Tämä ihmetyttää minua! Eli miksi ihmiset menevät kimppaan väärien ihmisten kanssa tai eivät löydä ketään?
50% päätyy avioeroon, toiset asuvat yhdessä mutta tappelevat ja pettävät alituisesti, toiset(eli minä!)pysyvät sinkkuina koska eivät löydä ketään ja jos kiinnostuvatkin jostain se toinen puolisko ei olekaan kiinnostunut heistä tai onkin jo varattu. Jotkut harrastavat yhdenyönsuhteita ja valehtelevat etteivät halua vakavampaa suhdetta.
Itse olen huomannut itsessäni yhden piirteen joka ilmeisesti on liimannut minut sinkkuuteen kiinni. Tavoitteeni(lue haaveeni) tulevaa kumppania ajatellen ovat korkealla vaikka tiedän ettei minustakaan tulisi täydellistä kumppania. En siis ole ulkonäöllisesti tai taloudellisesti huippuluokkaa mutta en myöskään ole helvetin ruma, laiska, tylsä, tyhmä tai pettäjä. Silti miehet jotka kiinnostavat minua eivät tunnu olevan minusta kiinnostuneita tai ovat varattuja. Sitten on näitä baareissa tuijottelijoita jotka eivät kiinnosta tippaakaan mutta joista ilmeisesti löytyisi helposti, vain luokse kävelemällä ja puhumalla, jonkunlainen poikaystävä-ressukka. Olen myös törmännyt oudonlaiseen ylimielisyyteen miehissä joihin olen törmännyt esim. töissä. Vaikka ei herroilla ainakaan ulkonäöllisesti ole ollut minkäänlaista tarvetta sellaiseen käytökseen. Sellaisen kohtaamisen jälkeen olo on kuin puulla päähän lyöty. Että tämäkö on nykyajan suomalainen mies?! Välillä täytyy oikein katsoa peiliin ja sanoa että "hei, ei muuten ole sinun vikasi! Se oli täysi törppö." Koska jos miehet luulevat että ylimielinen ja töykeä mies herättää kunnioitusta..ei muuten tepsi. Ainakaan omia aivoja käyttäviin naisiin. Ja jos sellainen käytös johtuu epävarmuudesta niin.. no toiset miehet saa kertoa miten sellaisesta pääsee eroon.
Ongelmani on kuitenkin juuri tämä tietynlainen odotus siitä että se tuleva toinen puolisko on todellakin minulle tarkoitettu ja tuntee samoin. Ja koska nykyaikana suhdekin on jonkinlaista materiaalista omaisuutta eikä mitään tyhmää sielujen sympatiaa aion tässä ihmetellessä haaveilla siitä miehestä joka ei ollutkaan minusta kiinnostunut tai olikin varattu ja jäädä ikisinkuksi. Tällä hetkellä kun tuntuu siltä että sinkkujen ja varattujen ihmispakka on sekaisin ja suurella osalla väärä kumppani, ei kumppania ollenkaan tai osa tällaisia lapsellisia, haaveilevia naisnörttejä.
50% päätyy avioeroon, toiset asuvat yhdessä mutta tappelevat ja pettävät alituisesti, toiset(eli minä!)pysyvät sinkkuina koska eivät löydä ketään ja jos kiinnostuvatkin jostain se toinen puolisko ei olekaan kiinnostunut heistä tai onkin jo varattu. Jotkut harrastavat yhdenyönsuhteita ja valehtelevat etteivät halua vakavampaa suhdetta.
Itse olen huomannut itsessäni yhden piirteen joka ilmeisesti on liimannut minut sinkkuuteen kiinni. Tavoitteeni(lue haaveeni) tulevaa kumppania ajatellen ovat korkealla vaikka tiedän ettei minustakaan tulisi täydellistä kumppania. En siis ole ulkonäöllisesti tai taloudellisesti huippuluokkaa mutta en myöskään ole helvetin ruma, laiska, tylsä, tyhmä tai pettäjä. Silti miehet jotka kiinnostavat minua eivät tunnu olevan minusta kiinnostuneita tai ovat varattuja. Sitten on näitä baareissa tuijottelijoita jotka eivät kiinnosta tippaakaan mutta joista ilmeisesti löytyisi helposti, vain luokse kävelemällä ja puhumalla, jonkunlainen poikaystävä-ressukka. Olen myös törmännyt oudonlaiseen ylimielisyyteen miehissä joihin olen törmännyt esim. töissä. Vaikka ei herroilla ainakaan ulkonäöllisesti ole ollut minkäänlaista tarvetta sellaiseen käytökseen. Sellaisen kohtaamisen jälkeen olo on kuin puulla päähän lyöty. Että tämäkö on nykyajan suomalainen mies?! Välillä täytyy oikein katsoa peiliin ja sanoa että "hei, ei muuten ole sinun vikasi! Se oli täysi törppö." Koska jos miehet luulevat että ylimielinen ja töykeä mies herättää kunnioitusta..ei muuten tepsi. Ainakaan omia aivoja käyttäviin naisiin. Ja jos sellainen käytös johtuu epävarmuudesta niin.. no toiset miehet saa kertoa miten sellaisesta pääsee eroon.
Ongelmani on kuitenkin juuri tämä tietynlainen odotus siitä että se tuleva toinen puolisko on todellakin minulle tarkoitettu ja tuntee samoin. Ja koska nykyaikana suhdekin on jonkinlaista materiaalista omaisuutta eikä mitään tyhmää sielujen sympatiaa aion tässä ihmetellessä haaveilla siitä miehestä joka ei ollutkaan minusta kiinnostunut tai olikin varattu ja jäädä ikisinkuksi. Tällä hetkellä kun tuntuu siltä että sinkkujen ja varattujen ihmispakka on sekaisin ja suurella osalla väärä kumppani, ei kumppania ollenkaan tai osa tällaisia lapsellisia, haaveilevia naisnörttejä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
aikaa tällaisilla palstoilla, lukemassa ihmisten kyynisiä ja katkeria tai suorastaan vihaisia tilityksiä, alkaa uskoa että kaikenlainen suhde-elämä on paitsi typerää, niin myös toivotonta.
For every taste there is a flavour..
As a suggestion, try to prioritize what you are looking for, and make real choices, (some one that loves me is not real=define love and what it is for you).
Most couples have a love based on understanding, sharing trust and feelings, that is something real and in common. different tastes or same tastes does not make a difference since communication and rfinding the middle ground is mark of a good relationship.
Also, try and look for men in other places besides bars, cultural events, even excersise trails or meditation spots. The surroundings will also give you a look into the character of the person.
As a rule..suomi24 is not a place to find long therm relations, and those who have are lucky and had to work hard afterwards.
Look at your own persna, tastes, likes, dislikes, moods and see if they can be modified( I did not say change, I say just bend) if need be for the other person, and if you can live with the personality of the other person before getting too serious..