vain autan" ....
Jokaisella kerralla koira astuu askeleen lähemmäs minua ja tunnen itseni yhä ahdistuneemmaksi ja ahdistuneemmaksi. Mitä tällaiselle voi tehdä?
Tässä eräänä yönä kun nukkumatti ei ollut vielä tullut, kelasin meidän suhdettamme ja loihdin oman mielikuvani asiasta:
Kuvittelin hänet suurikokoiseksi, ystävälliseksi koiraksi, jonka täytyy tunkea nokkansa joka paikkaan. Tarvitsen vapautta ja tilaa ympärilleni ja rutkasti. Kuitenkin tämä iso haukku rajoittaa vapauttani rankasti. Kuvittelen sen aina astelemassa eteenpäin minua kohti samalla kun yritän saada lisää tilaa perääntymällä. Haukku vie tilaani esim. ajattelemalla: "aah, laskun eräpäivä on jo ylihuomenna, täytyypä muistuttaa siitä - tottakai lapseni muistaa sen mutta muistutan silti" ... "hän ei ole pessyt pyykkiä muutamaan viikkoon... täytyypä muistuttaa että pyykit täytyy aina silittää ja pestä viikoittain" "Bussi lähtee tunnin päästä ja hän lukee vielä lehteä. No, 5 minuuttia sallitaan mutta sitten täytyy muistuttaa..." "Hän ei osaa viedä päiväraha/sossuanomusta ajoissa joten minun täytyy joka käänteessä muistuttaa häntä" "Kuinka hän voikaan pukeutua noin. Samat vaatteet päivätolkulla". "Yritän vain olla kiltti ja autan silloin kun olen lapseni luona. Tiskaan, siivoan, pesen ikkunat - ja hän vain on myrtsinä. Minähän vain autan" ....
Jokaisella kerralla koira astuu askeleen lähemmäs minua ja tunnen itseni yhä ahdistuneemmaksi ja ahdistuneemmaksi. Mitä tällaiselle voi tehdä?
Vastaukset 1
Vanhimmat
luo kauhukuvia seuraamuksista joita voi sattua. Toinen on hyssyttely erittäin kovaäänisesti aina kun avaa suunsa, tehostetaan pitämällä etusormea ylhäällä ja viimeiseksi nostetaan koko kämmen pystyyn jos ei meinaa auttaa.