Miehille jos otetaan esimerkiksi tämä suomi24 treffit -palsta vai odottaako ne tuollakin että aina mies lähettää sen ensimmäisen viesti ennen kuin vastaavat etteivät tunne itseään tyrkyksi tai jotain muuta huuhaata, itsestä vain tuntuu että asia on näin!
Tarkoitan lähinnä nyt 20-30 vee ihmisiä.
Tarkoitan lähinnä nyt 20-30 vee ihmisiä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvin, hyvin harvoin. Toisaalta, kun naiselta saa viestin, voi yleensä olettaa pääsevänsä hänen kanssaan treffeille asti. Itse yhteyttä ottaneilla on paljon harvemmin tapana vain kadota eetteristä parin ekan viestin jälkeen ilman sen kummempia hyvästejä. Ovat selvästikin liikkeellä ihan oikeasti tosimielellä. (Tosin tähänkin on kyllä nähty poikkeuksia.)
Olen kolmekymppinen mies, kokemuksia naisista ikähaarukassa 24-32.
Ottavat naisetkin kyllä yhteyttä. Sen sijaan, jos jollekulle naiselle kirjoittaa, ei juuri milloinkaan saa vastausta. Parasta on siis vain panostaa omaan profiiliinsa ja antaa naisen tehdä aloite :)
Kertaakaan ei ole nainen vastannut minun ilmoitukseen. Mies joutuu aloitteen tekemään ja silloinkin nainen jättää vastaamatta. Alkaa epäilyttää, etteivät viestit mene perille, niin harva vastaa. Eitäkään ei saa, pelkkää hiljaisuutta...
Ei näköjään tuo naisten passiivisuus katoa edes treffi palstalla, olisi kyllä naisilla asennemuutos paikallaan ettei tarvi ruikuttaa että vain varatut ja pillun perässä juoksijat vain lähettelee viestejä. Mutta turha tuota on kertoa se on yhtä kannattavaa kuin vastatuuleen kuseminen!
Itse en ikinä lähetä ensimmäistä viestiä!
Melkein kaikkiin viesteihin vastaan jotain ja kerron heti suoraan, jos ei minua kiinnosta.
Ne, joihin en vastaa ollenkaan ovat varattujen viestit (etsin vapaata miestä). Pelkät pilsankyselijät eivät myöskään saa vastausta. Heidät laitan estolistalle.
No jaa. Ei mua ainakaan haittaa vaikka naiset harvemmin aloittaakaan keskustelua. Oli kyseessä netti tai oikea elämä.
Pitää vaan ottaa tilanteesta hyöty irti... Mietippä kuinka mukava yllätys se on jollekin kivalle tytölle/naiselle kun se lähestyjä ei olekkaan tavallinen pillunkiilto silmissä, kuolat ja bisset poskella oleva urpo vaan ihan normaali, fiksu mies joka vaan uskaltaa puhua ja olla itsensä.
Kyllä suomalaiset naiset ovat niin ihme juntteja, että harvat lähettävät ensimmäisen viestin. Aina haukutaan miehiä, mutta kyllä suurin osa suomalaisista naisista on itsetunnottomia luusereita.
Itse olen hieman vanhempi naishenkilö. Ei tulisi mieleenikään lähettää ensimmäistä viestiä miehelle! Olen saanut sellaisen kasvatuksen, että se ei ole soveliasta. Ja ainakin itseni ikäiset miehet ymmärtävät sen.
En ole itsetunnoton luuseri enkä junttikaan. Tosin en myöskään hauku miehiä.
Sinullahan on paljon kokemusta ja tietoa, kun pystyt sanomaan, että "aina haukutaan miehiä" ja "suurin osa naisista on itsetunnottomia luusereita". Tietysti voi olla myös toisinpäin, että sinulla on kovin vähän kokemusta taikka tietoa, jonka lisäksi sinulla on ollut huonoa tuuria.
Jos olet noin syyllistävällä ja ikävällä asenteella liikkellä, liekö kukaan nainen halukas vastaamaankaan sinulle?
Osaatko ollenkaan ajatella itse vai toistatko vain sitä, mitä sinut on opeteltu ajattelemaan?
Mielestäni on täysin naurettavaa ajattelua, varsinkin vuonna 2007, että naisen ei ole soveliasta lähestyä miestä. Tuo on suorastaan perverssiä ajattelua. Kysehän on vain siitä, että ihminen lähestyy toista ihmistä. Mitä siinä on sukupuolilla väliä? Fakki-idiotismi raivostuttaa.
Itse asiassa sellaisen ajattelun, että miehen tulee olla aina aloitteentekijä, koen jopa loukkaavana.
Jos ne jotain viestejä lähettää, niin eiköhän S24 pidä huolen siitä, että ne viestit katoavat. Tai sitten et pääse lukemaan niitä, koska palvelu on aina ja tilapäisesti ruuhkautunut.
Saman olen havainnut kuin aiemmatkin, että naiset kyllä lähettävät viestejä mutta harvoin, ja toisaalta että juuri kukaan nainen ei viesteihin vastaile.
Miksi näin? Veikkaisin syyn olevan pohjimmiltaan se, että profiilinsa nettiin laittaneiden miesten ja naisten "läpileikkaus" on erilainen. Siinä kun käsittääkseni netissä olevien sinkkunaisten olemus vastannee aika tarkkaan läpileikkausta "tavallisista" sinkkunaisista, on miesten puolella hälyttävän suuri osa (kuinka suuri lopulta, sitä en osaa arvioida) näitä varattuja, pervoja, hulluja tai muita luusereita/peräkammaripoikia, jotka harvoin ylipäätään käyvät ihmisten ilmoilla. No, tästä puolestaan seuraa naisilla sellainen käsitysvinoutuma, että oikeastaan miehistä netissä lähes kaikki/suurin osa ovat tällaisia ei-toivottuja lähestyjiä, jolloin tämän lähtökohtaoletuksen takia ei edes vaivauduta miettimään, että olisiko tämä viestin lähettäjä oikeasti ihan ok. Eli siis tällaisen vähemmistön takia enemmistö eli hyvät miehet joutuvat kärsimään. Kultajyvillä ei ole mahdollisuutta erottautua paskan joukosta.
Minulla oli profiili n.2v sitten.Sain muutamia vastauksia mieheltä,vastasin kohteliaasti kaikille,että en etsi hänen tyylistä tai ikäistään,kun kerran ikätoivomus oli näkyvillä,sekä toiveita persoonallisuudesta.
Toiveeni oli nuorehko ja persoonallinen luonnonlapsi.Itse olen persoona ja hieman erillainen kuin tyypillinen ikäiseni nainen.Olen kokenut kovia,en pärjää voimakastahtoisten miesten kanssa.
En hae pintaliitoa,raha ja materia ei ole minulle tärkeää.Rakastaminen,herkkyys ja huumorintaju,luotettavuus,persoonallisuus,empatiayms.ovat minulle tärkeitä.
Ajattelin kommentoida aihetta kertomalla oman tarinan.Minä olen varmaan huonotapainen nainen kun tein aloitteen.
Vastasin eräälle miehelle,nuoremmalle.Hänen profiili oli lyhyt,salaperäinen,herätti kiinnostukseni.Vaistoni sanoi,että hän on juuri sitä mitä kaipaan.
Hän vastasi alle kahden tunnin.Vaihdoimme pari viestiä,ja puhelinnumeroita.Tapasimme parin päivän päästä.Hänellä oli profiilissaan kuva,minulla ei.
Hän tuli kotiini,jännitti hirveästi,jos hän pettyy minuun.Mutta ei.Meillä synkkasi täydellisesti.Meillä oli seksiä sinä yönä.
Pelkäsin aamulla että hän katoaa lopullisesti.Vaan ei.Jatkettiin pari viikkoa,kerrottiin toisillemme asioita,jota pelkään kertoa miehelle kuin miehelle.
Hänellä olivat asiat ihan tasan samalla tavalla kuin minullakin,oltiin rehellisiä,luotettiin toisiimme..Pelkäsin vielä enemmän että menetän hänet.Kun lopultakin löysin sielunkumppanin.
Ja niinpä,hän teki oharit parin viikon päästä. Hajosin täysin.Mutta sovimme asiat,ja tapailtiin.Siitä tuli seksisuhde.Hänen ehdoillaan.
Rakastin häntä niin valtavasti,että suostuin mihin vaan,kun saan olla sen yhden yön hänen kanssa.En olisi ikinä halunnut menettää häntä.Hänkin sanoi minulle:en haluaisi menettää sua,kun sovittiin ne oharit.
Tapaamiset hyytyi tänä keväänä.En ole vieläkään toipunut.
Poistin profiilini heti,kun oltiin tavattu.Hän ei,hänellä on se vieläkin.Hän muokkasi sitä hieman talvella,kun vielä tapailimme .Se sattui minuun ihan hirveästi.Laitoin viestin ja kerroin kuinka se sattui.Ja että en halua nähdä häntä enää ikinä.
Hänelle oli turha soittaa ohareiden jälkeen,aina en saanu viesteihinkään vastausta.Vaikka sanoin että ei ikinä,tapasimme vielä kerran,annoin hiljaa mielessäni anteeksi.En pysty olemaan vihainen hänelle.Hän on erittäin ihana ja antaa minulle kaiken itsestään,vaikka katoaa taas.
En vaatinut häntä tilille profiiliasiasta koskaan,en silloin alussakaan.Ajattelin että jos minä en riitä,en voi sille mitään.Ymmärrän kyllä,että hän ei välitä enää.
Lohdutan itseäni muistoilla,olen kiitollinen että sain lyhyen aikaa olla ihmisen kanssa joka on kuin minun peilikuva.Sain olla oma itseni,en jännittänyt.Olen varma että hänkin rakasti minua ainakin vähän aikaa.Hänellä on kai syynsä loittonemiseen.
En ikinä aio profiilia laittaa,tuskin tällaista enää eteen tulee.En jaksais enää uudestaan.Luottamus miehiin katosi lopullisesti,en koskaan ole luottanutkaan,olen saanu näpeille monta kertaa.
Silti yksinkään en haluaisi olla,olen luottavainen siihen,että jossain on toinenkin sieluntoverini,ehkä tiemme vielä kohtaavat.En ole vieläkään täysin epätoivoinen tai katkera.
Tiedätkö, että meille miehille käy samalla lailla. Mutta emme luovuta. Joskus. Joskus ja ehkä. Löytyy se oikea. Ja silloin ei kaduta yhtään ne sata muuta, jotka meitä pettivät.